Pokeri ja nettipokeri - taitopelien aatelia

Pari tuntia päivässä on pala kakkua kunhan siihen sopeutuu, eli pääsee siihen kuntoon että tuon verran jaksaa. Toki rapakuntoiselle aluksi tuntikin päivässä on mahdotonta. Lepopäiviä ei tarvitse jos tavoitteena on vain painonpudotus tai peruskuntoon pääsy. Eri asia sitten jos ottaa tavoitteeksi huippukunnon virittämisen johonkin kilpailuun.

janussi kirjoitti:Pari tuntia päivässä on pala kakkua kunhan siihen sopeutuu, eli pääsee siihen kuntoon että tuon verran jaksaa. Toki rapakuntoiselle aluksi tuntikin päivässä on mahdotonta. Lepopäiviä ei tarvitse jos tavoitteena on vain painonpudotus tai peruskuntoon pääsy. Eri asia sitten jos ottaa tavoitteeksi huippukunnon virittämisen johonkin kilpailuun.

Pointti varmaankin oli, että kun olisi niin paljon muutakin tärkeää tekemistä? Telkkaristakin tulee Suomi-tytöt New Yorkissa jne..

Sain sitten yöpolygrafian tulokset, jonka suoritin Via Dolorosan huipentumana. Tulos: ei pysty diagnosoimaan, suositus uusi testi. Pääni on kestänyt kaikenlaista, mutta tämä jää ehkä kestämättä. En pysty uudestaan jännittämään nukuttaako, sitten nukkumaan ja sitten jännittämään josko lääkärit suostuisivat antamaan diagnoosin.

Seuraavaksi etsin käsiini lääkärin, joka suostuu/pystyy aloittamaan hoidon ja sitten seuraamaan pysyykö potilas hengissä. Minä olen univajeisena touhunnut kaikenlaista, mutta mukin reunat tulivat nyt vastaan.

Akuutin kriisin toki ajattelin hoitaa vetämällä lärvit. Valitettavasti olen luvannut mennä pelaamaan 20/20 omahaa, joten voi tulla kalliiksi. Lisäksi pitäisi ylihuomenna edustaa ja huomenna touhottaa lakkiaisia ja kärvistellä yhdet esikoulun päättäjäiset, mutta eiköhän ne nyt mene rutiinilla tässä sumussa.

Harvoin olen tuuletellut vedon voittamista näin vähän. Lisäksi vituttaa enemmän kuin silloin, kun sairastuin angiinaan edellisenä iltana ennen nuorten SM-kisoja 1987 ollessani parhaassa kunnossa ikinä. SIlloin muuten vitutti melko paljon. Pokeriuralle ei ole mahtunut yhtäkään vitutusta, joka olisi ollut mitenkään edes lähellä samaa sarjaa.

Pokeri on obv iloinen asia, siitä saa vain marginaalivitutuksia, jotka on helppo kestää.

Lainatakseni Administerin legendaarisia sanoja, kun hän lähti viimeisiä kertoja Casino Rayn pelipöydästä: Haistakaa kaikki vittu.

Viikon pidän ranteessa jotain anturia, ja sitten suoritetaan laaja yöpolygrafia. Sitten diagnosoidaan. Sitten hoidetaan, jos löydetään jotain. Edellinen lääkäri oli kuulemma määrännyt oireisiin väärän testin, tosin ainoan, joka Mehiläisessä on tarjolla. Niinpä, aina on edellinen kirvesmies tehnyt paskaa jälkeä. Saa nähdä. Unineuvojalla pitäisi myös tunti käydä. En mene, onhan minulla Pokeritiedon unineuvojat ja hyväntahtoiset "mikset mene nukkumaan"- kehottelijat.

Venäjällä on asiat paremmin, olisin sanonut, että ruplat ovat tässä ja missä on ylipainelaite.

Jos sanon jollekin ilkeästi tällä tai ensi viikolla, tarkoitan sitä ja kannattaa ottaa henkilökohtaisesti. Suutuspäissäni paljastan todellisen luonteeni, minulle on kerrottu.

Aki kirjoitti:Lainatakseni Administerin legendaarisia sanoja, kun hän lähti viimeisiä kertoja Casino Rayn pelipöydästä: Haistakaa kaikki vittu.

legendaarista

olisi mahtavaa jos Mr Adm itse joskus vaikka täällä tai videolla kommtoisi omaa peliuraansa. itseäni kovasti kiinnostaisi edes lyhyt raportti siitä

Tänään viikon aktigrafian jälkeen laaja yöpolygrafia. Eli MS pääturnaus alkaa, enkä todennäköisesti pääse koko kasinolle.

Olen pitänyt viikon unipäiväkirjaa, olen nukkunut 3,7-4,5h yö, yhden yön napin voimalla oikein 5h. Jännittää niin perkeleesti. Jos tulee lausunto "ei voi diagnosoida" en todellakaan tiedä miten sen otan.

Turnausviikolla olen treenannut joka päivä, enkä ole omassa vaihteluvälissäni ollut juovuksissa, en edes sökössä.

Turnausvoitto ei oikeastaan paljon lohduttanut, uniongelmaan apu lohduttaisi kovasti. Olen 1990-luvun loppupuolelta asti tiennyt, että jos pelailen pokeriturnauksia, aina sieltä jonkun voiton silloin tällöin flippailee kotiin.

Raha toki oli kiva, mutta ei elämää muuttava, pokeri ATH (-3K eiliseltä), tämäkään ei ammamttilaiselle kovin uusi tilanne. Taksikuskit on omassa työssään ath joka päivä.

Turnausvoiton jälkeen tulleet raha-asiananomukset on käsitelty, yksi hyväksytty ja maksettu, loput hylätty. Vastaanottoaika päättynyt.

Jos univajeesta kumpuava käsien tärinä antaa myöten kirjoittelen illalla lisää. Odotettavissa koti-ilta mittareihin ja antureihin kiinnitettynä. Näin paljon en muuten jännittänyt edes B-poikien 300 metrin aitojen aluemestaruusfinaalia 1984, ja sitä jännitin luultavasti enemmän kuin mitään muuta koskaan. Sen voitin, josko tässäkin vielä hyvin kävisi.

PikkuPro kirjoitti:

Aki kirjoitti:
Tarkoittaako toi että: "oon pokerista ATH...jos ei huomioida eilisiä tappioita".

Jep tarkoittaa, että olin ath, ennen kuin aloin eilen pelata reilulla marginaalilla edelliseen huippuun. Aivan perusteltu näpäytys.

Tää ath on erikoinen termi. Eiks jokainen (oikeesti) pro oo käytännössä ath lähes aina?

Zuivis kirjoitti:Tää ath on erikoinen termi. Eiks jokainen (oikeesti) pro oo käytännössä ath lähes aina?

Lol.. ei ole.

Aki kirjoitti:Lainatakseni Administerin legendaarisia sanoja, kun hän lähti viimeisiä kertoja Casino Rayn pelipöydästä: Haistakaa kaikki vittu.

Ei ole pitkään aikaan naurattanut internetin keskustelupalstoilla mikään näin makeasti. Jotenkin AdMinisterin habitus haastatteluissa liitettynä tuohon kommenttiin sai nauruhermon hykertämään. Vaadin ehdottomasti lisävalaistusta tilanteesta!

http://www.talouselama.fi/uutiset/jos+n ... n/a2134031 sattumoisin tulit mieleen tuosta

Laaja yöpolygrafia lusittu. Pää täynnä elektrodeja, joista lähtee piuhoja palleavyöhön, jossa iso mötikkä ja josta lähtee perkeleesti piuhoja tulin taksilla Kannelmäestä Kamppiin takaisin. Taksille sanoin, että "Ei huolta, pommin ajastin on vasta taksimatkan jälkeen".

Yöllä neljältä ei nukuttanut vähääkään. Saisiko tällä kertaa jonkun tuloksen oli selkeästi stressaava tekijä. Otin toki pari rauhoittavaa konjakkia ja muutaman selventävän siiderin. Lisäksi söin pehmeää leipää enemmän kuin toukokuussa yhteensä. Turha näitä testejä on tehdä epänormaalissa unessa, ajattelin. Viideltä laitoin pään tyynyyn ja painoin aktigrafia, vaikka ei tuntunut nukuttavan vähääkään. Minuutissa tajusin, että valot sammuvat myös minulta aivan pian. Tämä oli todella hieno kokemus. Yöllä heräsin painajaistyyppiseen uneen ensimmäisen kerran kuukausiin, jännitys- ja pelkotilat lienevät painaneet päälle. Totesin nukkuneeni kaksi tuntia ja olin kauhuissani, että tässäkö tämä oli. Käytyäni pohjaveden poistossa ja jääkaapilla nukahdin kuitenkin uudestaan ja sain kaksi ja puoli tuntia lisää.

Edellisestä kerrasta viisastuneena laitoin taksissa lippiksen päähän ja päälle tilavan takin, että en näyttäisi niin itsemurhapommittajalta. Taksille heitin samaa pommiläppää, ja taksi sanoi kolme kertaa "en ymmärrä mitään, mutta ei tarvitsekaan". Joutui selittämään jutun uniklinikan ovella. Tämän kaverin näkökyvyllä sitten ajetaan taksia. Vaikka lippis oli päässä, sen alta tuli neljä paksuhkoa johtoa, jotka menivät takin alle, ja lisäksi naamassakin oli elektrodeja.

Testi onnistui teknisesti, juhannuksen jälkeen diagnoosi. Toivottavasti löytävät jotain hoidettavaa. Perverssiä toivoa sairastavansa diagnosoidusti uniapneaa.

Tutkimusjännityksen laukeaminen toi tavallista paremman Nukku-Matin. Nukuin kahden tunnin päikkärit (tosin otin alle muutaman siiderin) ja kuuden tunnin yöunet (tosin otin alle muutaman siiderin.) Eilen itse asiassa join enemmän siideriä kuin turnausviikolla kertaakaan ja aamulla herätessä oli paras olo kuukauteen. Jospa korjaisi tilanteen Pokerisivujen bileissä Namussa, niin ei olisi huomenaamulla sentään näin hyvä olo.

Ei sitten ollut Akilla uniapneaa. Pakko se on uskoa 3 tunnin unen tutkimustulokset kädessä. Kokeillaan sitten taas voodoota.

Bright side of the very dark moon: Siihen nähden, että nukuin hyvin joskus viime vuosituhannen loppupuolella, olen pärjäillyt melko siedettävästi.