- Tämä aihe sisältää 30 vastaukset, 19 ääntä, ja päivitettiin viimeksi 1.2.2015 klo 22:34
toimesta.
-
Artikkelit
-
Pokeritieto tarjoaa ilmaisen opetusvideon kaikille käyttäjilleen. Henri Koivisto on palannut kesälomiltaan ja iloksemme saimme heti PLO500 Zoom opetusvideon.Pokeritieto jatkaa ilmaisten opetusvideoitten julkaisua.
Video on löydettävissä Pokeritiedon etusivulta tai täältä.
@takareissu wrote:
Tapletti ja android järjestelmä. No ei tietenkään toimi 🙁
Sama juttu ipad/iphone, vaikka muut vimeon videot on toiminut tähän asti.
En ihan ymmärrä miksi teet näitä, mutta kiitos joka tapauksessa.
En jaksa edes valittaa kirjaimen Q lausumisesta, kun ilmaiseksi saa katsoa.
1:06:30 K886ds
Catenaccio varmaan usein ottaa ja viebu painaa suurimman osan flopeista sisään niin mikä sellai järkevä katkeemisrange meillä tähän?
Kylhän tossa voi tosi laajasti katketa, ainakin any parilla voidaan katketa yleensä, koska mun utg+1 rangessa on tosi vähän käsiä, joissa ei olis parin lisäks mitään muita apuja. Semmosia käsiä, joissa on pari lähtökädessä on tietty vähä nihkeempi pelata, mutta esim. 99xx on usein 99Tx tai 899x ja usein viel tuplasuitilla, että sieltäkin bd vetoja löytyy. Wräpit ja 2p+ sanomattaki selvää että sisään.
Ehk vaikeimmat spotit tulee jollain AKQ8 tyylisillä käsillä, mutta sit vähä arvioidaan takana olevan pelaajan rangee ja 3-bettaajan rangee. Tämmönenkin tilanne tulee suht harvoin eteen tässä spotissa, sillä näillä stäkeillä pitäis avauskäden olla usein tuplasuitti tai A-hi suitti ja noista tuplan voi ainakin pre ajaa sisään.
Tietty joskus saadaan huonoissa sisään, koska joudutaan usein menemään all-in ennen takana olevan pelaajan vuoroo, mutta toisaalta, saattaa sekin silloin tällöin tehdä virheitä meidän meno-rangee vastaan. Takaovia on kans hyvä aina tarkistella marginaalisemmissa tilanteissa. Pääsääntösesti flopataan tähän boardiin kuitenkin joko todella huonosti tai sitten sen verran hyvin, että voidaan mennä sisään.
Terve,
puhuit videon loppupuolella että voisit ottaa pienemmiltä tasoilta pätkää vastaan. Mulla vois olla plo100 zoomista pätkää niin miten sulle niitä vois sendiä?
Sulla aggression factori 2.17 ja Wtsd% 33% vaikuttas aika passiiviselta, ittellä nuo 3.90 ja 24,4% plo50
Mahtaako johtua noi sun passiivisemmat statsit että ylempänä agrompia vihuja vai onko mun pelissä joku leakki tossa kohtaa?@nikolasvegas wrote:
Terve,
puhuit videon loppupuolella että voisit ottaa pienemmiltä tasoilta pätkää vastaan. Mulla vois olla plo100 zoomista pätkää niin miten sulle niitä vois sendiä?
Laitan YV:tä.
@@petteri@ wrote:
Sulla aggression factori 2.17 ja Wtsd% 33% vaikuttas aika passiiviselta, ittellä nuo 3.90 ja 24,4% plo50
Mahtaako johtua noi sun passiivisemmat statsit että ylempänä agrompia vihuja vai onko mun pelissä joku leakki tossa kohtaa?Ei välttämättä ole leakkia. Veikkaan, että tykkäät barrelaa normaalia enemmän ja saat vastustajiltasi paljon kippejä ja siksi wtsd% on noinkin pieni. Sinulla saattaa olla jopa mahdollisesti nouseva non-sd käppyrä? Saattaa toimia pienemmillä tasoilla, mutta plo1k+ peleissä hyvät regut adjustaisivat nopeasti ja taktiikkasi ei toimisi.
Toinen vaihtoehto mainitsemiisi lukuihin on, että kippaat liikaa ja et pääse siksi riverille asti tarpeeksi usein. Tällöin agg f nousee myös korkeammalle, koska pelkäät ehkä liikaa vastustajiesi hyviä käsiä ja päädyt usein flopilla kippaamaan ja reissaat vain hyvät osumasi. Tässä skenaariossa non-sd käyrä on usein laskeva. Tätäkin taktiikkaa vastaan on hyvin helppo pelata.
En silti tarkoita, että taktiikkasi olisi huono. Se saattaa olla jopa optimaalista joissakin ringeissä. Itselläni agg factoria laskee isohko VPIP, koska en pysty välttämättä pelaamaan kaikkia käsiä bettaamalla/reissaamalla. Joihinkin boardeihin tykkään myös mieluummin callata koko rangeni, koska se tekee minua vastaan pelaamisesta vaikeampaa. Joihinkin boardeihin, etenkin buttonilta, chekkaan myös jonkin verran kärkipareja perässä, koska a) en halua tulla reissatuksi b) haluan, että vastustajani eivät pysty silmät kiinni betsaamaan käytännössä any turn any river voitollisesti. Passiivisuudella voi siis myös suojella rangeaan, välttää vaikeita tilanteita (pitää potit pienempinä) ja ehkäpä saavuttaa korkeamman ev:n.
Tiedän omat rangeni suhteellisen hyvin ja tykkään, että joihinkin boardeihin en välttämättä omaa bet rangea olleenkaan. Sanotaan, että avaan esimerkiksi utg:sta ja flop tulee 345. Oma utg rangeni osuu tähän todella heikosti, joten tykkään mieluiten chekata tässä koko rangeni osaavia pelaajia vastaan ja lähteä siitä liikkeelle. Usein siis c/callaan tässä myös 67xx. Vastaavasti Axx boardeihin voin sitten, cbetata normaalia enemmän, koska rangeni osuu näihin erittäin hyvin. Videolla esimerkiksi avasin utg:sta 4499 ja cbettasin AJ8r flopin. Monet muut pelaajat betsaisivat tässä molemmat flopit ja täten heille tulisi korkeampi agg f, koska he eivät callaisi ollenkaan. C-bettaamalla 345 flopin hyvillä käsillään, jättäisivat he oman check-rangensa todella heikoksi, jota vastaan olisi helppo hyökätä. Over-cbettaamalla he myös ajaisivat itsensä suohon, sillä heidän bet-rangensa olisi liian heikko ja tätä vastaan olisi myös helppo taistella.
Toki äskeisessä esimerkki tilanteissa saatan joitakin vastustajia vastaan c/foldata 4499 ja joitakin vastustajia vastaan betsata 345 flopin, mutta silloin tiedän ehkä strategian, joka tuottaa minulle long run enemmän rahaa kuin hyvässä balanssissä oleminen.
Isommilla tasoilla osaavia vastustajia vastaan balanssi on kuitenkin kaiken A ja O. Se johtaa usein pienempään aggression factoriin, mutta samalla pääset riverille asti useammin ja joudut harvemmin vaikeisiin tilanteisiin. Ensiksi mietit, kumman rangea boardi suosii ja sen pelaajan pitäisi usein hoitaa betsaaminen. Flopilla esimerkiksi 345 boardi suosii selvästi positiossa olevaa pelaajaa verrattuna normaaliin utg rangeen. Flopilla peilaat siis käytännössä sen hetkistä kättäsi avausrangeesi, josta sitten tietenkin kippaat heikoimmat ja jatkat paremmilla/pelattavuudeltaan paremmilla tai mahdollisten blokkerien takia. Turnilla peilaat kätesi vahvuutta/pelattavuutta flopin rangeen jne. Samalla otat huomioon vastustajasi taktiikan ja miten hän on aikaisemmin pelannut vastaavat tilanteet.
Kaikki boardit eivät kuitenkaan ole yhtä selkeitä kuin 345. Esimerkiksi 7TQ floppi osuu jo suhteellisen hyvin molempien rangeihin. Näissä tilanteissa on sitten hyvä omata ainakin bet, c/call ja c/fold ranget. Ehkäpä myös c/r range joitakin vihuja vastaan.
Ei voi siis sanoa, että vastustajat isommilla tasoilla olisivat välttämättä yleisesti aggressiivisempia (tunnusluvuiltaan) kuin esimerkiksi agroimmat regut plo400-600, mutta nämä hyvät 1k+ regut ovat agressiivisia oikeissa paikoissa. Nyt ehkä huomaatkin miksi minun (niin kuin muidenkin hyvien/ajattelevian regujen) agg f on huomattavasti pienempi, mutta wtsd% isompi.
@MeFishMeTuna wrote:
@nikolasvegas wrote:
Terve,
puhuit videon loppupuolella että voisit ottaa pienemmiltä tasoilta pätkää vastaan. Mulla vois olla plo100 zoomista pätkää niin miten sulle niitä vois sendiä?
Laitan YV:tä.
@@petteri@ wrote:
Sulla aggression factori 2.17 ja Wtsd% 33% vaikuttas aika passiiviselta, ittellä nuo 3.90 ja 24,4% plo50
Mahtaako johtua noi sun passiivisemmat statsit että ylempänä agrompia vihuja vai onko mun pelissä joku leakki tossa kohtaa?Ei välttämättä ole leakkia. Veikkaan, että tykkäät barrelaa normaalia enemmän ja saat vastustajiltasi paljon kippejä ja siksi wtsd% on noinkin pieni. Sinulla saattaa olla jopa mahdollisesti nouseva non-sd käppyrä? Saattaa toimia pienemmillä tasoilla, mutta plo1k+ peleissä hyvät regut adjustaisivat nopeasti ja taktiikkasi ei toimisi.
Toinen vaihtoehto mainitsemiisi lukuihin on, että kippaat liikaa ja et pääse siksi riverille asti tarpeeksi usein. Tällöin agg f nousee myös korkeammalle, koska pelkäät ehkä liikaa vastustajiesi hyviä käsiä ja päädyt usein flopilla kippaamaan ja reissaat vain hyvät osumasi. Tässä skenaariossa non-sd käyrä on usein laskeva. Tätäkin taktiikkaa vastaan on hyvin helppo pelata.
En silti tarkoita, että taktiikkasi olisi huono. Se saattaa olla jopa optimaalista joissakin ringeissä. Itselläni agg factoria laskee isohko VPIP, koska en pysty välttämättä pelaamaan kaikkia käsiä bettaamalla/reissaamalla. Joihinkin boardeihin tykkään myös mieluummin callata koko rangeni, koska se tekee minua vastaan pelaamisesta vaikeampaa. Joihinkin boardeihin, etenkin buttonilta, chekkaan myös jonkin verran kärkipareja perässä, koska a) en halua tulla reissatuksi b) haluan, että vastustajani eivät pysty silmät kiinni betsaamaan käytännössä any turn any river voitollisesti. Passiivisuudella voi siis myös suojella rangeaan, välttää vaikeita tilanteita (pitää potit pienempinä) ja ehkäpä saavuttaa korkeamman ev:n.
Tiedän omat rangeni suhteellisen hyvin ja tykkään, että joihinkin boardeihin en välttämättä omaa bet rangea olleenkaan. Sanotaan, että avaan esimerkiksi utg:sta ja flop tulee 345. Oma utg rangeni osuu tähän todella heikosti, joten tykkään mieluiten chekata tässä koko rangeni osaavia pelaajia vastaan ja lähteä siitä liikkeelle. Usein siis c/callaan tässä myös 67xx. Vastaavasti Axx boardeihin voin sitten, cbetata normaalia enemmän, koska rangeni osuu näihin erittäin hyvin. Videolla esimerkiksi avasin utg:sta 4499 ja cbettasin AJ8r flopin. Monet muut pelaajat betsaisivat tässä molemmat flopit ja täten heille tulisi korkeampi agg f, koska he eivät callaisi ollenkaan. C-bettaamalla 345 flopin hyvillä käsillään, jättäisivat he oman check-rangensa todella heikoksi, jota vastaan olisi helppo hyökätä. Over-cbettaamalla he myös ajaisivat itsensä suohon, sillä heidän bet-rangensa olisi liian heikko ja tätä vastaan olisi myös helppo taistella.
Toki äskeisessä esimerkki tilanteissa saatan joitakin vastustajia vastaan c/foldata 4499 ja joitakin vastustajia vastaan betsata 345 flopin, mutta silloin tiedän ehkä strategian, joka tuottaa minulle long run enemmän rahaa kuin hyvässä balanssissä oleminen.
Isommilla tasoilla osaavia vastustajia vastaan balanssi on kuitenkin kaiken A ja O. Se johtaa usein pienempään aggression factoriin, mutta samalla pääset riverille asti useammin ja joudut harvemmin vaikeisiin tilanteisiin. Ensiksi mietit, kumman rangea boardi suosii ja sen pelaajan pitäisi usein hoitaa betsaaminen. Flopilla esimerkiksi 345 boardi suosii selvästi positiossa olevaa pelaajaa verrattuna normaaliin utg rangeen. Flopilla peilaat siis käytännössä sen hetkistä kättäsi avausrangeesi, josta sitten tietenkin kippaat heikoimmat ja jatkat paremmilla/pelattavuudeltaan paremmilla tai mahdollisten blokkerien takia. Turnilla peilaat kätesi vahvuutta/pelattavuutta flopin rangeen jne. Samalla otat huomioon vastustajasi taktiikan ja miten hän on aikaisemmin pelannut vastaavat tilanteet.
Kaikki boardit eivät kuitenkaan ole yhtä selkeitä kuin 345. Esimerkiksi 7TQ floppi osuu jo suhteellisen hyvin molempien rangeihin. Näissä tilanteissa on sitten hyvä omata ainakin bet, c/call ja c/fold ranget. Ehkäpä myös c/r range joitakin vihuja vastaan.
Ei voi siis sanoa, että vastustajat isommilla tasoilla olisivat välttämättä yleisesti aggressiivisempia (tunnusluvuiltaan) kuin esimerkiksi agroimmat regut plo400-600, mutta nämä hyvät 1k+ regut ovat agressiivisia oikeissa paikoissa. Nyt ehkä huomaatkin miksi minun (niin kuin muidenkin hyvien/ajattelevian regujen) agg f on huomattavasti pienempi, mutta wtsd% isompi.
Kiitos vastauksesta tosi hyviä pointteja, varmaan toi liika kippaaminen on jonkun kokonen leakki mulla pitää jatkossa vähentää pöytiä ja miettiä omaa agressiota ja vihujen betseihin kippailua, viitsitkö vielä kaivaa cbet statsisi IP ja OOP?
Tossa kommentissa ja videossa tulikin about kerrottua, siis sun osalta, mut haluutko viel kertaa? Et milloin tuo af nousee ja milloin ei? Ja yksi kysymys perään että af ja agg% erot? Olet ilmeisesti enemmänkin tutkinut tuota hemiä niin luontevaa kysästä osaavalta kuin lukea voorumia.
@Grynderi wrote:
Tossa kommentissa ja videossa tulikin about kerrottua, siis sun osalta, mut haluutko viel kertaa? Et milloin tuo af nousee ja milloin ei? Ja yksi kysymys perään että af ja agg% erot? Olet ilmeisesti enemmänkin tutkinut tuota hemiä niin luontevaa kysästä osaavalta kuin lukea voorumia.
Täällä joku kirjoitti aikanaan näin:
Agression factor on (lyönti/korotus kerrat)/maksu kerrat. Aggression % on lyönti/korotus kerrat/(maksu+fold+lyönti/korotus kerrat)
Aggression factor on luku 0-ääretön. Se vertaa aggressiota maksamiseen. >1 lyö useammin kuin maksaa, <1 maksaa useammin kuin lyö.
Aggression % on prosenttiluku. Se kertoo aggressiivisten liikkeiden määrän.1. Yleensä näitä käytetään post-flop eli itselläni on jokaisen streetin molemmat luvut näkyvissä. Niitä käytetään usein yhdistelmänä vastustajan muiden lukujen kanssa rajaamaan vastustajan rangea, ajattelua ja pelityyliä. Esim. Jos esim. mietin turnin lyönnin maksua ja vihun riverin aggression % on 50 niin voin hyvällä todennäköisyydellä odottaa lyöntiä riverillä jo maksaessani turnin. Samoin jos vihulla on korkea aggression factor riverillä niin vihun c/c ei ole kovin todennäköinen.
2. Rajat aggressiivisen passiivisen välillä on 35 % Aggression %:ia (hatusta revitty). Se vaihtelee vastustajan pelityylistä ja pelistä riippuen eli vastustajalla, joka esim. floattaa paljon floppeja korottamisen sijasta se voi olla pienempi, vaikka käsirange voi olla samantyylinen.
3. Aggression % on kätevämpi. Se hyvin selkeästi kertoo kaikkien vastaan pelaavien määrän. Aggression factor jättää huomioimatta kippien määrän, mitä varten kovan aggression factorin omaava vastustaja voi olla yllättävän tiukka (vihu jatkaa vain hyvillä käsillä ja kovaa), mutta korkean aggression % omaavan range on useimmiten laajempi. Aggresion factorin hyvä puoli on se, että se hyvin helposti paikantaa maksuautomaatit yhdessä kovan went to showdown kanssa.
Hyvä video ja hienoja vastauksia. Kiitos!
- Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.