• Pokerihullun päiväkirja

    Etusivu Foorumit Muu keskustelu Pokeripäiväkirjat Pokerihullun päiväkirja

    Esillä 15 viestiä, 16 - 30 (kaikkiaan 38)
    • Julkaisija
      Viestit
    • #423332
      honkeyj
      Osallistuja

      Joo, rinkiteksu my ass..

      Eilen otin viela lyhyemman 6-7 table session ja runsaat pari binia nousua.

      Jalleen kerran voimakkaalla itseluottamuksella varustettuna rupesin tanaan hommiin uuden menestyksekkaan keksintoni voimin. Eka sessio oli vajaa 1k katta, break even. Toiseen sessioon rakensin sitten hudin kayttokuntoon ja kiiretta olikin ihan uuteen malliin kun tihrustelin statseja yhdeksan poydan seasta. Alussa luiskahti heti 3 binia, joista kaksi samalle vihulle eri poydissa QQ vs. AA. Kolmas bini meni myos nauloja vastaan, kuitenkin laatuvedolla (OESD + FD) vaikka ennustin ne naulat sielta. Ei vaan napsunu talla kertaa.
      Jakoja tuli n. kilo, pari poytaa kulki mallikkaasti, oli kolmen ja neljan binin pinot niissa, ja muutamassa muussa katkeilin kaikilla mahdollisilla tyyleilla. Sitten alkoikin tiltittamaan ja kun loysin itseni 4 bettaamassa itteani olareihin (semiroskalla) pikku blindilta buttonin “ryostoa” vastaan vain taas nahdakseni naulat, niin totesin session olevan valmis.

      No rotsiin ei kuitenkaan tullut loppujen lopuksi kuin runsas kaks binia, eli ei hirmuisesti, mutta ihan oma aikaan saannos.

      Tottakai ne piti menna jahtaamaan muualta takaisin, joten NL25:sen jalkeen parhaimmalta idealta tuntui PLO100, seka sen kaveriksi viela PLO200 (80 CAP) shorttina. Pienempi heti katki ja isommassa puolet pinosta parempiin suihin. Skarppasin hieman, tai hetkinen, itseasiassa vedin kaksi kertaa ranskiksen nauloista ohi kalleilla, sitten skarppasin ja otin paivan kuopan kiinni varsin kohtuullisien korkojen kera.

      #425521
      honkeyj
      Osallistuja

      Niin kokonaisvaltasen infernaalinen rapeli ettei mitaan kysyttavaa. Eli pokeriristeily takana, kroppa tietaa ja lompakko on kevea. Mutta hemmetin hauskaa oli!!

      Kertoo taas fiksuudesta kun lahdetaan pelaamaan taitopelia turnaukseen jossa on rauhalliset tasojen nousut jne.. sekun saatiin bingotettua valmiiksi niin alkaa ne tosipelit. Eli flippailut. Kolikon heittoo, korkeinta korttia, KPS, kumman varinen chippi paallimmaisena, ihan mita vain, 50 tai 100e per flippi. Totaali sickia toimintaa. Ja ne nutsin pojat oli aivan taysin rigged.. Niin ja sitten viela inkkaria. Tata ennen isoin inkkaripotti on ollut alle kympin. Nyt se on 640e ja sekin luiskahti vaaraan osoitteeseen..

      Ekana iltana vedettiin kaytavapelia aamuun asti, taisin ottaa pikku tirsatkin siina ja puoli kymmenalta hyttiin. Porukkaa metsastettiin sita ennen kissojen ja koirien kanssa ympari paattia. Kylla sita alkoi siihen sitten pysahtymaan.

      Turnauksessa meinasin yltaa tokalle paivalle mutta sain itseni perusteltua itteni koppaamaan siita pihalle. Hyvin veti vieruskaveri, sarmasti pukeutuva nuorimies.
      Tokassa turnauksessa istuskelin itteni finaalipoytaan tekematta hirveesti mitaan pokeriin liittyvaa. Muutaman hassun hanskan pelasin ja tuli yleensa tuplat. FT:ssa herasin siihen todellisuuteen etta tamahan on syoksypino. Hemmetin teravasti toteutin taman syoksyni sitten koolimalla big blindita LP:n syoksyn, ja niinkin elinvoimoimaisella hanskalla kuin 87o.. 8) Ja vastassa luonnollisesti 97.. se siita. Aloinkin olemaan niin valmis koko touhuun, etta saapastelin kylmasti suoraan hyttiin, heitin laatat ja unta kajuuttaan.

      Summa summarum, hauskaa oli, hyvaa porukkaa ja taas ma olin David Beckham.. Aiemmin ymmarsin sen vertauskuvan kun tukka oli taavetin lanseeraama kiesi, mutta nyt kun ajoin sen pois niin homma jatkuu. Weird. Huokuuko musta jumalalliset jalkapallotaidot vai onko se vain tama hemaisevan kuuma ulkokuoreni. Varmaan molemmat.

      Joo. Taa kirjottaminen oli huono idea, ei tasta tuu mitaan. Kertomuksia olis mutta sanoja ei.

      Nettipokrusta mainitsen viime aikojen FTP seikkailuista. Nousu on ollut vahvaa ja perustunut shortti omenaan. Sitten lahdin taas kerran sikailemaan. Ensin jaljitin jeesus fergusonin kolmen kilon razz poydasta, sielta otin hieman voittoa, ja itseluottamusta, josta sitten totesin olevani valmis haastamaan David Chiun 8/16 hillossa. Bracelet vesseli sai multa kylkeen kokoajan eika multa senttiakaan vienyt, mutta joku nobody scooppaili mut poikki..
      Taman jalkeen omputtelin viela jonkun punasen nimen kanssa ja totesin shotin olevan valmis ja yli puolet rollista poltettu. wp.
      Risteilypaivan aamuna napsuttelin kuopasta puolet kiinni, omenalla (omalla tasolla, ilman ammattilaisia) ja teksu hupilla. Nyt sikadarrassa taytin kuopan vetamalla 90 pelaajan sittarista tokan sijan. Too easy.
      Talla hetkella nayttaa silta etta satelliitista voisi tulla sunday brawlin lippu, mutta noinkohan kannattaa lahtea tassa kunnossa heilumaan…

      #427245
      honkeyj
      Osallistuja

      Jollain tapaa silmat taas auennu elamalle tuon kryysningin jalkeen..
      Tuosta edellisesta entrysta, olin ai-van jeesuksellisessa koomahorroskrapulassa ja tosiaan taas kerran otin kahden satelliitin kautta lipun sunday brawliin, josta niin kovasti tykkaan. Iltaa kohden olin havaitsevinani lisaantyvaa aivotoimintaa ja paatin pelata turnauksen koska puoliso oli tallinnassa jumissa myrskyjen takia.
      Keskityinkin pelaamaan ihan kunnolla ja tein matkaa kohti karkea kunnes kohtasin yksi outtisen ohivedon riverilla ja hyvin kulkevien pelien takia parantunut olo romahti taas..

      Joo joo, bad beat, buu huu. Se siita.

      Oon nyt pelannut omenaa urakalla. Siis olen pysynyt samassa pelissa jo monta paivaa 😯 No joo, toki valissa on ollut razzia, turtsia, sittaria ja hilloa, mutta ihmeen vahan!! Omena on toiminut, olen olevinaan taas ymmartanyt siita jotain. Satasen tasolla se tuottaa ja pakkoshotit 200:een kusee kerta toisensa jalkeen. Mutta ei niita shotteja voi lopettaa koska sehan on vain varianssia… 😀
      En tieda kuinka monen noteseissa olen se suur-paisti, mutta olen itekkin onnistunut tunnistaa vielakin suurempia fisuja ja keksinyt jopa muokata omaa pelia sen mukaan etta saan niilta taalat pois. Tanaan jahtasin rinkipoydasta katkottua fisua ja loysin sen menneen tilttailemaan huppiomenaan (ei aivan vieras konsepti minullekkaan). Kattelin kun han onnistui saamaan vihunsa katki ja meikalaisella aukesi paikka. Taso oli korkeahko, joten seiffasin ja otin vain 60bb oston, paistilla n. 180bb. Tiesin saavani sen katki tuolla ellei jotain todella rumaa satu tapahtumaan. Vartin pelin jalkeen olin nutsitellut itteni jo isommalle pinolle, eli tappoiskua vaille valmis. Ratkaisevassa jaossa oltiin melkein tasapinoilla, nyt yritin muistella ulkoa sita jakoa.
      Mulla napilla 789Tds, raise – call.
      Floppi 789 ja mulle hertan veto. Vihu check, lyon potin, maksu (tassa vaiheessa kerrataan noteseja, koolii yhdet reissut pf kaikilla hanskoilla, check koolii 3 streettia yliparilla / pohjanapilla + matalalla FD:lla yms, lyo monsuilla alle, ei yhtaan c/r).
      Takaisin jakoon.
      Turn 7. Jalleen check-call.
      River on mun moneycard, T herttaa, eli viela isompi boatti meille ja suuret mahdollisuudet etta paisti olis saanu tayteen jonkunlaisen suoran tai varin, jolloin saataisiin keramiikat keskelle! Taas sokottaa alle. Saadan valuebetsin hieman pottia pienemmaksi, jotta sille voisi joku idea jaada kytemaan kylkeen tulemisesta.. kylla, kaiket tulee kylkeen!!!! Ii-haa-naa… Snapcall ja visukinttu kaantaa 88 ja isompia tapo..
      ja fisu ui nopeasti pois.

      Mita tapahtui, notesit ainakin kusi hienosti tuossa.. jaatava kaveri saasti c/r:n riverille.

      Pelien ulkopuolelta paivan erikoisin havainto.
      Erikoisen parkkeerauksen takia satuin vierailemaan ruokakaupassa jossa tiesin olevan lihatiski. Lampsin putiikkiin mielessa hemmotella itsea savustetulla kalalla. Saavuin tiskille jossa joku oman elamansa sankari neuvoo kirurgisella tarkkuudella mista kohtaa hanelle leikataan surullisen ohut siivu lohta. Siis mestarille piti operoida isosta, kauniista fileesta pieni slaissi keskelta filetta!!! Pyorittelin paatani ja ilmaisin halveksuntani katseellani. Ei tassa viela mitaan, seuraavaksi tapahtui jotain mita en tiennyt olevan olemassakaan… herrasmies nimittain johti toisen leikkuu operaation joka pakattiin jalleen asianmukaisesti ja sitten han kertoi tulevansa hakemaan sen todennakoisesti huomenna!!!!!!!!!!!!!!! Mita vittua, hemmetin kirjolohikeijo varasi palan kalaa!!! Siis olen kuullut vaatteiden, elektroniikan yms. hyodykkeiden varaamisesta, mutta pienen kalan palan varaaminen on vahan perkeleen kehitysvammaista toimintaa..

      #432331
      honkeyj
      Osallistuja

      Paivittelyja…
      Ylos ja alas, omenat on jaaneet taas vahemmalle vaihteeksi ja tilalla on ollut kosolti sittareita, cash hilloa, turtseja ja razzia.
      Vanhaa taistelutoveria, Beeverssien joeta tuli kaytya taas morjestamaan ja osuttiin myos samaan matrix sittariinkin. Siina Joella ei ollut paljon annettavaa, pinonsa vain. Hieman jai ihmetyttaan maestron pelityyli. Sen mita kaveri sinnitteli mukana, niin hanella oli tapana over betata alle flopilla. Ja sielta loytyi sitten hyvin sekalaisia hanskoja, oli osumatonta AK:ta ja suoran vetoa.. Toisaalta ei pida ottaa niin vakavasti tata kokemusta, koska kyseessa oli ihan 33+3 taalan matrix, ei valttamatta tuonut A-peliaan mukaan siihen.

      Pitkaan olen pysytellyt erossa rebuy turtseista mutta tanaan tuli langettua ja auta armias kun pystyn viljelemaan niita ribareita muutaman enemman kuin mita paatin… Sain nyt kuitenkin omani takaisin kun vedin syvalle. Mutta hieman harmittamaan jai, sija 11. (out of 200) eika ollut mitaan tarvetta tippua. Piti vain taas olla se table captain ja puskea kaikkien silmille apinan raivolla. Olin kuitenkin ekan tunnin jalkeen kokoajan kympin sakissa tai johdossa, mutta mutta, pieni turnaus se oli kuitenkin.
      Motivaatio ei ole ihan teravimmillaan silloin kun rahaa ei ole liikaa jaossa.

      Joo. Selitykset on kun persereikia, jokaisella on yksi…

      Tein tuossa pienta valitilinpaatosta omasta osaamisesta korttipelien saralla.
      Pelaan ai-van kaikkea. Eli ikina ei ole ollut leipapelia, tai “omaa tasoa”. Taman johdosta BRM ei myoskaan kuulu sanavarastooni. Laskujen maksut ei riipu pokerista ja kun jonnekin depoan, pistan pienia summia (satasen or so) jota paisuttelen sitten kiloksi / pariksi jotta voi taas paattaa olevansa universumin jaatavin omaha-nikkari ja alkaa kuoppajaisiin.
      Ainoat pelimuodot joissa tiedan varmasti olevani voitollinen pelaaja on fullisittarit ja HU sittarit. Jopa trackeri ja OPR summuut ovat samaa mielta. Niin ja Hi/Lo matrixit..
      Kaikki muu on hieman keskittymisen armoilla. Turtseissa voin hyvana paivana vetaa pitkalle milla tasolla vain, kateinen voi toimia missa pelimuodossa vain juuri niin pitkaan kun olen kurinalainen.

      Mutta kuitenkaan en aio keskittya niihin varmasti voitollisiin peleihin, koska se on aivan perkeleen tylsaa. Pokeri on kuitenkin mielestani hauskaa, kiehtovaa, mielenkiintoista, ja sellaisena haluan sen pysyvankin. Laiska ei jaksa puurtaa..

      #434545
      honkeyj
      Osallistuja

      Uutta reissua fiilistellessa tuli inspiraatio muistella edellista reissua.
      Eli lahdettiin puolison kanssa taman vuoden tammikuussa reppureissulle, ilman sen tarkempaa suunnitelmaa kuin Thaimaahan ja ehka puoli vuotta ollaan reissussa. Pikakelataan kuitenkin kortin peluuseen… Vedettiin aluksi Bangkok – Krabi – Koh Lanta – Koh Tao – Koh Phangan – Koh Samui – Phuket. Phukettiin jaatiin asustelemaan pariksi kuukaudeksi, valilla kaytiin katsomassa formulat Kuala Lumpurissa.
      Pokeria pelasin Thaimaan ultraluotettavilla nettiyhteyksilla jonkun verran, Phuketissa enemman. Parhaimmistoa oli kun pelasin omppua rollista (en tiltissa, vaan kyseisella saitilla ei ollut haavisti pelimerkkeja), turnasin maxi boatin, vihulla oli jotain 1/10 potillista enaan takana, pusku tuli ja netti kyrvahti tasan siihen kohtaan. Sitten tiltitytti..

      Taikkujen jalkeen suunnattiin Australiaan palelemaan. Kuukausi oli huhtikuu ja ausseissa talvi, joka oli aika absurdi ajatus. Melbournessa hytistiin vajaa viikko kunnes siirryttiin Brisbaneen jossa alkoi jo hieman tarkenemaan. Siella viihdyttiin pari viikkoa ja sen jalkeen viela viikko(ish) Sydneyssa. Taikuissa olin tankannut repullisen pokerikirjallisuutta ja olin taysissa tapinoissa paasta vihrean veran aareen pitkasta aikaa! Pelasin noitten em. kaupunkien casinoilla, seka Sydneyn (Coogee) pokerdomessa. Brisbanen cassu oli nihkein. Pokerialue oli todella kompakti ja sittarit ja turnaukset oli kiven alla. Cashia pelasin sitten paremman puutteessa ja mitaan merkittavaa ei tapahtunut. Itse casino oli kylla hieno sisalta, ekalla kerralla ei paasty sisaan kun piti olla siistimpaa paalla ja kengat ja kaikki. Melbournessa meinaan ei ollut mitaan vaatimuksia, siella hilluttiin slabareissa, shortseissa summuissa rytkyissa. Crown casino oli mieleton kompleksi ja pokeri scene oli loistava. Sittareita pyori mukavasti, seka pienia turnauksiakin oli. Lisaksi siella oli automaattipokeri poytia ja niissa riitti actionia. Niilla pelattiin myos turnauksia. Automaattipoytien jannut olivat kaikin puolin niin paskoja kuin pystyy vain kuvittelemaan. Ne pelas any ace, any two suited, any two broadway jne.. Floppi piti nahda nailla korteilla hinnasta valittamatta ja parit aggro koolittiin loppuun asti. Nousin koko viikon noissa automaatti masiinoissa (massit pysy siella kortilla, eli eri systeemi kun GCH), kunnes tuli vika ilta ja innostuin ottamaan hieman reippaammin kenguru maan loistavia oluita. Siina vaiheessa olin jo tuttu naama ja kaikki halusivat pelata “Beckhamin” kanssa. Juttua riitti, gold olut virtasi ja Johnny Chanin nakoinen aasialainen mies katkoi mun koko viikon tienistit…. Se vain osui aivan kaikkeen ja meikalaisen vedot ei napsunu. Mutta todella hauska ilta oli. Kun rekisteroidyin sinne casinolle, sain lipun johonkin rookie – freerolliin. Ja se oli todellakin rookie, siin turtsissa oli n. 35 pelaajaa ja 30 niista ei tajunnut hevon hemmettia koko pelista. Onnistuin kuitenkin saamaan itteni siitakin pihalle bubblen tienoilla, joku dominoitu kasi kaahasi ohi.
      Mutta crown on loistava pokeri mesta. Lisaksi siella oli hyvia ravintoloita.

      Sydneyn star city oli myos hieno paikka, mutta taas sittarit ja turnaukset loistivat poissa olollaan. Kateispelit oli loysia ja porukkaa oli joka puolelta maailmaa. Siella oli kuitenkin vakkareita jo NL200 tasolla. Niilla oli systeemi etta ne vetaa n. vuorokauden sessioita, tulevat aamuyosta putsaamaan humalaisia, grindailevat paivan aikana turistien rahoja ja illan ja yon tullessa ovat humalaisia vastassa useamman tuhannen bb:n pinoilla. Mun poydassa yhdella tallaisella oli n. 6 kilon pino (NL 200) ja vajaa vuorokausi istumista takana. Kertoi vetavansa viela puoli vuorokautta siihen sessioon.

      Rake aussi cassuilla oli hirmuinen, en enaan muista oliko 10% vai mita, mutta lisaksi piti maksaa joka tunti joku maara dollareita etta sai istua poydassa. Mutta jos kateista oikeasti osaa pelata (en mina) niin ei varmaankaan tarvitse olla huolissaan raken biittaamisesta, kylla ne niiiin paskoja oli.

      Pokerdomen keksin interpolin blogista naapurisivustolta ja Sydneyn Coogeessa tuli kaytya monta kertaa. Ja perkele se oli vaikea loytaa. Kun saavuin paikalle, siella ei ollut yhtaan ketaan. Iso sali taynna pokeripoytia vain. Turnaus jota varten saavuin saatiin kuitenkin kayntiin puolitoista tuntia myohassa, mika ei toki haitannut koska kompleksissa oli erittain edulliset juomat. Tulin heti ekassa deep stack turnauksessa toiseksi, havisin Timo Silakan nakoiselle paikalliselle vakkarille (ei Karke). Siella oli pari turnausta paivassa seka sittareita niitten jalkeen. En itseasiassa pelannut yhtaan sittaria, koska taisin vetaa jokaisessa turnauksessa rahoille. Taso ei ollut ihan niin paska kuin odotin, poydista loytyi aina ihan pelimiehiakin, seka yksi nainenkin joka oli menossa WSOP:hen. Pienta vilunki pelia oli myos ilmassa. Siella jaettiin itse ja olen 90% varma etta yksi jannu jakoi pakan alta. Otin hanet tarkkailuun etta narautan sen mutta han lopetti temppunsa siihen. Tuli jotain paikkailemaan viela tupakkitauolla. Lisaksi siella oli ranskalainen vakkari jota kaikki vihasivat. Se ranskis kusetti joka ikisessa valissa. Vaihtoi potista chippeja uskomattomilla manuuvereilla omaksi edukseen ja valitti joka kaantessa jostain, milloin hanen korttinsa olivat nakenyyt muille ja milloin han ei korottanutkaan niin paljon kuin oli oikeasti tehnyt… raivostuttava tyyppi ja tuli hieman auottua paata sille.
      Viimeinen turnaus meni taydellisesti, hoidin kaikki tiputukset finaalipoydassa ja en ehtinyt edes pinoamaan merkkejani kunnes huppi alkoi. Vastassa oli ystavallinen n. 60 vuotias muori joka oli lomailemassa pohjoisesta. Mulle oli kaytannossa kaikki merkit, mutta muori runnas kun jumala ja lukemattomien tuplauksien jalkeen oltiin tasoissa. Mulla alkoi usko horjumaan ja parin havityn potin jalkeen sovittiin splitti. Poseerattiin palkintorahojen kanssa elakelaispataljoonan napsiessa kuvia ja juteltiin kotvanen mukavia.

      Pokerikohteena aussit vaikutti loistavalta. Seka ne ihmiset olivat super ystavallisia. Kartan kanssa ei minuuttia pitempaan tarvinut seisoskella kadulla kun joku tuli tarjoamaan apua. Olut oli todella hyvaa (tajusin vasta siella etta Singha ja Chang oli itseasiassa aika paskaa) ja viini kohtuu hintaista. Majoitus oli yllattavan hintavaa, jos halusi vetaa jollain tapaa budjetilla ja ei kuitenkaan alentua niihin ristikusi pierudormeihin.

      Aussien jalkeen oli tarkoitus lahtea kohti vegasia, koska toukokuun loppu alkoi lahestymaan, ja sita myota WSOP. Oli kuitenkin runsas viikko luppoaikaa, joten paadyimme menemaan viikoksi havaijille.
      Kun teimme lahtoa, otimme pienet paivahuppelit ajan kuluksi ennen lentokentalle lahtoa. Kentalla meille ilmeni etta jenkkeihin ei paase ilman paluulippua. Siina lahti promillet aika samantien. Saatiin ostettua sitten jotkut random liput etta paastiin matkaan. Siinakin joutu soveltamaan, koska ne oli pakko ostaa tiskilta. Luottokorttien limiitit ei kestany torkean hintaisia lippuja vegasista hesaan, joten keksin etta NY – Lontoo on pakko olla edullisempi, kuten olikin. Virkailija ei vain meinannut suostua myymaan niita koska emme asu briteissa. Sain hanelle kuitenkin tahdennettya etta mita helvetin merkitysta silla on, kunhan vain osoitamme etta haivymme maasta. Liput peruttiin sitten heti kun paastiin ameriikkoihin.

      Havaijilla loikoiltiin viikko waikikilla ja yot pelasin netissa ja aloitin elamani raivokkaimman upswinggin omenassa.

      Siirryimme vegasiin ja olin varannut huoneen excaliburista. Yritin sita “sandwich” kikkaa, eli 20 taalaa luottokortin ja henkkarin valissa ja pyysin huoneen upgradeusta, mutta ei onnistunut. Virkailija ei nahnyt lahjusta, joten otin sen pois sielta ja heiluttelin setelia hieman nakyvammin. Ei.

      Noh, huone oli kuitenkin perus ok.
      Vegasi oli helvetti. Nukuin muutaman tunnin yossa ja pelasin non stop. En pystynyt tekemaan mitaan muuta kun pelaamaan. Jai showt ja muut elamykset kokematta, koska mulla oli kokoajan joku peli tiedossa jollain cassulla. Yhtaan kunnollista turnausrahastusta en ottanut, cashissa tasaisen tappavaa nousua. Ne ilmaiset drinkit oli aika paha rasti suomalaiselle… eras aamu menin aamuturnaukseen ja olin paattanyt etta en ota kuppia heti aamusta. Cocktail tarjoilija tuli ja otin sooda veden. Muu poyta tilasi kaljaa, viinia, paukkuja ja ties mita. Paatos piti 20 sekunttia. Huusin tarjoilijan takaisin ja taydensin tilaukseeni viela valkoviinin ja GT:n. Seuraava olikin jo long island icetea joten ralli oli kaynnistynyt jo ennen aamupalaa.

      Hauskin tapahtuma oli kun olin oikeasti niin vasynyt etta olin suostunut huoneeseen jo kello 10 illalla, tarkoituksena menna oikeasti nukkumaan. Katselimme telkkaria ja lahdin kaymaan viimeisella tupakalla alakerrassa. Pelailin aina slotseja kun kavin rookilla, seka tietty otin viela yhden GT:n. No sattui niin etta rupesi slotin valut vilkkumaan varsin mallikkaasti ja printtasin koneesta ulos 1,5k voittolapun. Menin huoneeseen setelinivaskan kanssa ja sanoin etta ei nyt olla tylsia ja nukuta, kaydaan viela lasillisella jossain. Paadyimme luxoriin ja tilasin pullon skumppaa. Vedettiin se huiviin ja todettiin etta ei muuten olla syoty sitten kun paivalla viimeksi. Lahdettiin etsimaan ruokapaikkaa ja paadyttiin mahdalay bayhin. Siella oli ravintolat kiinni (?) ja puolisin jalat eivat halunneet enaan kavella. Istahdimme slotsien eteen ja totesin etta pelataan nyt hetki. Jonkinmoista voittoa tuli, seka drinkit tietysti. Seuraavaksi molemmilla kilahti alkoholit tyhjissa vatsoissa toimintaan ja olimme yht’akkia kovin hilpeissa tunnelmissa. Jatkoimme matkaa blackjack poytaan ja ilmoitin etta opetan kultani pelaamaan sita. Voittoa tuli, seka ginitonikkeja (ei tarvinnut enaan pyytaa niita, vaan niita tuotiin meille automaattisesti). Jossain vaiheessa aloin itsekkin pelaamaan koska rahaa tuntui tulevan siita poydasta aivan rajattomasti. Seuraamme oli liittynyt lipeva jenkki, joka osottautui itse Phil Hellmuthin naapuriksi. Poydassa vierahti useampi tunti ja poistuimme roimasti voitolla. Kuljetin vasynytta mielittyani reppuselassa ja kavimme lunastamassa voitot. Sitten huomasimme craps poydan. Olin halunnut kokeilla sita ekaa kertaa, enka tajunnut siita yhtaan mitaan. Ankesimme mukaan, aloin haastattelemaan viereista tyyppia etta miten tata pelataan. Han opasti etta pista tuohon ja tuohon merkkeja. Tein tyota kaskettya, nopat heitettiin ja voittoa tuli. Kysyin uudestaan, etta mihinkas nyt. Sama kuvio, voittoa. Taas pyorahti tunti-pari ja otimme siitakin psykedeelisesta noppapelista kunnon upit. Enka vielakaan tajunnut mita siina tehtiin!!
      Kolmatta kertaa kassalle.
      Vielakaan ei paasty ulos, vaan hieman viela slotseja, voittoa ja kassalle. Kassaneiti hieman uteli etta mika on homman nimi kun kokoajan kaydaan lunastamassa.. No me ollaan hyvia pelaamaan.

      Etsittiin ulospaasya ja ihan ykkosella ei onnistunut. Teimme matkaa valilla karrynpyorien voimalla, koska se tuntui vain hyvalta idealta. Lopulta loysimme ulos ja sokaistuimme paivanvalosta, oli siis jo seuraava aamu.
      Kavelimme / horjuimme luxorin eteen jossa puoliso ilmoitti ettei kavele enaan senttiakaan. Okei, taksilla sitten, tien toiselle puolelle excaliburiin..

      Siella keksimme etta ei olla vielakaan syoty, joten aamiais buffettiin jonottamaan vain mummojen kanssa. Jotain sikailimme viela siella kun meille kaytiin antamassa pari varoitusta. Ryostimme pekonilaarin itsellemme ja tankkasimme riittavasti appelsiinimehua. Viela huoneeseen mennessa otimme yhden varoituksen limuautomaatin pahoinpitelysta ja asiattomista karrynpyorista.

      Myohemmin heratessa oli ihmettelemista kun muisteltiin illan sattumia ja tapahtumia. Todellinen vegas yo. Taskut pursusi rahasta ja olo oli erittain huono.
      Oli kuitenkin mukava tilata huonepalvelusta kaikki mahdolliset krapulasafkat ja mattaa oikein huolella darraa pois.

      Illalla sain itseni liikkeelle ja kavin toteamassa Riossa etta en paassyt pelaamaan WSOP satelliittia kun ei ollut passi mukana kun hain pelaajakorttia. Seuraavana paivana onnistui ja kavin ampumassa yhden turbosatelliitin.
      Arvioin siina sitten etta pelaanko event #2:sen vai en, univelat vei voiton. Haluttiin pois siita stadista.

      Ceasarssissa kavin viela pelaamassa yhden hyvan turtsin, jotain 180 pelaajaa tms. Raiskasin aloituspoydan aivan mennen tullen ja olin hyvalla pinolla lapi turnauksen. Kun oli kolme poytaa jaljella reissasin napilta kahden limpperin jalkeen QQ:lla. CO maksoi hitusen isommalla pinolla. Floppi oli 25Tr. Limpperi sokotti, painoin conttarin, jota CO jai fiilistelemaan. Han minireissasi paalle. Vihu oli semmoinen wannabe aggro. Pistin sen ylikorteille ja painoin kaiket kylkeen. Sitten han taivasteli piiiiitkaan reissuani ja mutisi etta on todennakoisesti edella ja lopulta maksoi. K5. Hah hah mika paisti. Poyta pyoritteli paataan tyhmasta maksusta ja turnin kurko lahetti minut hotellille varaamaan lentoa seuraavaksi paivaksi kotiin…

      Tammoinen pikakelaus puolen vuoden muokusta. Tarinoita olisi vaikka kuinka paljon mutta rajansa kaikella..

      #434584
      Foxtorpedo
      Osallistuja

      Whoa. Nauroin melkein koko postin läpi! Tulee luettua varmaan jatkokin jos kumminkin päädyt semmoisen kirjoittamaan.

      #434681
      nakkje
      Osallistuja

      Viela huoneeseen mennessa otimme yhden varoituksen limuautomaatin pahoinpitelysta ja asiattomista karrynpyorista.

      Hajosin 😀

      Lisää tarinoita!

      #434710
      spacelab
      Jäsen

      @honkeyj wrote:

      Yritin sita “sandwich” kikkaa, eli 20 taalaa luottokortin ja henkkarin valissa ja pyysin huoneen upgradeusta, mutta ei onnistunut. Virkailija ei nahnyt lahjusta, joten otin sen pois sielta ja heiluttelin setelia hieman nakyvammin. Ei.

      aiiiih 😆

      #434978
      honkeyj
      Osallistuja

      Katos perkule, oonkin tassa ihmetelly etta vituttaa koko blogin olemassa olo, ts. en ole oikein hiffannut etta mita varten tama on. Sekalaista jorinaa – ei oikein mistaan. Kerroppa tarina niin jotakuta voi kiinnostaakin!

      Isketaan lisaa tarinaa while the iron is hot..

      Tassa lainaus reissublogista eraasta sattumasta Sydneyssa:

      Nyt tapahtui jotain uutta.
      Tulin juuri casinolta kampille. Kulta oli tullut aikaisemmin hotellille kun mina menin pelaamaan. Meilla on vain yksi avain ja kun tama paikka ei ole oikeastaan ikina auki, niin tajusin matkalla etta enhan ma paase mitenkaan sisaan! Yritin soittaa kultamurulle, mutta eihan hanella ollut matkapuhelin auki.. Saavuin rakennuksen ulkopuolelle ja ei siina muu auttanut kuin alkaa etsimaan kivia milla pommittaa meidan ikkunaa. Arvioin ikkunan ensin vaarin, mutta en ollut viela paassyt kivittamaan, koska tassa saamarin kylassa ei naemma ole kivia!!!! Siina ei sitten muu auttanut kun ottaa kolikot kayttoon…
      Hommaa haittasi se, etta kadulla liikehti melkoisen tasaiseen ihmisia ja en kehdannut alkaa heittelemaan viattoman nakoista hotellia kaikkien nahden, rahalla viela. Vaikka taalla niita hulluja paljon onkin…
      Selkani takana olevassa ravintolassa joku porukka ihmetteli etta mita ma paivystan siina kadun kulmassa ja tuijottelen yhta ikkunaa ja valilla sivuilleni. Sitten tuli hyva hetki toteuttaa suunnitelmaani ja Kimmo Kinnusmaisella riuhtaisulla lahetin viisi senttia ilmojen halki kohti O’malleyssin huoneen numero 107 ikkunaa. Meni metrin ohi, mutta onneksi kolikko pomppi takaisin tielle. Toisella yrityksella napakymppi ja hyva napsahdus, varmasti sain puolisoni huomion!!! Odottelua… ei mitaan elamaa ikkunassa.
      Oli aika siirtya jareampiin aseisiin, eli kymmensenttisiin. Taas jouduin hetken odottelemaan ja tulta! Pari hutia ja kolmannella osuin ikkunan puolessa valissa kulkevaan puukarmiin, josta jalleen irtosi mojova aani osuman kunniaksi. Sitten nainkin kultani tulevan ikkunaan ja juuri kun olin nostamassa kasiani ylos…..

      …. niin han sulki kaihtimet.

      Voihan jumprahuitti.
      Odottelin viela viisi minuuttia jos han sattuisi alkaa yhdistelemaan johtolankoja, eli kuka taalta puuttuu ja kuka voisi pommittaa meidan ikkunaa… mutta ei.
      Mitas nyt tehdaan. Kolme vaihtoehtoa.
      a) menen alakerran pubiin kiskomaan kaljaa niin pitkaksi aikaa etta han huolestuu ja keksii pistaa virrat paalle nokiaansa.
      b) Lahden Coogeen kaupunginosaan pokerdomeen bussilla pelaamaan korttia ja kiskomaan kaljaa, ja kokeilen illemalla uudestaan
      c) Menen hattu kourassa kysymaan apua pubista

      Oli sen varran raamatullisiin mittoihin kohonnut virtsahata, etta valitsen vaihtoehdon C.
      Pubissa ei ensin oltu halukkaita yhteistyohon, mutta pienen epaluuloisen pistarin jalkeen joku pikkupaallikko uskoi mun tarinani ja paasti mut jostain sota-ajan spesiaali ovesta sisalle hotelliin.

      Kun kavimme tata tapahtumasarjaa lapi huoneeseen paastyani, niin tiedustelin etta eiko tullut mieleen etta kuka se ikkunan kivittaja voisi olla…
      – ”Ei, mutta oli kylla sua ikava kun joku hullu ampuu meidan ikkunaa!”

      Semmoinen elamys talla kertaa. Aina kotiin ei paase edes rahallakaan.

      #436800
      honkeyj
      Osallistuja

      Voisi otsikoida kuten lusakin lasse taannoin blogissaan, betukka sekoilua..

      Betfair, tuo eeppisen ankea saitti jossa voi pelata kahta eri pokeripelia Hitlerin aikaisella softalla jossa fold namiska hyppaa AINA pois alta kun aiot painaa sita.
      Betukalla on yks mun lukuisista tilttitileista jota kayn tuhoamassa kun tekee mieli survoa apinana vastoinkaymisten jalkeen.
      Muutama paiva sitten menin tsekkaamaan, etta siellahan on kaikki 11 dollaria jaljella. Mahtavaa, eikun survomaan. (itse asiassa se tili ei voi millaan menna poikki, se ei vain onnistu)
      Pistin deep stackkini likoon micro teksuun ja micro huppi omenaan. Kotvasen heiluttuani oli koossa 40d. Sitten satelliitti johonkin turnaukseen ja lippu tuli. Itse turnauksesta 3. sija ja runsas 200 dolsua. Oikein hyva, omena poytiin mars. PLO50 – PLO100 – PLO200 ja vajaa puoli kiloa oli kasassa. Valissa harhauduin jostain perverssista aivoituksesta limiitti teksupoytaan ja tein limiittikuoppaamisen Etela-suomen ennatyksen kymmenessa minuutissa.

      Lopetin pelit kotvaseksi, vain palatakseni myohemmin huppi omenan pariin. Muistin tyypin etta olin joskus vienyt sita sata-nolla huppiteksussa. Aloimme painamaan viidenkympin ostoilla ja noin kolmessa vartissa alkoi kassanpohja haamottamaan 😕 Niin peli oli PLO50, eli aika monta loadia olin sinne tankannu. Kaveri oli voittanut jokaisen coinarin.
      En ollut luovuttanut, koska homma oli tavallaan viela hallussa. Vaikka hermostutti niin tiltissa en ollut. Vihu pelasi periaatteessa kortit auki ja tiesin pystyvani biittaamaan sen kun vain mullekin napsahtaisi pari osumaa korttien puolesta. Lisaksi panostin hyper-aggrosti ja vihu oli ruvennu koolimaan liian paljon kasia loppuun rattailla, heikoilla vareilla yms. Eli mulla olisi isot kadet hyvin piilossa mun panosverhon takana, kunhan semmoisia vain tulisi. Lopulta sain parit osumat ja nousu alkoi… ja loppui kun vihu haipyi. Voihan persus, jaljella n. 130.
      Huppiteksuun, NL100. Vastus osasi homman ja aikamme hinkattuamme perus PF kuviota vihu kirjoitti etta “low value game” ja lopetti. Noh, ihan totta kyllakin..
      Keksin paremman idean, NL200 huppi. Jonkun potin sain sielta lohkaistua kunnes sekin vihu ilmoitti etta ei kiitos.
      Ihan oikeasti, kun joku suomalainen hoyrypaa haluaa pelata liian isoa pelia rollistaan niin mista nama sankarit lahtee sopivampia vastuksia itelleen ettimaan!?

      Noh, takaisin shorttiomenaan ja melkein kaikki poytaan. Yli triploissa olin parhaimmillani, mutta se puoli kiloa oli ehdoton tavoite ennen kun nousen poydasta. Lahelle paastiin, mutta luonnollisesti busto tuli. Suomalaiselle viela, tai onneksi.
      Siina matsissa oli taas pari kirvelevaa coinaria, siis comboveto vs. reaali floppi survomisia ja havisin niita yhden liikaa. Vikassa kadessa aloin olemaan valmista kauraa ja painoin suomipoikaa vastaan nauloilla kohtuu pahaan boordiin flopilla kaiket kylkeen. Vastassa oli FD + ylipari + ehka joku suoranvetokin. Vihun varinveto taytty mutta samalla sain naulasetin ja sen myota 10 saali-outtia riverille mutta ei talla kertaa.

      Tilttirolli 27 dollaria, eli hyva oli paiva, yli tuplat 😀

      #440718
      honkeyj
      Osallistuja

      Turnausten yo luvassa.

      Starssilla vedan sen maaliman ennatyksen (ihan vaan etta voi elvistella pokerista tietamattomille, ite turnaushan on samanlainen bingoarvonta kun sunday 200k), seka ekaa kertaa (muistaakseni) sunday millionin. FTP:n puolella holiday 100k ja varmaankin myos 750k.
      Ja noista kaikista bustattuani sitten aivan mita vain eteen tulee 😀

      Tarkotus on taas virittaa keskittymista huippuunsa ja muutenkin valmistautua. Nokoset tarvis ottaa, joka ei ikina onnistu kun sita yrittaa. Mutta energiajuomaa on varattu, mika ei varsinaisesti pida mua virkeana mutta pistaa ainakin pierettamaan niin maan perkuleesti, on sekin jotain.
      Meinaan tehda taas hieman muistiinpanoja ja omia saantoja paperille, seka kayda lukaisemassa pari strategia artikkelia.

      Eilen nimesin yhden FTP:n 26d turtsin kenraaliharjoitukseksi ja hyvin kulki. 800 pel. fieldista sijoituin sijalle 18. ja sekin onnistui nauloilla joilla sain 5bettina kaiket sisaan PF ja vastassa ollu KJ oli aivan liian kova vastus..

      Eli hienot suunnitelmat, motivaatio korkealla ja itseluottamus kohdillaan. Ei voi kun epaonnistua.

      #490030
      honkeyj
      Osallistuja

      No niin, pitkästä aikaa päivitystä.
      Sattui ja tapahtui niin että tuli elämän muutos. Nousin sohvalta ylös, laitoin housut taas jalkaan ja aloin tekemään jotain “oikeasti elämään liittyvää”, eli muuta kun pokeria.

      Alkuvuosi oltiin vielä leppoisasti rötväilemässä thaimaassa ja kun takaisin tultiin niin alkoi tapahtumaan ja kiiruulla! Todella pitkään junnanneet sopimusneuvottelut yritystoiminnasta nytkähtivät eteenpäin ja päätös oli tehtävä samantien. Vajaassa parissa viikossa tapahtuikin muutto Tampereelle, yrityksen perustaminen ja mansen suurimman katumuotiliikkeen haltuun otto!
      Nyt ollaan täällä paiskottu hommia neljä viikkoa ja pahin alku paniikki alkaa helpottamaan. Olen jopa ehtinyt muutaman kerran pelaamaan korttia netissä. Jumakauta että on muuten virkistävää pelata sitä vain harrastuksena ja vähissä määrin, super rentouttavaa! Ja tuloksetkin parempia.

      Muutaman asiakkaankin kanssa on tullut jo pokerista juteltua, on vain jäänyt kysymättä että onko kyseessä ollut foorumilaisia. Anyways tulevaisuudessa olisi tarpeen päästä tämän kaupungin pelirinkeihin mukaan, joten olisi mukava tavata muitakin korttimiehiä. Joten jos joku mustanmakkaran järsijä tätä lukee niin tervetuloa morjestamaan Studio 25:seen (kuninkaankadulla, applen mac storen takana). Ja liittykää muuten facebookissa ryhmään “studio 25 tampere”…

      Suunnitelmissa on myös järjestää täällä liikkeessä pokeriturnaus erään yhteistyökumppanin kanssa ja sitäkin ajattelin kohdistaa etunenässä foorumilaisille. Siitä lisää tuonnempana..

      #514312
      honkeyj
      Osallistuja

      Jotain voisi raapustella pokeristakin vaihteeksi.
      On ollut ilo havaita että pokeribuumi elää erittäin vahvana mansessa! Baaripelejä on joka illalle ja vaikka ja mitä muuta viritystä kortin peluun suhteen.
      Nyttemmin pokeri on tarjonnut varsin mainion vastapainon yrittäjä elämälle. Muutama tunti nettipokeria iltaisin rentouttaa loistavasti ja saa ajatukset pois muuten stressaavista aatoksista. Ja peli on varsin loistavassa jamassa nyt kun sitä pelaa vähemmän.
      Yhden isomman mtt-rahastuksen nappasin hiljattain, hillo-turtsin voitto, kosolti turtsidollareita FTOPS satelliiteista ja muutenkin turtsipeli sujuu ja maistuu. Täytyy vain hirmu tarkkaan suunnitella milloin pelaa ja mitä. Ne on vittumaisia tilanteita kun tajuaa yhden aikaan yöllä että just, tämä kestää vielä useamman tunnin ja nukkumaan tekisi jo mieli. Siinä alkaa pr-raise % kohoamaan aika expotentiaalisesti..

      Niin baaripokerista vielä. Nyt tällä viikolla sain siihen jotain järkeäkin kun sain viimeinkin hommattua pumpun jolla tempasin ilmaa puolison kinkeliin ja sotkin perkele sillä pelaamaan!! Ei tarvi enään kitsastella kaljan kanssa! Viimeisestä fillaroinnista onkin aikaa ja se myös näkyi ja tuntui. Liikenteessä oli hieman arpomista, syke aika tiuha, reidet pamahti betoniksi ja viimasta päätellen konehelsingin low waist paljasti meikäläisen slotmachinen aika huolella takaa tuleville..

      Kotiin paluu olikin hieman ylämäkeä ja täten edelliset oireet ilmeni potenssiin tuhat! Viitisin kappaletta nopeasti imaistuja tuoperoisia ei tuntunut enään yhtään niin hyvältä kun raadoin viimeistä ylämäkeä jollain ykkösvaihteella (polkimet tekee 360 astetta varmaan 8 kertaa per edetty metri..). Eikä se edes oikeasti ollut häävi mäki… 😳

      Muuan positiivinen kokemus oli unibetillä tällä viikolla. Tuli taas kerran ilmaista kasinorahaa räiskittäväksi. Tällä kertaa jopa 20€. Painoin menemään slotseja, rullaa ja bläkkäriä ja pienessä hetkessä kasassa oli 800€. Niin siis voitin oikeesti slotseissa jotain 600€!! Sitten ynnäilin hetken että perkeles, täähän on jo ihan ookoo uppi. Aloin ettimään kampanja ehtoja ja ei moisia äkkiseltään löytynyt. Kokeilin siirtää fyffeä pokeriin ja kyllä se onnistui. Tuplasin yhen kahdenhuntin oston omenassa ja totesin että kilo kasassa, nollista lähdettiin alle kaksi tuntia sitten. Ei huono!

      #521887
      honkeyj
      Osallistuja

      Nyt on jotain vialla omassa turnaus pelissä, joten yritän avata asiaa.

      Olen jauhanut turtseja kaiken muun lisäksi useampia vuosia. Viime vuoden pelasin pelkästään pokeria (wannabe ammattilainen) ja nykyään pokeri tarjoaa minulle loistavaa vastapainoa yrittäjyydelle. En ole käteispelaaja, pitkälti johtuen heikosta pitkäjänteisyydestä ja tavallaan liiasta rämäpäisyydestä.. 😕
      Teoriaa olen lukenut myöskin vuosien varrella ehkä tusinan kirjan verran, videoita tuijottanut, tehnyt omia ja kirjoitellut omaksi iloksi teoria jorinaa. Kaikki tilastot näyttävät plussaa sittareista ja scope ylistää myös MTT pelin olevan voitollista. Virallisesti en kuitenkaan ole voittava pelaaja kiitos aina vain isompien “thrill seeker” käteispeli shottien. En jostain syystä voi antaa Cole Southin istua yksin 5k PLO HU pöydässä.. 😮
      Eli BRM ei ole koskaan kiinnostanut, mutta se on minun oma valintani, never mind that.

      blaa blaa, se introsta.

      Tämä vuosi on vahvistanut omaa MTT peliä valtavasti ja olen kehittynyt paljon. Yritän kelata hieman omaa kehitystäni lähivuosilta.

      *Aluksi suurimpia heikkouksia oli river peli, maksoin aivan liian usein vain nähdäkseni että mitä siellä vastassa on. Se oli tavallaan sijoitus omaan oppiin, maksullinen koulutus.
      *Aggressiivisuus oli vääränlaista ja väärin ajoitettua, aloittelijamaisesti rakastin nuttivärin tai open enderin vetämistä hinnasta piittaamatta ja olin jatkuvasti valmis pelaamaan pinosta.
      *Pelasin liikaa omia korttejani enkä osannut lukea pöytää tai ajatella vihujen rangea.
      *Aloin pääsemään syvemmälle turtseissa ja bubblen tienoilla olin yyberscaredmoney.
      *Tiesin että joka paikassa kirjoitettiin että positio on tärkeä, mutta en oikeastaan ymmärtänyt että miksi.
      *Pidin itseäni parempana pelaajana kuin olin.
      *Luin Harringtonin turtsikirjat ja pelini hioitui pienillä muutoksilla huomattavasti paremmaksi. Sharkie kirjoitti että 2. osa muutti hänen bubble peliään huomattavasti paremmaksi.
      *Aloin löytämään analyyttisempää tapaa “ajatella pokeria”, opin käyttämään pottikertoimia ja ymmärtämään mistä seikoista kostuu ne ominaisuudet joilla turnauksissa rahastetaan.
      *Aloin ajattelemaan pelitilanteita pitkässä juoksussa
      *Muodostin omaa aggressiivisuuttani uuteen uskoon, kehityin lukemaan vastustajien käsiä ja boordin tekstuuria kontrattuna actioniin.

      -> Nykyään pelaan kohtuu solidia turtsipeliä ja omaan kohtuullisen työkalupakin erilaisia vaihteita. Käytän trackeria ja mukautan omaa peliäni vihujen statsien mukaan. Olen omaksunut kenties röyhkeän asenteen bubblepeliin, eli en piittää siitä vaan pyrin hyödyntämään vihujen pelokkuutta. Pelaan siis syvällä turnauksissa perkeleen aggrosti. Turnauksien alkutunnit pelaan erittäin solidisti ja annan vihujen tehdä virheet ja rahastan heitä siitä. Lyön alussa ohuempia arvolyöntejä ja hyödynnän marginaalisempia tilateita koska vihujen taso on heikko. Minua ei harmita katketa rattailla settiä vastaan koska tiedän pitkässä juoksussa tekeväni ison kasan sipsejä sillä tavoin.

      Nyt olen n. kuukauden päivät vetänyt uskomattomat määrät ~bubble sijoituksia deepstack turtseissa joissa field on 600 – 1500.

      Mikä on se oikea resepti sitten?
      Mikä on sopiva määrä aggressiivisuutta?

      Omat leipäturtsini löytyvät FTP:ltä ja osaan turnauksen rakenteen vaikka unissani. Jokin kusee kuitenkin big time.

      Onko aika opetella takaisin sitä bubblen pelkäämistä???

      Ei sillä että ne jämäraha sijoitukset muuttaisivat yhtään mitään. Ne ovat sen n. 2-3bin, joten en mä niitä haikaile. Olen sitä paitsi vähentänyt sen seuraamista että milloin se bubble oikeasti on käsillä, jotta se ei vaikuttaisi peliini. Jossain todella isossa sunnuntai turtsissa eri asia, silloin ne jämärahat usein otan mieluummin kuin tipun bubblessa, joten voin jotain säätöjä tehdä sen vuoksi peliini.

      Okei, tämä olisi helpohko ratkaista handhistoryn turvin esimerkeillä, mutta ei ole tullut otettua niitä ylös.

      Aloin kirjoittamaan tätä kun 670 pelaajan turtsissa oli jäljellä n. 100 ja olin top 20 yli aven stakilla. Ihan vain sen takia että tekisin jotain eri tavalla ja ottaisin leakkini huomioon. Rahasijoja oli 63 ja oma sijoitus luonnollisesti oli 75. Se oli päivän toinen turtsi, edellisessä huomattavasti kalliimmassa kohtalo oli hyvin samanlainen. Viime viikonloppuna pelasin vastaavia turtseja yli tusinan verran, nolla rahastusta ja near bubble finisheja enemmän kuin osasin laskea… 😡

      Olen siis oppinut tunnistamaan miten perusfisut pelaavat syvillä pinoilla turtsien alussa, mutta enkö enään sitten ymmärrä sitä syvemmällä kun taso on hitusen korkeampi? Beats me…

      Pidän toimistoani LP:ssä ja pelaan sieltä valikoivan LAGisti. Openreissaan todella isolla rangella, otan positiosta jonkunverran kooleja LP:n reissuihin ja outplayaan niitä post flop. Kun minulla on monsustäkki, niin olen tablecaptain ja alan ryöstelemään aina vain aikaisemmista positioista. Olen säätänyt peliäni matkan varrella niin että jätän tiettyjä käsiä reissaamatta / pelaamatta LP:stä ennen kuin antet tulevat mukaan. Käytän isoa pinoa surutta pottien kahmimiseen ennen floppia. Pelaan isot aloituskädet aina suoraviivaisesti enkä kikkaile ellei vihusta ole nimenomaan riidejä että hän voisi yrittää aggroilla itsensä ansaan.

      Yksi leak aikoinaan oli blindipeli. Hävisin blinditaistelussa hemmetisti merkkejä, koska oli vain yksi vihu niin egoilin liikaa. Sittemmin säädin peliäni, pelaan sb:ltä todella paljon rauhallisemmin ja bb:llä käytän positiota verrattain liberaalisti, kontrolloin potin kokoa hanskan mukaan.

      Yhteistä tuntuu olevan että olen noussut omassa pöydässäni reippaaseen liidiin ja alkanut vetään omaa kapteeni showtani ja pitämään muut jatkuvan paineen alla. Sitten pöytä breikataan ja siirryn pöytään jossa on muitakin isoja pinoja jotka pelaavat aggrosti. Yritän ottaa aina ensimmäiset jaot rauhallisesti ja päästä jyvälle siitä kuka tekee mitäkin. Ehkä sitten iskee jonkinlainen ego-leak ja haluan päästä ilmoittamaan että täältä tulee kylkeen jos hempuloilla yritetään tulla yli..

      Jees, tämä meni sekalaiseksi jorinaksi. Lähdin ensin kirjoittamaan strategia postia, mutta siirsin päiväkirjaan koska tämä on näköjään vaan omaa ajatusten selvittelyä…

      Mutta lukisin mieluusti jonkun omia kokemuksia, jos on ollut jotain tutun kuuloista tässä. Eli miten olette säätäneet omaa peliä syvällä turtseissa?

      ps. tuo lähtökäsi äsken, painoin flopilla TPTK 8k pottiin kaiket (10k), floppi oli 3 ruutua. Sain maksun A värinvetäjältä ja se osui. Siis joo, onnistuin siinä mitä hain että vihu veti ilman oddseja (ja maksoi ittensä chekin jälkeen all in), mutta voi vittu. Cut me some slack allready.

      Mutta on myös asioita jotka pitävät aina, kylmä keskiolut ja Metallican live S&M DVD vitun kovaa soitettuna.

      may all your draws be live and lost pots be monsterous

      #540268
      honkeyj
      Osallistuja

      Jaarittelempa jotain kun en kertakaikkiaan muutakaan keksi.

      Tulevana sunnuntain ja maanantain vastaisena yönä olen päättänyt pelata niin monta isoa sunnuntai turtsia kun mun toshiba vaan antaa periksi. Päätin pitää maanantaina rokulipäivän töistä ja kokeilla jos saisin jossain perkeleen donkamentsissä sen perkeleen bubblen puhki pitkästä aikaa.
      Näillä näkymin tiedossa on powerin 100k (koska siihen on lippu tullut joskus), FTP:n MSOP ME, Starssin sunday million ja ehkä listalla on ftp sunday brawl & 750k, unibetin 175k (tjsp)..
      Näistä etukäteen jauhaminen on kyllä meikäläiselle pahemman luokan jinxausta, mutta josko suunta muuttuisi nyt..
      Huomenna täytyy valmistautua, ensinnäkin täytyisi olla pelaamatta päivällä, perkele. Jos pelaan koko päivän niin keskittyminen ja kärsivällisyys on käytetty ja homma kusee heti. Tämän olen päättänyt hoitaa tulemalla töihin päiväksi.
      Toiseksi, pitäisi nukkua mojovat päikkärit illan suussa jotta pysyy hereillä aamuun saakka. Tämän hoidan nukkumalla huonosti ensi yönä (eli pelaamalla myöhään, juomalla paljon olutta) ja lukemalla Roy Brindleyn kirjaa joka on oivaa unilääkettä.

      Päikkäreitten jälkeen kotvanen strategiapohdintoihin, eritoten tähän mun bubble ongelmaan..
      Pitäisi varmaan oikeasti säätää omaksi tavoitteeksi rahastaminen ja muistaa jännittää sitä taas! Periaatteessa en näe mitään ongelmaa mun pelissä turtsin alku-ja keskivaiheilla. En tipu bubblessa, koska pinoni olisi kuivunut blindeihin vaan koska pelaan aggrosti ja törmään isoihin käsiin. Ja tämä mielestäni ilmenee vasta silloin kun minut siirretään pöytään jossa on enemmän isoja pinoja ja yritän ottaa kapteenin tittelin itselleni. Kunnon ego-idiootti, l. egoiitti.
      Aikoinaan tunnistin itselläni sellaisen ongelman, että myöhään venyneessä turnauksessa yritin tavallaan alitajuntaisesti kiirehtiä turnauksen etenemistä. Eli ikäänkuin tavoittelin sitä että saisin turnauksen päättymään nopeammin. Tuohan luonnollisesti aiheutti vain sen että turnaus päättyi nopeammin, nimenomaan omalta kohdalta 🙂
      Tuosta ajattelutavasta on varmaankin joitain jäänteitä kuitenkin jäljellä. Sit back and enjoy the ride on siis uusi teema…

    Esillä 15 viestiä, 16 - 30 (kaikkiaan 38)
    • Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.