• PikkuPro tehtävää etsimässä.

    Home Forums Muu keskustelu Pokeripäiväkirjat PikkuPro tehtävää etsimässä.

    Viewing 15 posts - 286 through 300 (of 473 total)
    • Author
      Posts
    • #947389
      PikkuPro
      Participant

      🙄

      Elokuun vedot:

      PELIOSTOT VOITOT VOITTO/TAPPIO

      54 756,80 € 23 088,90 € -31 667,90 €

      Syyskuu on alkanut aika paljon heikommin, palautusprosentti ATM 13,60.

      😆

      #947382
      KunChipitKarkaavat
      Participant

      @PikkuPro wrote:

      @dosto wrote:

      Huippu biisi, (laitoin repeatille), Huippu blogi, ei mul muuta! 😆

      TY. Mjoo, Neljässä Ruusussa ja ja Ilkassa on musta vähän samaa ylimahtipontisuutta kautta jopa pateettisuutta kuin Yössä ja Lindholmin Ollissa. Biisejä ei aina jaksa mut silloin tällöin tulee elämässä spotti kun puhuttelee.

      Suurimman osan ajasta olen yleensä sitä mieltä, että Neljä Ruusua, CMX ja Sielun Veljet ovat tekotaiteellista paskaa. Erityisesti olen saanut aina CMXstä näppylöitä. Muistan Ilosaarirockissa 1993 CMXn päälavaesityksen skipanneeni ja menin kuuntelemaan sivulavalle heinolalaista bändiä Apulanta. Silloin 1993 jos olisi ollut kalliolaisia vegaaneja, ne olisivat varmaan kuunnelleet CMXää. Joku CMXn ”savu nuolee raunioita” jollotus on just sellasta ”oon shamaani” markkinamusaa. Zen Cafe on vähän välimuoto. Ärsyttää, koska siinäkin on sellanen lyyrinen markkina ”oon intellektuelli tulkitsija” twisti. Jos haetaan suomalaista kovaa lyriikkaa ja musaa Apulanta, Don Huonot ja Tehosekoitin ovat kovia. Jos haetaan suomalaista kovaa musaa, jossa lauletaan englanniksi Kingston Wall on aivan eeppisen kova. Siis sairaan kova. Jos se ois ollu englantilainen tai jenkkibändi ne ois tulleet legendoiksi. Laulajahan sitten hyppäsi kirkon katolta ilmeisesti sienipäissään ja se loppui siihen.

      Makuasioita nämä toki.

      #947390
      Alfil
      Participant

      @KunChipitKarkaavat wrote:

      Suurimman osan ajasta olen yleensä sitä mieltä, että Neljä Ruusua, CMX ja Sielun Veljet ovat tekotaiteellista paskaa.
      Zen Cafe on vähän välimuoto.
      Jos haetaan suomalaista kovaa lyriikkaa ja musaa Apulanta, Don Huonot ja Tehosekoitin ovat kovia.

      Noista itse en siedä CMX:ää enkä Zen Cafeta ja mielestäni ne ovat lähinnä tuota kategoriaa teennäistä tekotaiteellista paskaa. Tehosekoitin on puolestaan eri tavalla huono ja lapsellinen.

      Apulanta, Don huonot ja Neljä ruusua ovat ok. Toki tehneet paljon myös keskinkertaista tavaraa.

      Se mitä en oikeastaan ymmärrä, miksi mainitsit Sielun veljet on näiden bändien rinnalla. Nuo muut on keveitä suomipop/rock-bändejä jotka teki pitkän uran ysärillä. Sielun veljet oli ihan erityyppinen kokeellinen punk/psykedeelirock-kokoonpano 80-luvulla. Taitavia muusikoita. Ismoa ei myöskään voi verrata Ilkkaan, sen verran eri sarjassa veljekset painivat. Siekkareissa oli mukana myös Jukka Orma, joka on soittanut maailmanluokan jazzkokoonpanoissa. Kuulemma yhtyeen keikat olivat jotain ennennäkemätöntä, sellaisella intensiteetillä vetivät. Harmittaa etten päässyt kuuntelemaan, toki olin liian nuorikin toisin kuin noiden muiden bändien kohdalla.

      #947391
      PikkuPro
      Participant

      @KunChipitKarkaavat wrote:

      @PikkuPro wrote:

      @dosto wrote:

      Huippu biisi, (laitoin repeatille), Huippu blogi, ei mul muuta! 😆

      TY. Mjoo, Neljässä Ruusussa ja ja Ilkassa on musta vähän samaa ylimahtipontisuutta kautta jopa pateettisuutta kuin Yössä ja Lindholmin Ollissa. Biisejä ei aina jaksa mut silloin tällöin tulee elämässä spotti kun puhuttelee.

      Suurimman osan ajasta olen yleensä sitä mieltä, että Neljä Ruusua, CMX ja Sielun Veljet ovat tekotaiteellista paskaa. Erityisesti olen saanut aina CMXstä näppylöitä. Muistan Ilosaarirockissa 1993 CMXn päälavaesityksen skipanneeni ja menin kuuntelemaan sivulavalle heinolalaista bändiä Apulanta. Silloin 1993 jos olisi ollut kalliolaisia vegaaneja, ne olisivat varmaan kuunnelleet CMXää. Joku CMXn ”savu nuolee raunioita” jollotus on just sellasta ”oon shamaani” markkinamusaa. Zen Cafe on vähän välimuoto. Ärsyttää, koska siinäkin on sellanen lyyrinen markkina ”oon intellektuelli tulkitsija” twisti. Jos haetaan suomalaista kovaa lyriikkaa ja musaa Apulanta, Don Huonot ja Tehosekoitin ovat kovia. Jos haetaan suomalaista kovaa musaa, jossa lauletaan englanniksi Kingston Wall on aivan eeppisen kova. Siis sairaan kova. Jos se ois ollu englantilainen tai jenkkibändi ne ois tulleet legendoiksi. Laulajahan sitten hyppäsi kirkon katolta ilmeisesti sienipäissään ja se loppui siihen.

      Makuasioita nämä toki.

      On se kova, paljon saa allekirjoittaa. Varsinkin ton tekotaiteellisen paskan jossa musta särähtää ainakin Yö, Neljä Ruusua ja CMX mutta ei koko tuotanto miltään, yölläkin on napsahtavia lyriikanpätkiä ja itse tykkään CMX Ruosteesta, biisi josta ei tule iloiseksi eikä surulliseksi vaan jotenkin se runollisesti hidastaa elämän virtaa. Toki nää on vähän eri gengeissä, Yö ei toki Porilaisena voi pyrkiä edes taiteeseen asti mut pyrkii lyyrisiin syvyyksiin ja päätyy yleensä latteuksiin. Tää on poikkeus:

      https://www.youtube.com/watch?v=L8Om_lcFRlk

      Neljässä Ruusussa jotenkin tökki aina se, että tuntui kun Ilkka olisi pyrkinyt veljensä rinnalle mutta ei koskaan riittänyt. Ja vittu kun joka saatanan biisiin piti laittaa se POP (…uskonto ja isänmaa, ..laulajan vapaapäivä, — — — — — —kulttuuria jne jne. En tiä vaikuttiko se, että aikanaan tyttis oli teininä pyörinyt 4R bändärinä ja kuulemma sedät jaksoi k….ä.

      Apulanta on kova mut teki kyllä aika tavalla sitä samaa biisiä vitun monena muunnoksena: rakkauden viiltävä kuolema, varsinkin myöhempi (noin koko) tuotanto.

      Zen Cafe on sen sijaan Jumala. Ja Samulikin, soolonakin. Hyppäsin kerran varmaankin riutuvan rakkauden takia bussiin joka vei Bratislavaan. Joo, menin sit bussilla Helsingistä Bratislavaan, juhlimaan viikoksi kaverin kanssa. Niin kuuntelin sen koko Hki-Bratislavan välin Zen Cafe, mulla oli yhden kasetin soittolista-strategia….ymmärrän kyllä, et allaolevan saa käännettyä tekotaiteelliseski paskaksi mut omaan korvaan Samulin ääni vaan on jotenkin niin kova, jotenkin tolla äänellä ei voi olla paskaa, se on diippiä jota ei vaan tajua.

      #947394
      Turms
      Member

      Yleltä tuli muutama vuosi sitten erinomainen dokkari nimeltään “Sanojen takana”. Kertoi juurikin suomalaisen rocklyriikan tekijöistä. Itse nostaisin neljä herraa ylitse muiden:

      Tuomari Nurmio. Kirjoittakaapa joku parempi teksti kuin “Valo yössä”

      Juice Leskinen. En tiedä oliko aspergeria vai mitä, mutta mies oli kiistatta nero.

      Kauko Röyhkä. Aliarvostettu, joka sanoitus kuin pienoisnovelli. https://www.youtube.com/watch?v=REBIFVQ-0zQ

      Gösta Sundqvist. Esimerkiksi riittänee vaikkapa Göstan vähemmän tunnettu biisi perheväkivallasta:

      Tää on veitsi joka viiltää,
      Mun kädessäni kiiltää
      ja aika syvälle sen pystyy tunkemaan
      Kuin sanan joka puuttuu,
      kuin sanan joka juuttuu
      tai kuin sanan joka sattuu muuten vaan

      Näiden herrojen takana tulee sitten paljon hyvää keskiraskasta sarjaa: J. Karjalainen, Heikki Salo, Jarkko Martikainen, Maija Vilkkumaa, Ismo Alanko, Martti Syrjä, Herra Ylppö ja jo mainittu Samuli Putro nyt ainakin.

      Mitä tulee CMX:n, niin se todellakin on tekotaiteellista paskaa.

      #947396
      KunChipitKarkaavat
      Participant

      @Turms wrote:

      Yleltä tuli muutama vuosi sitten erinomainen dokkari nimeltään “Sanojen takana”. Kertoi juurikin suomalaisen rocklyriikan tekijöistä. Itse nostaisin neljä herraa ylitse muiden:

      Tuomari Nurmio. Kirjoittakaapa joku parempi teksti kuin “Valo yössä”

      Juice Leskinen. En tiedä oliko aspergeria vai mitä, mutta mies oli kiistatta nero.

      Kauko Röyhkä. Aliarvostettu, joka sanoitus kuin pienoisnovelli. https://www.youtube.com/watch?v=REBIFVQ-0zQ

      Gösta Sundqvist. Esimerkiksi riittänee vaikkapa Göstan vähemmän tunnettu biisi perheväkivallasta:

      Tää on veitsi joka viiltää,
      Mun kädessäni kiiltää
      ja aika syvälle sen pystyy tunkemaan
      Kuin sanan joka puuttuu,
      kuin sanan joka juuttuu
      tai kuin sanan joka sattuu muuten vaan

      Näiden herrojen takana tulee sitten paljon hyvää keskiraskasta sarjaa: J. Karjalainen, Heikki Salo, Jarkko Martikainen, Maija Vilkkumaa, Ismo Alanko, Martti Syrjä, Herra Ylppö ja jo mainittu Samuli Putro nyt ainakin.

      Mitä tulee CMX:n, niin se todellakin on tekotaiteellista paskaa.

      Kyllä Turms noi sun 4 mainitsemaa taiteilijaa ovat kaukana CMX dimensiosta ja myös mun top-listalla. J. Karjalaisen nostaisin samalle tasolle näiden kanssa. Ei oikein tule noista suuruuksista kuunneltua satunnaisesti kuin Leevi and the Leavingsia ja J. Karjalaista.

      #947397
      Aki
      Participant

      Koska olen olen niin avarakatseinen ja laajasydäminen, mainittakoon että diggailen kaikkia tässä hiljan mainittuja bändejä, myös CMX:ää, jonka keikalla käyn tyyliin kerran vuodessa JR:n kanssa.

      Elämän keikkahuipennukseksi jäänee Sielun Veljet Lappeenrannan Cumuluksessa 1985 L’amourhan juuri ilmestyttyä. Tästä ei tosiaan voine parantaa, koska oli vielä Neuvostoliitto, olin asunut koko ikäni hyvin tiukkapipoisessa Lappeenrannassa ja tilaisuudessa rikottiin liki kaikkia anniskelu- ja paloturvallisuusmääräyksiä. Jengiä oli reilusti liikaa (kaikki seisoivat) ja kaljaa myytiin tarjoilijan raahaamasta korista rööki suussa jengiä tönien. Sielun Veljet oli nousemassa uransa huipulle, mutta ei vielä supersuosiossa.

      Ei kai viisikymppisenä enää voi mitenkään kokea yhtä kovasti kuin 18-vuotiaana 😕

      #947399
      hauturi
      Participant

      Miksei kukaan ole maininnut Hassisen Konetta?

      #947401
      Turms
      Member

      @hauturi wrote:

      Miksei kukaan ole maininnut Hassisen Konetta?

      https://www.youtube.com/watch?v=V5twU9C9qyI

      Ismo on kyllä mainittu.

      #947402
      egeseg
      Participant

      Itellä tökkii lähes kaikissa näissä mainituissa suomalaisissa (tyyliin Ismo Alanko poislukien) se, että vaikka ovat yleensä erittäin hyviä sanoittajia, niin ovat yksinkertaisesti liian kehnoja säveltäjiä ja varsinkin laulajia. Se karaoke-tason ölinä voi muutaman biisin ajan toimia persoonallisena tehokeinona jos biisi muuten kolahtaa senhetkiseen sielunmaisemaan, mutta vähänkin pitemmässä kuuntelussa hyvin äkkiä tulee se keisarilla ei ole vaatteita -fiilis.

      #947403
      hauturi
      Participant

      @Turms wrote:

      @hauturi wrote:

      Miksei kukaan ole maininnut Hassisen Konetta?

      https://www.youtube.com/watch?v=V5twU9C9qyI

      Ismo on kyllä mainittu.

      Ismo on toki mainittu, mutta Sielun Veljien yhteydessä, mikä on taas ihan eri asia.

      #947404
      Turms
      Member

      @hauturi wrote:

      @Turms wrote:

      @hauturi wrote:

      Miksei kukaan ole maininnut Hassisen Konetta?

      https://www.youtube.com/watch?v=V5twU9C9qyI

      Ismo on kyllä mainittu.

      Ismo on toki mainittu, mutta Sielun Veljien yhteydessä, mikä on taas ihan eri asia.

      Minä en käsittääkseni maininnut häntä Sielun Veljien yhteydessä. Tarkkana!

      #947405
      hauturi
      Participant

      @Turms wrote:

      @hauturi wrote:

      @Turms wrote:

      @hauturi wrote:

      Miksei kukaan ole maininnut Hassisen Konetta?

      https://www.youtube.com/watch?v=V5twU9C9qyI

      Ismo on kyllä mainittu.

      Ismo on toki mainittu, mutta Sielun Veljien yhteydessä, mikä on taas ihan eri asia.

      Minä en käsittääkseni maininnut häntä Sielun Veljien yhteydessä. Tarkkana!

      Granted. Minulle taas Hassisen Kone on kova juttu ja Sielun Veljistä en ole koskaan jaksanut innostua, joten Ismo Alanko ilman kontekstia on vähän merkityksetön, siksi nostin nimen omaan Hassisen Koneen kun muu ei ollut sitä maininnut.

      e: olisin toki voinut mainita myös Pelle Miljoonan ajalta kun moottoritie ei vielä ollut kuuma, esim: https://www.youtube.com/watch?v=UJqKRH0Iy14 mutta se olisi voinut olla jo liikaa.

      #947408
      Aki
      Participant

      @hauturi wrote:

      e: olisin toki voinut mainita myös Pelle Miljoonan ajalta kun moottoritie ei vielä ollut kuuma, esim: https://www.youtube.com/watch?v=UJqKRH0Iy14 mutta se olisi voinut olla jo liikaa.

      Miulle Pelle on levyllä edelleen satunnaisesti kuuma moottoritiehen asti, sitten tuli niin sekavaa kamaa, että ei oikein napannut. Nähnyt livenäkin muutaman kerran, joista merkittävin oli Tavastialla 1989. Keikka oli melko huono, mutta Pelle istui hetken samassa pöydässä ja kaverini länkytti sille, miten se ENNEN teki tosi hyvää kamaa. Mie en olisi ilennyt sanoa, vaikka samaa mieltä olinkin.

      Toinen opiskelukaverini sen sijaan puhui miulle ensimmäisen kerran yli kahden sanan lauseen. Olimme käyneet kyllä Vaasiksen salilla samaan ainakin kymmenen kertaa, mutta kaveri oli käsilläseisonta- eikä läppäjätkiä. Se nimittäin aina välillä asuntolan ala-aulassa aikansa kuluksi punnersi itsensä käsinseisontaan tuolin kahvoista kiinnipitäen ja siitä hallitusti takaisin jatkamaan lehtien lukemista.

      Nyt se kysyi: “Sä oot kuulemma yleisurheillut?” A: “Joo. “Miten nopee sä oot?” A:”Lentävä 20m 1,99″ “Lähet sä kokeileen jenkkifudista?” (tiesin kaverin maajoukkuepelaajaksi) A: “Joo”.

      Tästä seurasi seitsemän vuoden epäonnistunut jenkkifudisura.

      #947411
      KunChipitKarkaavat
      Participant

      Näistä lyriikkahommeleista vielä, että näistä meidän listoista näkyyy ikäluokka ja sukupuoli. Nykyään on olemassa varsin taitavia nuoria naisia, joilla on sanoittelut hallussa esimerkkeinä Sanni ja Chisu. Saattaa hymyillyttää, mutta esimerkiksi Sanni kuvaa tarkasti nuorien naisten aikalaismaailmaa ja tunnekuvia oivaltavilla lineilla kuten “Netflix-sarjoja. Syön purkista. ” kuitenkin missaamatta kaupallista puolta ja silti uhraamatta korkeatasoista sanoitusta (juuri sen aikalais- ja sukupuolinäkökulman kannalta) – näistä esimerkkeinä “Pornoo” ja “Mitähän vittua”. Chisulla on vielä sellainen erikoispiirre, että sanoittamisen lisäksi taitaa myös säveltää ja soittaa itse biisinsä. Nämä edelliset toki tuntuvat vierailta miehiltä, jotka ovat Juice Leskinen / Leevi / Hassisen kone / Pelle Miljoona / Eppu Normaali sukupolvea. Näiden edustajien on paljon helpompi samaistua sen Viidennentoista yön tunnekuviin ja kokea sitä koskeva sanoitus koskettavana sekä löytää metaforien kautta kosketuspintaa. Sitten jos katsotaan näitä vanhempia niin Vilkkumaa mun mielestä, jotenkin koomasi sen “Kissavideoita” juttunsa kanssa ja se meni enemmän läppänä ellei sitten ollut tarkoitettu läpäksi ja tätä vanhemmista menee enemmän sinne “yli pyykkivuorien” ja “aikuinen nainen” lyriikkaan, josta ei oikein löydä sitä nerokkaan metaforafiiliksen resonanssia.

      Omista Tavastia & merkittävä celebrity kokemuksistani merkittävin lienee Tavastian backstage, jossa joskus noin 2000-luvun alussa tuli ryypättyä viskiä Vesku Loirin aka “Niin hyvää puuta” kanssa tunnin pari ja keskusteltua oikeastaan kaikesta muusta paitsi musasta tai hänen duuneistaan. Veskulla ei taida olla sanoitusnäyttöjä, mutta on herättänyt suomenkielen meganimien sanoitustöitä tyyliin 1900-luvun alusta ja aikaisemmalta ajalta.

      Jenkkifudikseen mua ei oo pyydetty, mutta on pyydetty joskus 2000-luvun alussa niinikään Rugby joukkueseen, joka väitti olevansa Suomen maajoukkue. Ja siis kokemusta rugbystä oli tuolloin nolla.

    Viewing 15 posts - 286 through 300 (of 473 total)
    • You must be logged in to reply to this topic.