Pokerinpelaajien pudotuspäivät

Home Forums Pokeritieto Kolumnistit Pokerinpelaajien pudotuspäivät

Viewing 15 posts - 1 through 15 (of 30 total)
  • Author
    Posts
  • #24128
    Aki
    Participant

    Pokeripiireissä on aina keskusteltu vilkkaasti muiden pelureiden taloudellisesta tilanteesta. Huhut siitä, että joku ennen varoissaan ollut on lyönyt itsensä poikki, ovat varsin tavanomaisia. Koska myös rahanlainaaminen toisille pelaajille on tavallista, kyseessä ei ole pelkästään pahansuopa juoruilu. Tarkoituksena on myös selvittää pelaajan luottokelpoisuutta. Poikkimenneelle eivät useimmat halua rahaa lainata, ymmärrettävistä syistä.

    Viime kuukausina on tavallista enemmän kiertänyt huhuja monen ns. ison pelaajan poikkimenosta. Onpa näille huhuille tullut vahvistuksia tavallista luotettavammilta tahoilta eli pelaajilta itseltään. Useampi entinen pokeriammattilainen etsii kuulemma uusia töitä.

    Tämä ei ole yllättävää, koska pelit ovat aavistuksen tiukentuneet. Pelien tiukentuessa hiukankin ajautuu iso lauma voittavia pelaajia break even- pelaajiksi. Vielä isommasta määrästä nolla nollaa pelaavista tulee tappiollisia. Valtaosa pelaajista kun on kuitenkin vain keskimääräisen hyviä.

    Tosin pokeriammattilaisella ei ole mitään pakottavaa syytä lyödä itseään poikki. Kassanhallinnasta on kirjoitettu lukemattomia artikkeleita, missä on laskettu tietyllä odotusarvolla ja tietyllä varianssilla optimaalista pelikassaa. Tämä on matemaattisesti suuntautuneelle mielenkiintoista, mutta käytännössä täysin hyödytöntä.

    Kassanhallinta on hyvin yksinkertaista. Kun pelikassa pienenee, siirrytään pelaamaan pienempää. Kun kassa suurenee, voi siirtyä pelaamaan isompaa. Mitään pakkoa ylöspäin siirtymiseen ei ole. Laissa ei ole nimittäin säädetty sitä, että pokerinpelaajan on pakko pelata varallisuutensa äärirajoilla.

    Useat suomalaiset ison rahan suomalaiset pelaajat ovat halveksineet julkisuudessa minun esittämääni ajatusta siitä, että etsitään itseä huonompia pelaajia. Ajatus ei toki ole omani, vaan jo klassisesta pokerikirjallisuudesta tuttu. Toki parempien pelaajien kanssa pelaaminen opettaa pelaamaan paremmin hyviä pelaajia vastaan. Ja lisäksi voi seurata kuinka nämä paremmat pelaajat pelaavat ja oppia siitä. Sen lisäksi loppujen lopuksi päätyy työntämään kaikki rahansa itseään paremmille pelaajille, jos jatkaa riittävän kauan. Toivottavasti tuli edes opittua jotakin.

    Patrik Antonius ja Phil Ivey ovat kertomansa mukaan oppineet pelin enimmäkseen pelaamalla. Lisäksi he ovat uransa varrella pelanneet kassaansa nähden ”liian” isoja pelejä. Mutta maailmassa on paljon enemmän tällä metodilla yrittäneitä ja tällä hetkellä veloissa olevia kuin onnistuneita. Kaikista jalkapalloa pomputtavista ei valitettavasti voi tulla Diego Maradonaa eikä kaikista korttia lätkivistä Doyle Brunsonia.

    Olen edelleen sitä mieltä, että on edesvastuutonta mainostaa, että jokainen kunniallinen pokerinpelaaja on mennyt urallaan jossain vaiheessa poikki. Tämä ei sitä paitsi pidä paikkaansa. Tunnen kymmeniä myös ns. nimimiehiä, jotka eivät ole koskaan menneet poikki. Ja uskallan ennustaa, että eivät myöskään mene. Hekin tietävät, että poikkimeno ei ole välttämätöntä pokerinpelaajan uralla.

    He tietävät myös, että pokerinpelaajalle poikkimeno on odotusarvomielessä katastrofi. Vastaa palkkatyöläiselle lomautusta. Ilman rahaa kun ei pokerinpelaaja pääse töihin eikä palkka juokse. Jos pelit täytyy aloittaa uudelleen mikrotasolta, on palkanalennus radikaalimpi, kuin mihin kukaan palkkatyöläinen ankarimmassakaan lamassa suostuisi.

    Yleensä vaihtoehtona tässä tilanteessa pelurille on hakea lainaa tai etsiä bäkkereitä. Minä olen pyytänyt lainaa, kun olin nettovelkainen ennen pokeriuraani. Lainansaanti oli kohtuullisen hankalaa ja ehdot melko huonot. Tapahtuma ei ollut kokemuksenakaan mitenkään mieltä ylentävä.

    Suojelusenkelin etsiminenkään ei voi olla kovin hauskaa. Tätä en ole tehnyt, mutta voin kuvitella keskustelun: ”Olen tosi hyvä, mutta löin itseni pokeriin poikki. Antaisitko rahaa, jotta pääsisin takaisin peleihin?” Totta kai tarjolla on osuus ”varmoista” voitoista. Olen vierestä seurannut muutamien pelaajien harrastamaa toisten pelien rahoittamista. Ketään en tunne, joka olisi tästä toiminnasta selvästi voitolla. Jos kaikki menee järjestelyssä hyvin, päätyy bäkätty pelaaja antamaan osan voitoistaan tukijalleen. Nämä rahat olisi voinut pitää kaikki itse, jos ei olisi mennyt poikki.

    Vaikka pelit ovat hiukan tiukentuneet, on tarjolla vielä kuitenkin osaavalle pelaajalle hyvät tulot. Pienemmät pelit ovat myös keskimäärin helpommat, joten jos oman tason pelit tuntuvat liian kovilta, voi aina ottaa alhaalta vauhtia.

    Toisaalta jos haluaa kertoa kavereilleen baarissa, että ”Olen joskus pelannut tosi isoa peliä”, niin isoihin peleihin päästäkseen voi ottaa isoja riskejä. Näitä riskinottajia pokeripiireissä on useita kertomassa tarinaansa kaikille, jotka haluavat kuunnella. Ja jopa sellaisille, jotka eivät haluaisi.

    Näinä pokerinpelaajien poikkimenopäivinä kannattaa itse kunkin pelurin miettiä, kumpaa tarinaa haluaa kertoa: ”I’ve been there” vai ”I am still there”.

    Palautetta ja kritiikkiä saa taas mielellään antaa.

    #461793
    JR
    Participant

    Hyvä kirjoitus.

    @Aki wrote:

    Näinä pokerinpelaajien poikkimenopäivinä kannattaa itse kunkin pelurin miettiä, kumpaa tarinaa haluaa kertoa: ”I’ve been there” vai ”I am still there”.

    Eikö olisi hieman runollisempi “I’ve been there” vs “I am still here”

    #461799
    Rallipalli
    Participant

    Kiitos Aki.

    #461813
    Felson
    Participant

    Itse olen ihmettelyt suuria heittelyitä nimipelaajilla. No itseasiassa Ziigmundia tarkoitan. Highstakes databasea kun on seuraillut, niin Zig oli vuoden 2007 alusta fulltiltillä aina tuonne syys-lokakuulle 2008 noin 2-2.5 miljoonaa miinuksella. Siis aina miinuksella noin 22-23 kuukautta.
    Nythän Ziigmundilla näyttää taas menevän hyvin ja plussalla mennään.
    Sitä vain ihmettelen, että jos itse pelaisin 1.5 vuotta miinuksella, niin se olisi täysin kestämätöntä sekä päälle, että kassalle.
    Miten näillä highrollereilla on varaa tuollaisiin vaihteluihin ja mistä ne johtuu?
    Itsellä tappiollinen kuukausi lähentelisi katastrofia.

    #461814
    JayLandslide
    Participant

    +1

    #461831
    sharkie
    Participant

    Hyvä kirjoitus Aki

    #461842
    TheodoreLong
    Member

    Pelit ovat tiukentuneet, mutta ei todellakaan niin pahasti ettei keskiverto pelaaja vois tehä ihan ok tuloa. Mun mielest table selection on tällä hetkellä niin iso osa ev:tä et sitä pitäis harrastaa oikein olan takaa. Itellähän ei tähän kärsivällisyys ole riittänyt obv

    #461845
    Felson
    Participant

    Niin hyvä kirjoitus Aki unohtui sanomani 🙂
    Vielä noista highrollereista sen verran, että Durrin alkuvuosi(1kk) näyttää Fulltiltillä 3 miljoonaa miinusta !
    Missähän näillä kavereilla menee “kipukynnys” siinä, että on pakko jo siirtyä hieman pienempiin peleihin?
    Durrillahan on tosin tuo haaste päällä. Phil Ivey sanoi, että tuossa haasteessa on hyvin todennäköistä, että joku menee katki !
    Kummallista väkeä nuo highrollerit 🙂

    #461846
    bananasplit
    Participant
    Felson wrote:
    Itse olen ihmettelyt suuria heittelyitä nimipelaajilla. No itseasiassa Ziigmundia tarkoitan. Highstakes databasea kun on seuraillut, niin Zig oli vuoden 2007 alusta fulltiltillä aina tuonne syys-lokakuulle 2008 noin 2-2.5 miljoonaa miinuksella. Siis aina miinuksella noin 22-23 kuukautta.

    Ziigmund pelaa muillakin saiteilla, ehka siina selitys?

    #461892
    All-in
    Participant

    @Felson wrote:

    Missähän näillä kavereilla menee “kipukynnys” siinä, että on pakko jo siirtyä hieman pienempiin peleihin?

    Menee siinä kohtaa, kun ei saa enää rahaa normaalin buyiniin!

    #461910
    pokerman82
    Participant

    Hyvä kirjotus.Itellä on katkeemisesta pokeriharrastajana kokemusta jonkin verran.Kerran isosti ja muutam semi-iso katkeeminen ja lukuisia pikkukatkeemisia.

    Mitä mä näistä oon oppinu ni jää taka-alalle sen tunteen kanssa mikä on ollu pahimpien katkeemisten jälkeen.Kassanhallinasta ja voitonhuumasta löytyy miljoona artikkelia ja juttua kuin myös katkimenoista että kenenkään ei tarvitse mennä sen takia katki että pääsis huipulle taikka oppis siitä jotain,sen voi oppia lukemalla.Päinvastoin,katkeeminen vahvistaa sitä todennäkösyyttä että sinne ei koskaan tule pääsemään.

    Itsetunto katkeemisen jälkeen romahtaa niin alas että sieltä on vaikee nousta takaisin voitolliseksi pelaajaksi,varsinkin kun katkimeno ruokkii pelihimoa koska pelaaja vaistomaisesti ajattelee että mun on nyt pakko saada nopeesti se takaisin mikä mulla joskus on ollut.No kaikkihan tietää miten näis lopulta käy,ellei käy helvetinmoinen tuuri.

    #461912
    Turms
    Member

    Miksei täällä jo pyöri huhumylly siitä, kuka tuo katkennut highrolleri on? Kansa (=minä) tahtoo sosiaalipornoa!

    Ei tarvitse kuin lukea blogeja naapurisivustolta, niin huomaa laman puraisevan myös pokerinpelaajia perseeseen. Taitaa olla niin, että aika monella on Hold’emissa edge käynyt vähiin, ja tämä ajaa joko jäähdyttelemään alemmille tasoille (Verkasalo), harkitsemaan lopettamista (Isokala) tai kokeilemaan onnea Omahan puolella (Noose).

    #461913
    w0w
    Member

    varsinkin kun katkimeno ruokkii pelihimoa koska pelaaja vaistomaisesti ajattelee että mun on nyt pakko saada nopeesti se takaisin mikä mulla joskus on ollut.No kaikkihan tietää miten näis lopulta käy,ellei käy helvetinmoinen tuuri.[/quote]

    Se on tie helvettiin, ellei aloita pohjalta uudestaan. Joka myös vie pitkälle pohjaan.

    #462050
    Felson
    Participant

    Itse olen pelannut sellaiset 5-6 vuotta nettipokeria, enkä ole mennyt koskaan varsinaisesti katki. Pokeritilin rahat olen kyllä useampaankin otteeseen tiltannut(känni/vitutus yms).
    Kassanhallintani on ollut ehkä liiankin tarkkaa, ja olen kotiutellut ahkeraan.
    Tämä taas on johtanut siihen, että olen jämähtänyt tiettyihin limitteihin, eikä “ura” ole ollut pitkään aikaan nousujohteista.
    Kaverini aina sanoo, että pärjäisit isommissakin limiteissä – ehkä pelillisesti, mutta pääni vaan ei kestä “liian” suuria kertatappioita. En osaa olla ajattelematta pelimerkkejä rahana.
    Jos “katkean” talletan lisää, mutta aina voitoista. Kun peli menee tappiolliseksi lopetan.
    Siksi tässä aiemmin ihmettelin esimerkiksi Ziigmundin Fulltiltin 1.5 vuoden tappioputkea. Minulle pari kuukautta tappiollista peliä ja harkitsisin vakavasti lopettamista.
    Pidin pienen tauon pelaamisesta ja olen nyt siirtynyt omahan ihmeelliseen maailmaan. Tämä vaihdos on ollut piristävä ja olen pystynyt voitolliseen peliin omahassakin.
    Eniten totuttelua vaatii jatkuvat marginaalitilanteet ja “ohivedot”.
    Tulihan tarinoitua, no pointtini kai oli se, että ei kaikki voi olla “highrollereita”. Minulle olisi henkisesti ihan mahdotonta hävitä “talo” yhdessä kädessä.

    #462089
    kalevi
    Participant

    @Turms wrote:

    Taitaa olla niin, että aika monella on Hold’emissa edge käynyt vähiin, ja tämä ajaa joko jäähdyttelemään alemmille tasoille (Verkasalo), harkitsemaan lopettamista (Isokala) tai kokeilemaan onnea Omahan puolella (Noose).

    Totta, mutta korjataan sen verran, että Sampo ei käsittääkseni liiemmin Texas Holdemia ole pelannut.

Viewing 15 posts - 1 through 15 (of 30 total)
  • The forum ‘Kolumnistit’ is closed to new topics and replies.