Pokeri ja nettipokeri - taitopelien aatelia

Moro,

Täällä on varmaan asiantuntijoita tähän aiheeseen. Noin 4 vuotta kestäneen pokeriuran jälkeen olen suuntaamassa takaisin oikeisiin töihin. En nyt jaksa erikseen luetella kaikkia syitä miksi tärkein tietysti ei oikeen pärjää enää =). No kysymys lähinnä tähän työnhaku prosessiin liittyen mitä kannattaisi kirjoittaa omasta ajastaan pokeri ammattilaisena? Seuraavat vaihtoehdot varmaan olemassa A) kertoa totuus B)valehdella jostain opiskelusta tai muusta hölynpölystä? c) jotain muuta mitä? Omaan kyllä noin 5 vuotta työkokemusta ennen tätä pokeriuraa joten ihan nollista ei tarvi lähteä. Ihan perus duunia haen en mitään johtaja tason hommaa.

Ehdin jo pari hakemusta lähtee ja yhteen haastatteluun pääsinki. No kun päästiin tähän pokeriaiheeseen ni haastettelijan ensimmäinen kysymys oli oletko voitolla? Tuli heti mieleen että eipä lähteny hyvin tämä juna liikkeelle =)

Minun mielestäni totuuden kertominen on helpointa ja turvallisinta. Jos lähtee keksimään valheita tekemisistään 4 vuoden ajalle, niin on aika iso riski, että niistä jää kiinni jossakin vaiheessa. 4 vuotta on niin pitkä aika, että siihen on jo aika vaikea keksiä uskottava selitys (paitsi jotkin kesken jääneet opinnot, mikä ei olisi meriitti). Pokerin hyväksyttävyys on kasvanut viime vuosina melko paljon, kun julkisuudessa on ollut menestyviä suomalaisia ammattilaisia. Voit kyllä törmätä työnantajiin, joille pokeri/uhkapeli/jne. on iso miinus, mutta sille nyt ei oikein voi mitään.

Pokeriammattilaisuus kannattaa kuvata aitona työnä/yrittäjyytenä ja unohtaa mahdollinen hollaballa-meininki. Oleellista on, että pokeri ei ole sinulle uhkapeli, johon tunget pelihimon riivaamana rahasi. Se on ollut ammattisi usean vuoden ajan, ja nyt olet pohtimassa uran vaihtoa.

Kysymys "oletko voitolla" ei ole mielestäni paha, jos käännät oman vastauksesi analyyttiseksi pohdinnaksi siitä, tuottaako pokeri riittävästi ajatellen sitä loppuelämän työurana. Et ole ehkä tienannut pokerimiljonäärien tavoin, joten päätit, ettet jää pokeriammattilaiseksi tämän pidemmäksi aikaa. Pelitkin ovat saattaneet tiukentua ja tuotto heikentyä parin vuoden takaisesta. Mahdollisesti olet myös todennut nettipokerin olevan aika yksinäistä touhua ja kaipaat työyhteisöä.

Yleisesti ottaen en usko, että tulevaa työnantajaasi niinkään kiinnostaa voitollisuutesi, vaan sinun luotettavuutesi työntekijänä. Hän haluaa ymmärtää, oletko viettänyt 4 vuotta pokerin parissa tehden vakavissasi työtä vai oletko vain bailannut pokerin varjolla ja nyt on tullut ryypätyksi viimeiset rahat...

Nushuki kirjoitti:Ehdin jo pari hakemusta lähtee ja yhteen haastatteluun pääsinki. No kun päästiin tähän pokeriaiheeseen ni haastettelijan ensimmäinen kysymys oli oletko voitolla? Tuli heti mieleen että eipä lähteny hyvin tämä juna liikkeelle =)

AA23 laittoikin jo tärkeimmät ja minusta tuon kysymys ei ole mitenkään kummallinen, ehkä haastattelijaa kiinnosti tietää oletko esimerkiksi perintörahoilla rillutellut 4 vuotta vuotaen niitä pokeriin. Ota analyyttinen ote ja kerro että kirjanpitosi mukaan tuntipalkka on laskenut tasaisesti xx kuukautta ja oman analyysisi mukaan ei ole järkeä jatkaa. Tässä varmaan kannattaa mainita että nuo 4 vuotta todellakin rahoitettiin omilla päätöksillä pöydässä eikä perinnöllä / sossulla.

Mainitse myös että 4 vuotta sitten kun päätit siirtä ammattilaiseksi tilanne oli toinen ja nyt riskien lauettua toimit sen mukaan eli pokeri ei ole uhkapeli addiktio vaan tapa ansaita leipä.

Kysymykseen oletko voitolla, vastaisin ensin vain kyllä. Vasta jos haastattelijaa kiinnostaa kuulla enempää miksi vaihtaisit pelaamisen palkkatyöhön, kannattaa avata enemmän; pelit ovat vaikeutuneet, tuntituotto on laskenut, et saa samaa tyydytystä 8h pelaamisesta kuin ennen jne. Jos heti lähtee selityksen tielle (vaikka olisikin täysin totuuden mukaista), niin saa kuulostamaan asian siltä kuin siinä olisi jotain salattavaa.

Jos väittäisit opiskelleesi neljä vuotta, niin ajantasalla oleva haastattelija kysyisi varmasti seuraavaksi "Paljonko opinnot ovat eteneet?". Jos ei ole edennyt ja ei ole virallista työhistoriaa tuolta ajalta, niin sitten on ajanut itsensä kohtuu hyvin suohon.

Itse laitoin ihan ansioluetteloon tuon reilun 2,5v pätkän kun vaan pelasin ja parissa haastattelussa missä kävin niin kummassakin puhuttiin yli puolet ajasta pokerista Eivätkä haastattelijat itse siis pelanneet juurikaan, olivat vaan hirveen kiinnostuneita noinkin "eksoottisesta" ammatista. Ja töihinkin päästiin Normiduuni myöskin kyseessä.
Kyllä se totuus vaan kannattaa ilman muuta mun mielestä kertoa, mulle tuli ainakin sellanen kuva noissa et haastattelijat jopa arvostivat, että on pystynyt itsensä elättämään korttia pelaamalla. Toki asia täytyy osaa esittää oikein ettei tuu semmosta kuvaa et ollaan pelattu kaikki perinnöt, talot, lainat, pikavipit ja naapurin autot ja nyt on ainoo vaihtoehto enää mennä töihin

Sellainen huomio tähän, että valtaosalle nykyisestä työssäkäyvästä sukupolvesta pokeri ei edusta enää ensimmäisenä rappiota. Eläkeikää lähestyvät varmaan jakaantuvat jompaan kumpaan leiriin. En ole työhaastatteluissa käynyt, mutta mitä olen ottanut pokeria puheeksi erilaisissa tilaisuuksissa 35-50v ihmisten kanssa ohimennen, erityisesti naisten, ollaan oltu todella kiinnostuneita ja minulle on jäänyt sellainen vaikutelma, että ei pelkästä kohteliaisuudesta. Hassua sinänsä kun nuoret naiset sitten taas eivät ole olleet juuri lainkaan kiinnostuneita pokerista tai jopa dissanneet sitä. Ehkä minulla on vain liian pieni otos tai naiset muuttuvat avarakatseisemmiksi ikääntyessään
Noin 45v avarakatseinen ja sivistynyt naishaastattelija olisi ainakin minun märkä päiväuni työpaikkahaastattelijaksi, koska melkein uskon että miehet ovat ahdasmielisempiä ellei omata jonkinlaista peluri-taustaa.

korppuleipa kirjoitti:Kysymykseen oletko voitolla, vastaisin ensin vain kyllä. Vasta jos haastattelijaa kiinnostaa kuulla enempää miksi vaihtaisit pelaamisen palkkatyöhön, kannattaa avata enemmän; pelit ovat vaikeutuneet, tuntituotto on laskenut, et saa samaa tyydytystä 8h pelaamisesta kuin ennen jne. Jos heti lähtee selityksen tielle (vaikka olisikin täysin totuuden mukaista), niin saa kuulostamaan asian siltä kuin siinä olisi jotain salattavaa.

Komppaan lähes koko ketjua. Myöskin sitä mieltä, että toi "ootko voitolla" ei oo mikään kauhukysymys vaan ihan perus amatöörikysymys...oon kuullut ite sen monta kertaa ja aina saa vastustaa vittuiluhimoa kun lähes 10v pelaamisen jälkeen tuo kysytään. Varsinkin kun on noin pitkä aika kyseessä, 4v, niin ilman muuta rehellinen linja. Muuten oot pian keskellä valheiden verkkoa, turhaan. Ja tosiaan, jos kysytään miksi vaihdat pokerista töihin niin siihenkin rehellinen vastaus muutamine perusteluineen jotka osoittaa, että ainakin osaat puhua aiheesta vakuuttavasti. Ei ole sinun häpeäsi, että tilapäisesti poikkeuksellisen pehmeät pelit, nopean kasvun myötä, eivät enää ole yhtä houkuttelevat.

Tähän liittyy aika vahvasti se, että millaista työtä olet hakemassa.

Jos itselläni (pokeria pelanneena) olisi tarve palkata uusi työntekijä suorittamaan työtä X, niin;

Arvioisin tietenkin ehdokkaan kykyjä suoriutua työstä(se ei varmaan tuota ongelmaa, koska hakija uskoo suoritutuvansa työstä, muuten ei olisi hakenut). Työhistoria ja koulutus sitten tukisi tätä?

Arvioisin, että kuinka ehdokas säilyttäisi motivaation työn jatkuessa. Jos tarvitsisin tekijää johonkin yksinkertaiseen joka päivä samana toistuvaan rutiinityöhön toistaiseksi jatkuvaan työsuhteeseen, niin mieluummin ottaisin jonkun vähän yksinkertaisen tyypin, joka ei paljon aivoja halua työssä käyttää.

Pokerinpelaajan uskoisin haluavan siirtyvän seuraavalle (peli/työ)tasolle, niin pian kuin siihen on taloudelliset mahdollisuudet(eli siis vaihtaa paikkaa, kun tämä ei enää tyydytä) Itse ainakin olen kokenut aina sen töitä välillä tehdessäni. 3kk menee alkuinnostuksella ja 100% motivaatiolla, 6kk kohdalla alkaa tuntumaan, että eihän tässä tapahdu mitään kehitystä ja eteenpäinmenoa, vaikka paahdan täpöillä. Viimeistään 9kk kohdalla palaankin sitten jo työelämän ulkopuolelle NL/PLO-maailmaan.

Tuskin montaa työtehtävää on, missä pokerihistoria lisäisi työnantajan halua ottaa juuri se kaveri töihin.
Kuten edellä varmaan jo selvisi, niin mielestäni sillä, että mitä mieltä työnantaja on pokerista pelinä ja harrastuksena/työnä tai että kuinka se sopii hänen moraalikäsityksiinsä, ei ole suurta merkitystä hänen täyttäessään vajetta työn suorittajissa.

Ehkä suosittelisin pokerinpelaajalle/itselleni sellaista työtä, missä vain oma motivaatio ja kyvyt ovat rajana. Silloin palkkauksen pitäisi perustua syntyneeseen tulokseen. Esim. myyntityö.


Haastatteluissa työnantajat eivät koskaan ole kiinnittäneet huomiota siihen, että minulla on työsuhteiden välissä aina 6kk - 2v mittaisia aukkoja.

Joskus sanoin jossakin työkseni testaavani peliohjelmistojen toimintaa freelancerina

Tässäkin lienee se, että mitä työnantajat hakevat. Itse pokeria harrastaen katsoisin, että pokeriammattilaiselta pitäisi kysyä, että kauanko hän on pokeria pelannut työkseen. Yhdistäisin sen ammattiurheiluun tai sijoitustoimintaan. Jos tuota on elääkseen tehnyt useamman vuoden, kertoo se tyypistä aika paljon mm. että pää kestää paineita ja tulostavoitteita, hän ei hätkähdä sitä, että hetkellisesti menee heikommin vaan luottaa kykyihinsä, hänellä on palava halu oppia kokoajan lisää ja uudistaa työtapojaan. Ne ovat aika kovia valmiuksia. Toinen kysymys tulee, Suomessa kun ollaan, koulutuksesta. Mitä työnhakija osaa? Tässä kohtaa menee monella nuorella entisellä ammattilaisella sormi suuhun kun ei sitä paperia sitten tullut siinä töiden ohella hommattua.

"Oletko voitolla?"
"Mitäs luulisit?"

harbot kirjoitti:Jos tuota on elääkseen tehnyt useamman vuoden, kertoo se tyypistä aika paljon mm. että pää kestää paineita ja tulostavoitteita, hän ei hätkähdä sitä, että hetkellisesti menee heikommin vaan luottaa kykyihinsä, hänellä on palava halu oppia kokoajan lisää ja uudistaa työtapojaan. Ne ovat aika kovia valmiuksia.

Mielestäni ei kannata olettaa kysyjän tietävän yhtään mitään pokerista muutaman pokerijulkkiksen lisäksi. Todennäköisesti haastattelija ei ole koskaan kokeillut nettipokeria. Keskiverto työhaastattelun tekijä ei todennäköisesti yhdistä pokeria "jatkuvaan oppimiseen" ja "työtapojen uudistamiseen" eikä myöskään paineensietoon & tulostavoitteisiin. Edellä esitetyt johtopäätökset on aika introverttejä pokerinpelaajien omia näkemyksiä. Ne ovat kyllä sinänsä hyviä näkökohtia, ja ne kannattaa tuoda itse esiin keskustelussa kuvaamaan itseään työntekijänä.

Mielestäni myöskään tuollainen "Mitäs luulisit?" -heitto vastaukseksi ei toimi, jos sitä ei välittömästi jatka kunnon selityksellä. Työhaastattelijan ajaminen puolustuskannalle miettimään sopivaa vastausta ei ole kovin rakentava vaihtoehto.

Yksi vaihtoehto on "kaunisteltu totuus" eli kertoa toimineensa viimeiset neljä vuotta ammattiurheilijana. Sitten se vähemmän kaunisteltu totuus, jos alkavat lajia kyselemään, mutta ainakin pitäisi tuo asenneilmasto kääntyä tuolla ammattiurheilu-alustuksella hieman eri suuntaan.

Rinnastaisin pokerinpelaamisen ennemminkin yksityisyrittäjyyteen kuin ammattiurheiluun.

Toisaalta jos haastattelija tuntisi pokeriammattilaisia tai vakavia harrastajia, niin heistä muodostunut kuva ratkaisisi paljon. Minulle haastattelijana tulisi mieleen, että jos olet ollut nettipokeriammattilainen, niin kuinka mahdollinen tiimityöskentely sujuisi vai puurratko mieluummin yksin vai oletko kenties jopa erakko Tietysti riippuen, onko tuolla mitään merkitystä tulevassa tehtävässä. Lisäksi epäilystä herättäisi kaiketi, että kuinka 4 vuoden itsenäisen ja tietyllä tapaa vapaan elämän jälkeen sopeutuisit mahdolliseen säännölliseen päivätyörytmiin. Tuohan on melkein sama asia, kuin ns. syrjäytyneen palkkaisi, jos vuosia nettipokeriammattilaisena toimineen työllistäisi. Vaikka tuo omavalintainen ammatti onkin ollut, niin kyllä se ihmistä salakavalasti on saattanut muuttaa, niin ettei itsekään ole asiaa tiedostanut. Omaa kokemustakin löytyy historiasta kuukausien "vapaudesta" (ei liity pokeriin) ja jo senkin jälkeen päivätyö oli hetken aikaa shokki

Nykyäänhän on paljon myös suht lyhyitä koulutuksia, jotka osaltaan voisivat toimia siirtymänä tai ponnahduslautana töihin. Meinaan ei tuo pokeriammattilaisuus vielä tänä päivänä cv:ssä kovin hyvältä näytä ja useasti ne haastattelijat kun tuppaavat olemaan sitä kokeneempaa porukkaa tai sanotaanko että ei näitä alle 30 v., joiden yleissivistykseen tuntuu jo kuuluvan pokerista tietäminen

Olen henkilökohtaisesti rehellisyyden kannalla mutta kyllä tuon aukon voi halutessaan helposti täyttää sepitetyillä tarinoilla.
Yleisesti ottaen uskon, että pelaamisesta kertominen voi olla enemmän pahasta kuin hyvästä. Asiasta tietämätön voi esim. ajatella peliongelmaa--> vie yrityksen rahoja uhkapelaamiseensa.

Sepitettyjä tarinoita voisi olla vaikka:

- perintörahoilla eläminen
- naisiin ainakin vetoaa (jos on lapsia), että on keskittynyt perhe-elämään
- ulkomailla oleminen (/työskentely ruoka- ja asunto-palkalla, josta ei työtodistusta ole).