Itkemisestä ja telleistä

Duodecim, maamme vanhin suomenkielinen lääketieteellinen julkaisu, pyhittää joulunumeronsa kertomuksille. Se on traditio, joka on kopioitu British Medical Journalista ja aika sympaattinen.

Parisen vuotta sitten T. relatoi kertomuksen tällaisesta Duodecimin joulunumerosta. Kyseessä oli vanhan kunnanlääkärin muisto vielä vanhemmasta maatalon isännästä.  

Jatkosodan alussa isännän hevonen otettiin pakkoluovutuksella armeijan käyttöön, siis alkusyksystä 1941. Isäntä suri hevostaan ja yritti suoriutua ilman sitä. Ja vuodet kuluivat. Kuulaana syyspäivänä välirauhan (19.09.1944) jälkeen tuli lakoninen ilmoitus armeijan intendentuurin ruskeanharmaalla sellupaperilla: " Teille kuuluvaa omaisuutta on noudettavissa xx tavara-asemalta 28. syyskuuta kuluvana kello 5 ap."

Isäntä ei voinut tietää oliko hevonen vaiko ainoastaan valjaat tulossa, mutta kello puoli neljä sinä aamuna hän seisoi lastauslaiturin lähettyvillä, parimetrinen köydenpätkä taskuun sullottuna. Vain vähän myöhässä tulikin tavarajuna, josta vihdoin ramppia pitkin asteli tuttu hevonen, pää painuksissa. Isäntä kuittasi tuimana luovutuspaperit, kiitti hevosmiestä, kiinnitti köydenpätkän näön vuoksi ja ryhtyi talsimaan tilaa kohti.

Perillä hevosta juotettiin ja syötettiin pihalla. Sitten isäntä vei hänet pilttuuseen, sulki sen, mutta jäi seisomaan paikalleen. Hevonen laski turpansa hänen olkapäälle ja nyt, tallin rauhassa isäntä rupesi itkemään. Hän seisoi siellä, käsivarsi hevosen kaulalla. Hän tunsi jotakin kosteata otsallaan ja nostaessaan katsettaan, isäntä huomasi, että hevosen ruskeista silmistä valui kyyneleitä.

Olen itse kompulsiivinen itkijä. Itken häissä, hautajaisissa, elokuvissa, lukiessa. Itken tyytyväisyyttäni ja itken nauraessani. Joudun kuivaamaan kyyneleitä vaivihkaa tuon tuosta. Olen jopa onnistunut itkemään Arkkiatri Risto Pelkosen puheen aikana - se oli niin hyvä. Sen sijaan en koskaan itke, kun satutan itseni, tai raivosta. Itku näyttää olevan tapani tuulettaa sieluani. Mutta se on erittäin kiusallista, etten pysty kontrolloimaan sitä. It tells a lot about me.

Paljastavat liikkeet ja ruumiintoiminnot oli vielä 10-15 vuotta sitten niin suuri osa pokerikeskustelusta, että nykypäivän GTO, range, M, BRM ja varianssigurut eivät voi kuvitellakaan. Floppi, turni, riveri ja telli olivat vain hieman liioitellen neljä ensimmäistä sanaa joihin törmäsi kun tutustui pokeriin vanhassa Casino RAYssa.

Aki Pyysing lupasi 10 000 markkaa sille, joka paljastaisi varman tellin Jari Salosen bluffatessa. Elokuvassa "Rounders" vuodelta 1999 Matt Damonin keskeiset pelikohtaukset liittyivät telleihin: venäläisen keksitemppu ässätäyskädellä; professoreiden lukeminen kun he pelasivat vetopokeria ja Johnny Chanin bluffaaminen Atlantic Cityssä.

Mulla oli varma telli, eli selitys (tyhmille) sankarimaksuille. Ja sekä Al Alvarezin että Anthony Holdenin ensimmäisissä pokerikirjoissa; The biggest game in town sekä One year as a professional poker player; melkein jokainen haastateltu "Amarillo Slim" Prestonista Jack "Treetop" Straussiin kertoi tellijuttuja.

Itse asiassa koko konseptista tuli niin integroitu osa amerikkalaista kulttuuria, että sitä vieläkin käytetään ihan muissa yhteyksissä.  Andre Agassin erinomaisissa muistelmissa hän kertoo mm. yksityiskohtaisesti erään vastustajan syöttötellistä. Siihen liittyy myös yritys käyttää sitä bluffitellina.

Ja tässä langat juoksevat yhteen. Jos pelaat tarpeeksi pitkään, huomaat paljon erinäisiä tellejä vastustajissasi. Ellet, älä pelaa liveä. Jos huomaat, ettet voi bluffata tiettyjä vastustajia, vaikka he ovat muuten bluffattavissa, toivottavasti sinulla on hyvä ystävä joka kertoo (ainakin jonkun) telleistäsi.

Kun olet tullut tietoiseksi tellistä, on työn aika. Taisi olla Barbara Enright, jonka vasemman rinnan päällä yksi suoni rupesi tykyttämään näkyvästi, kun hänellä oli monsteri. Asia oli tietenkin hoidettavissa villapaidalla. Kasvojesi reaktiot ovat vaikeammin hallittavissa. Muista että katsominen alaspäin, kun odottaa tärkeätä floppia tai korttia on telli sekin - ellet tee sitä aina. Jolloin et voi seurata vastustajiasi.

Joka tapauksessa ammattimaisesti pokeriin suhtautuva joutuu vielä tänään miettimään ruumiinkieltään. Yllättävää kyllä myös nettipeleissä. Joihin palaamme toisen kerran.