• Puoliavokinkin ABC

    Etusivu Foorumit Pokeristrategiat Muut pokeripelit Puoliavokinkin ABC

    Esillä 15 viestiä, 1 - 15 (kaikkiaan 49)
    • Julkaisija
      Artikkelit
    • #34524
      JR
      Osallistuja

      Puoliavokinkin ABC

      Koska eräs A. Pyysing nauttii pitkien tekstien editoimisesta ilman palkkaa ja koska eräs J. Juvonen on saanut avokinkistä aivan liian helppoa rahaa aivan liian pitkään, päätin tehdä lajista urheilullisemman ja yritän opettaa parhaan taitoni mukaan pelin perusajattelun kaikille halukkaille.

      Puoliavokinkki on mielekäs ja järkevä peli, joten siihen ei ole suoraa yksinkertaista perusstrategiaa. En siis sellaista yritä myöskään antaa. Sen sijaan avaan omaa näkemystäni siitä, mitä näkökulmia valintoja tehtäessä tulisi miettiä. Peli tiivistyy mielestäni lähinnä seuraaviin kuuteen asiaan:

      1. Käsien vahvuus
      2. Käsien turvallisuus (laillisuus)
      3. Käsien “cap”, realistinen maksimivahvuus johon ne voidaan hyvillä korteilla kehittää
      4. Osuus mahdollisista korteista, joka voidaan käyttää tehokkaasti
      5. Osuus mahdollisista korteista, jotka ovat vaarallisia tai joudutaan dumppaamaan
      6. Järkevät tavoitteet

      Moni peruspelaaja keskittyy vain kahteen ensimmäiseen kohtaan, tai jopa vain käsien vahvuuteen. Ne ovat melko yksinkertaisia aihealueita, ja useimmille pelaajille tuttuja, joten tässä artikkelissa käyn läpi loppulistaa. Luonnollisesti kaikissa näissä konsepteissa on merkittävää päällekkäisyyttä.

      Käsien “cap”

      Tyypillisimmillään tällainen tilanne tulee vastaan keskipelissä… Pelaajalla on takapelinä yksi iso pari, tai mahdollisesti muutama elävä korkea kortti. Hänen takapelinsä tulee olemaan siis hyvin todennäköisesti vähintään yksi iso pari, mutta merkittävällä todennäköisyydellä ei mitään sen vahvempaa. Tällaisessa tilanteessa minkä tahansa parin pelaaminen keskipeliin merkitsee käytännössä, että tuo pari tulee olemaan keskipelin lopullinen vahvuus: Toisen parin pelaaminen keskelle ennen takapelin kehittymistä edelleen olisi suuri ja yleensä järjetön riski. Siksi tämän keskelle pelattavan parin koolla on suuri merkitys. Otetaan esimerkkitilanne:

      Sankari – 4 :risti:
      Edessä:
      Keskellä: J :ruutu: 4 :hertta: 9 :ruutu:
      Takana: Q :risti: Q :hertta: 3 :hertta:

      Vastustaja
      Edessä:
      Keskellä: 8 :risti: T :pata: 5 :pata:
      Takana: K :hertta: T :hertta: 6 :hertta:

      Nelosparin pelaaminen keskelle olisi luultavasti virhe, sillä pelaaja pystyisi sen jälkeen hyvin harvoin tekemään keskelle nelosparia vahvempaa kättä, ja vastustaja tietää sen. Nelospari on ensinnäkin melko heikko käsi kolmea isompaa korttia vastaan, ja lisäksi vastustajan pystyy tekemään parempia päätöksiä nähdessään aikaisessa vaiheessa mitä hänellä on hyvin korkealla todennäköisyydellä vastassaan tietyllä paikalla.

      Tyypillisiä tilanteita joissa tällaisen virheen varalta on syytä olla erityisen tarkkana ovat pienen parin pelaaminen keskelle, kolmannen erikokoisen kortin pelaaminen taakse, ja toisen pienen kortin pelaaminen eteen ilman valmista paria keskellä.

      Osuus mahdollisista korteista, joka voidaan käyttää tehokkaasti

      Ideaalitilanteessa jokainen mahdollinen pakasta nouseva kortti voitaisiin asettaa niin, että se edistäisi pelaajan kättä: Jokainen mahdollinen pari tai kolmoset voitaisiin tehdä, iso kortti voitaisiin pelata eteen haiksi ja niin edelleen… Käytännössä tämä on tietysti mahdotonta, mutta alkuperäisen viiden kortin asettelun jälkeen tilanteen pitäisi olla käytännössä hyvin lähellä tätä, ja sen pitäisi huonontua siitä pelin kuluessa mahdollisimman vähän. Tämä on tärkein ohjenuora aloituskättä jaettaessa!

      Otetaan pari esimerkkiä:

      Käsi: A :pata: 5 :pata: 4 :hertta: 3 :hertta: 3 :risti:

      Keskelle: A :pata: 5 :pata:
      Taakse: 3 :hertta: 3 :risti: 4 :hertta:

      Pieni pari on tärkeä pelata taakse, koska se on ainoa paikka jossa kolmas osuva kolmonen voidaan hyödyntää. A on hyvä keskellä, koska se mahdollistaa minkä tahansa suuren kortin pelaamisen etupeliksi, ja tekee laillisen pelin tekemisestä helppoa (etupeli ei helposti ylitä sitä “vahingossa” loppupelissä jos pelit eivät kehity). Lisäksi toisen ässän nostaminen ei olisi hukkakortti, koska vaikka sitä ei voi pelata keskelle, voi siitä tehdä vahvan etupelin. Jakaa loput kortit kummin päin tahansa, on joko välittömästi nouseva 4 tai 5 kuollut kortti.

      Käsi: J :pata: T :ruutu: T :risti: 7 :risti: 3 :hertta:

      Keskelle: 7 :risti: 3 :hertta:
      Taakse: J :pata: T :ruutu: T :risti:

      Yleensä yhden parin kädessä keskelle kannattaa asettaa mahdollisimman isoja kortteja, kuitenkaan ylittämättä takakortin kokoa, koska mahdollisuus tehdä haluttaessa turvallisesti mikä tahansa pakasta nouseva pari on yleensä tärkeämpi tekijä kuin korttien koko.

      Kun aloituskäsi koostuu viidestä eri kortista, eivätkä kortit tue mitään ilmeistä luovempaa suunnitelmaa, on hyvä ja turvallinen perusstrategia niin kutsuttu Kylmälän jako, kaksi suurinta korttia taake, kaksi seuraavaa keskelle, ja pienin kortti eteen. Tuleville asetteluille jää suuri liikkumavara, ja jos pareja alkaa nousta, asettuvat ne kivasti kokojärjestykseen.

      Luonnollisesti pelaajan on oltava tietoinen siitä mitkä kortit ovat eläviä, ja antaa niille suurin paino päätöstenteossa.

      Osuus mahdollisista korteista, jotka ovat vaarallisia tai joudutaan dumppaamaan

      Monelta osin tämä kohta on edellisen pari – alkupelissä ei ole merkityseroa, pyritäänkö siihen, että kaikki kortit olisivat hyödyllisiä, vai siihen että mitkään kortit eivät olisi hyödyttömiä. Loppupelissä asioita pitää alkaa tarkastella enemmän riskien kannalta. Suuri osa riskien välttämisestä on raakaa laskemista: Kun pelattavia kortteja ei ole enää montaa, pitäisi jokaista korttia asetettaessa miettiä, onko nyt tehtävällä valinnalla pakassa kortti tai korttiyhdistelmä joka tekee kädestä väistämättä laittoman, ja voidaanko se välttää toisella valinnalla. Mitä aikaisemmin pelaaja oppii tunnistamaan tilanteet jotka helposti johtavat ongelmiin myöhemmin, sitä parempi.

      Esimerkki, loppuvaihe:

      Edessä 2 :risti:
      Keskellä: J :pata: J :risti: 5 :hertta: 8 :risti:
      Takana 7 :pata: 7 :risti: 3 :hertta: T :risti: T :ruutu:

      Yleensä tässä tilanteessa mikä tahansa seuraava kortti paitsi 5, 8, J kannattaa pelata keskelle. Kortin pelaaminen eteen ensinnäkin aiheuttaa korotetun riskin saada väistämätön laiton peli kahdella peräkkäisellä kortilla ryhmästä 5, 8, J. Lisäksi vaikeammin huomattava haitta on, että eteen nyt pelattavan kortin arvo on alentunut: Yleinen motiivi pelata eteen kortti on saada yksi osumakohta lisää seuraavalla kortilla tehtävälle parille, mahdollisesti bonuksella. Sellaisen parin arvo seuraavalla kortilla on kuitenkin normaalia alhaisempi, koska se pakottaa vetämään viimeisen, vaarallisen, kortin sokkona keskelle. Ison hain pelaaminen eteen muodostaa taas riskin vetää viimeisellä kortilla (turvallisen keskelle pelatun kortin jälkeen) pelin tappava iso pari eteen. Vaihtoehtona riski isosta runner-runner parista eteen on pieni.

      Esimerkki, keskivaihe:

      Keskellä 9 :ruutu: 7 :ruutu:
      Takana: 3 :pata: 3 :risti: 3 :hertta: 3 :ruutu: 5 :ruutu:

      Pelaaja nostaa 6 :ruutu:

      Tyypillisillä bonussäännöillä väri keskellä on houkutteleva optio, mutta 6:n pelaamiseen keskelle liittyy suurempia riskejä kuin pelaajat yleensä tiedostavat. Jos 6 pelataan keskelle, mikä tahansa kortti T-Q muuttuu hieman ongelmalliseksi: Eteen pelattuna ne pitää ylittää tulevilla korteilla, ja kun se on tehty, on keskellä neljän kortin haipeli ja edessä kaksi vapaata paikkaa. Tällaiseen asetelmaan löytyy lähes aina paljon osumia jotka jättävät merkittäviä riskejä viimeiseen sokkona asetettavaan korttiin. T-Q:n pelaaminen keskelle olisi vielä vaarallisempaa – neljän kortin hai keskellä ja kolme täytettävää paikkaa edessä! Jos seuraava kortti sattuu olemaan ruutu tai 8, ei olla vieläkään selvillä vesillä. Keskellä on taas neljän kortin hai, ja edessä tyhjä peli. Mikäli suora tai väri ei tule valmiiksi, on etupelillä hyvin merkittävä riski ylittää keskipeli.

      Esimerkki, aikainen vaihe:

      Keskellä: K :pata: T :ruutu: 9 :pata:
      Takana A :ruutu: A :pata: 8 :hertta:

      Pelaaja nostaa J :hertta:

      Jätkä olisi tavallaan vahva keskikortti, koska se olisi yksi jalka lisää korkealle keskiparille. Edessä se ei tee kovinkaan paljoa. Paria siitä ei siellä voi toistaiseksi tehdä, ja harvassa peliseurassa jätkällä edessä on merkittävää arvoa haina. Luultavasti se tulisi kuitenkin pelata eteen, koska käsien täyttäminen merkittävässä epätasapainossa johtaa pienempään määrään valintamahdollisuuksia loppupelissä, mikä taas tietää vaikeuksia mitä arvaamattomimmilla tavoilla. Tästä syystä tilanteissa joissa pelivalinnat vaikuttavat muuten lähes samanarvoisilta, on yleensä järkevää täyttää kohtaa jossa on eniten vapaita paikkoja.

      Järkevät tavoitteet

      Jokainen edellä kuvattu päätös voidaan muuttaa toiseksi yhdistämällä siihen sopivat vastustajan pöytäkortit. Vahva käsi joka häviää on turha, ja mikä tahansa riski on ottamisen arvoinen jos vaihtoehtona on varma häviö. Jos pelin idea pitäisi laittaa pähkinänkuoreen, niin se ei olisi tehdä mahdollisimman vahvat kädet mahdollisimman turvallisesti, vaan tehdä voittavat kädet mahdollisimman turvallisesti. Bonussääntöjen vuoksi tämäkään ei ole täsmällinen totuus, mutta ero on tärkeää sisäistää.

      Jos et voi voittaa edessä etkä keskellä, on kannattavaa tehdä pari eteen vaikka se vaatisi täydellisiä tulevia kortteja kehittyäkseen lailliseksi kädeksi.

      Jos vastustajallasi on takana täyskäsi, on yleensä virhe pelata takapelisi viimeiseksi kortiksi toista paria, koska se ei yleensä hyödytä mitään, ja poistaa sinulta paikan johon dumpata myöhemmin kortti joka etu- tai keskipelissäsi tekisi kätesi laittomaksi.

      Jos vastustajallasi on myöhään pelissä keskellä ja edessä selvästi sinua vahvemmat kädet, ja takana neljän väri jota sen valmistuessa et voi ylittää, kannattaa sinun keskittyä vain tekemään mahdollisimman varmasti lailliset kädet. Jos vastustajasi saa värinsä, häviät joka tapauksessa ja jos ei saa, annat turhaan alennusta ottamalla riskejä oman pelisi suhteen.

      :ruutu:

      Ainakaan minä en ole laskenut puoliavokinkkiä auki, enkä tiedä mikä sen peliteoreettinen optimipeli missäkin tilanteessa olisi. En voi siis mennä takuuseen että edellä annetut ohjeet olisivat välttämättä oikeita, ja perustellut vastaväitteet ovat tervetulleita. Toivottavasti itsekin ajattelisin joitakin kuvattuja esimerkkejä muutaman vuoden päästä toisin, jonkin laajemman oivalluksen valossa. Tämän artikkelin pitäisi kuitenkin olla hyvä alku monelle pelin tosissaan ottavalle.

      Hauskoja pelejä!

      #805391
      SlimyF
      Jäsen

      Hieno suoritus.

      #805401
      PikkuPro
      Osallistuja

      En tiedä mitä pitäisi ajatella artikkelista: onko suurempi -EV kouluttaa pelaajapoolia kuin on +EV lisätä sitä.

      Anyhow, imo peli kaipaa bonareita. En ole maniac pöydässä enkä halua aina pelata max isoa mutta ilman bonareita Kyylälät vie aina. Lisäksi imo peruspeli ilman bonareita on liian helppo oppia…ja usein valitettavasti yhtä kannattava kuin max. kyyläys kassun la ringeissä. Bonarit muuttavat kaiken. Riittävät bonarit pakottavat kyylät koloistaan, riskejä ottamaan tai he kuivuvat vihujen bonareihin eli vihujen volabonarit > kyylien tasaiset pikkuvoitot. Bonarit toki myös lisäävät pelin hauskuutta ja let’s face it: tätä peliä pelataan enemmän hauskuuden kuin tuntipalkan takia (toki poikkeuksiakin on).

      Olen pyrkinyt kehittelemään balansoitua bonarikuviota avokinkkiin joka siis maksimoi vaikeat päätöstilanteet eli maksimoi pelin ja minimoi automaattipelit. Viime sessioissa olemme pelanneet seuraavilla bonareilla ja luettelen ne ensiksi ja perustelut myöhemmin. Toki kokeilu kertoo parhaiten, toimivatko nuo omiin peleihin:

      – eteen bonarit parin mukaan: 22x on 2p, 77x on 7p, AAx on 14p ja jos haluaa niin kolmoset voi olla mitä vaan…vaikka 20p koska niitä ei saa käytännön koskaan.
      – keskelle rattaat 2p, kolmoset 3p, suorasta lähtien takabonaritaulukon mukaan kerrottuna kahdella (esim. väri 8p).
      – taakse suora 2p, väri 4p, täbö 4p, neloset 10p, värisuora 20p, kuningasvärisuora 30p
      – LISÄBONUS JOS SAA KAIKISTA KADUISTA BONARIT ELI 4. KADUN BONUS, 5P.

      Kuulostanee isolta ja noilla bonareilla aamulla joku on yleensä noin 200p kuopassa…mutta pistepanos sen mukaan. Perusteluja noille bonareille:

      Etubonari parin mukaan on havaittu olevan aika linessä riskin kanssa. Mitä isompi pari, sitä isompi bonus…ja sitä isompi bustoriski. Joskus saa toki supertilanteen: jos alut vaikka AAQQJ niin edestä on hyvät saumat saada 11 tai ainakin 8-10 bonaria. Nämä tilanteet ovat kuitenkin harvinaisia ja paljon yleisemmät alut ovat tyyppiä 7738J…laitetaanko 773 eteen, 8 keskelle ja J taakse…bonus vs. riski bustoon -> näyttää jännältä peliltä jos otetaan riskiline! Etubonarit ovat eniten pelibonareita eli niissä on aitoja vaihtoehtoja kun taas takabonarit yleensä riippuvat lähinnä korttituurista. Mielestäni kannattaa tehdä pelibonareista merkittävämmät kuin korttibonareista. Samasta syystä imo kolmosbonarit edessä ovat tarpeen vain siitä syystä, että ei tule itkua jos sellainen osuu eikä saa bonareita vaikka 22x:llä saa…imo ei kannata pelata kinkkiä niin, että yksi onnenkantamoinen ratkaisee koko illan eli kolmosbonari voi olla vaikka 15p (ei ole koskaan tullut, kerran oli lähellä, kuulemma).

      Keskibonarit ovat pienimmät. Kai niitä voisi kasvattaa mutta pistelasku monimutkaistuu aina, kun bonareita lisätään. Ja tätä peliä harvoin pelataan selvin päin! jotta keskirivin bonareilla on panosta niin on käytössä lisäbonus (5p) jos saa kaikista lineistä bonarin. Tuo bonari on kanssa pelibonus sillä yleensä tilanne on about sellainen, että edessä on pikkupari, keskellä vähän isompi pari ja takana isojen korttien hyvä veto ja kortteja mennyt vaikka 8/13…yhdeksäs kortti mahdollistaisi rattaat keskelle ja samalla 5p lisäbonuksen jos taakse tulee vähintään suora…pelipäätös edessä, safe vai gambool! Lisäkadun bonus tulee yllättäen harvoin automaattina vaan vaatii tietoista riskinottoa. Näin monien bonusten pelissä painotetaan helppoutta ja siksi suorasta eteenpäin keskibonarit ovat yksinkertaisesti 2* saman käden takabonarit…käytännössä suoraakaan ei keskelle avokinkissä yleensä saa.

      Takabonarit saattavat tuntua suhteessa pieniltä. Nelosista takana saa vähemmän kuin Jätkäparista edessä! Syy on edellämainittu: takabonus on lähinnä pelikorttituuribonus. Jos saat alkuun QdQh9sTs3d tyyppisen ja kun laitat taakse QQ niin joskus harvoin ne neloset siinä tulee, ei siinä kauheita mietintöjä eikä edes jännitettävää kun oddsit on niin huonot…mutta laitapas QQ eteen ja Ts9s taakse niin nouseekohan adrenaliinitasot! Väri ja täbö on samoilla bonuksilla samasta syystä: täbö tulee jos on korttionnea, väri tulee yleensä vain jos on munaa lähteä vetämään sitä! Imo värisuorista ei kannata saada sick sick sick bonareita, samasta syystä kuin etukolmoset. On vähän nihkeää valtaosan mielestä, jos peli on koko yön ollut toisessa laidassa mutta vika jakoon tulee joku 100 bonarin kuningasvärisuora ja se oli sitten siinä.

      #805406
      bet-a-pot
      Osallistuja

      Onneksi oli aamulla huonot feng shuit ja tiesin jotain pahaa tapahtuvan niin otin tänään viimeiset valuet kotiin niputtamalla Mus Tonerin.

      Puoliavokiinanpokerin musta perjantai. :pata:

      #805414
      Julma Juha
      Osallistuja

      Puoli-Avo-Kinkissä , on tärkeämpää kuin monessa eri asiassa jokin erittäin tärkeä seikka.

      Että, Bonuspelin saa vain parempi bonuspeli kyseisessä käsi positiossa.

      Jolloinko nopeimmat jo tajuaa että : no kuka vittu jotain suoraa enää vetelee? (tai vetelee muutenkaan? gutarit vetokelvotonta kakkaa, joihinka perutetaan isojenkorttien parituksien kehittymättömyydestä loppupelissä)

      No ei kukaan, ellei siihen kannusteta. Suora voi olla ~mitän vaan, mutta mielestäni joku 8-12 ottaa suorat taas mukaan pelikuvioihin.

      4värillä / valmiilla värillä , on hauska lisä sääntö että on PAKKO vetää VÄRI VÄRI VÄRIÄ (iso bonus) , (jos saa lähtöön 4 / 5 samaa maata) kunnes se ei ole enää mahollista.
      Muuten 4/5 värin jaosta tulee ~95% erittäin tylsä, ja se on nihkeätä kun se on määräytynyt jo käden alkaessa

      #805420
      Rauha
      Osallistuja

      Hieno artikkeli! Vois nähdä vaivaa tämänkin opetteluun, ettei joudu p#¤s#rai¤katuk¤i tai sivustakatsojaksi aina tämän pelin aikana. Seuraavaksi teet vielä Wikipediaan laajennetun artikkelin 😀

      #805426
      JTX
      Osallistuja

      Kovasti ihmettelin ennen ketjun avaamista että mikä on puoliavokki eli puoliavopuoliso.

      Kiitos opetustuokiosta. Täytyy lukea toiseen kertaa ajatuksen kanssa läpi, koska töissä ei voi ajatella.

      #805428
      KainMcAdam
      Osallistuja

      Heh, minäkin ensin luulin, että tässä käsitellään jotain kilometrilaskutusta etc.

      Hyvä artikkeli kyllä, pitänee itsekin paneutua myöhemmin tarkemmin.

      #805430
      hauturi
      Osallistuja

      Pokerisivuilta löytyy yhdet säännöt puoliavokinkin kanssa pelattavaan puoliavokinkkiin, mutta ovatko nuo ns “viralliset” (eli ne joilla porukka useimmiten pelaa), vai onko muita, käytetympiä variantteja?

      #805433

      kiitoksia.

      Olen kyllä pelannut tätäkin joskus rahasta mutta säännöt/pelinkulku on jäänyt hieman hämäräksi – eli jos joku pystyisi vielä ne laittamaan.

      edit. onko linkkiä mr.H?

      #805436
      hauturi
      Osallistuja

      @Punavuoren High roller wrote:

      kiitoksia.

      Olen kyllä pelannut tätäkin joskus rahasta mutta säännöt/pelinkulku on jäänyt hieman hämäräksi – eli jos joku pystyisi vielä ne laittamaan.

      edit. onko linkkiä mr.H?

      http://www.pokerisivut.com/forum/viewtopic.php?f=34&t=18165

      #805438
      PikkuPro
      Osallistuja

      @hauturi wrote:

      Pokerisivuilta löytyy yhdet säännöt puoliavokinkin kanssa pelattavaan puoliavokinkkiin, mutta ovatko nuo ns “viralliset” (eli ne joilla porukka useimmiten pelaa), vai onko muita, käytetympiä variantteja?

      Variansseja on todella paljon mutta puoliavokinkki on imo se kuningaspeli. Todella koukuttava, upea, valtaosa pelisessioista on päättynyt 9-11am.

      En ihan hahmottanut aamutuimaan Julmiksen kaikkia pointseja mutta sääntömielessä todellakin kriittistä on se, miten pienemmät bonarit suhtautuu isompiin bonareihin. Minusta asiassa on puolensa eli oon kinda eri mieltä JJ kanssa tosta ja tärkeintä on hahmottaa, että pelin koko kasvaa todella paljon JOS isompi bonuskäsi kumoaa pienemmän. Selkeitä ikävyyksiä tossa säännössä on imo esim. se, että jos kaksi lähtee vetämään väriä niin tulee aika iso flippi puhtaasti korttituurista vaikka molemmat saisi värinsä eli hait ratkaisee. Toki meitä on moneen junaan ja JJ sääntö toimii gamboolringissä kun taas miuta houkuttaa säännöt, joissa on max määrä vaikeita päätöksiä ja jossa ei tule helposti “1time” käsiä jotka ratkaisee koko illan. Suosin sääntöä, että pienempi bonus vähennetään vihun isommasta (esim. takana neloset 10p – suora 2p = 8p) koska imo se tekee pelistä astetta monimutkaisemman kun täytyy miettiä “blokkeribonuksen” järkevyyttä tilanteessa, jossa selkeästi ko. käsi ei riitä voittamaan vihun ko. peliä mutta blokkeribonus kuitenkin jossain määrin lisää omaa bustomahdollisuutta.

      #805441
      Eewert
      Osallistuja

      Siihen on varmaan syy miksei juha pelaa ~ikinä puoliavoa, kukaan muu ei oikein jaa noita näkemyksiä hyvistä säännöistä.

      Keskibonarien on pakko olla vähintään triplat takabonareihin nähden (oon aika varma että enemmänkin), lisää päätöksiä & hauskentaa optimistrategiaa. Kukaan ei oo vissiin maininnut patakakkosta (eikä ristikakkosta), voittavassa pelissä patakakkoselle 3 pisteen bonus ja ristikakkoselle 3 pisteen miinus lisää vähän mehua ja monimutkaistaa päätöksiä.

      Hyvä artikkeli kyllä / kannatan ideaa täysin rinnoin (vaikka oonkin joidenkin teesien kanssa vähän erimieltä (50% uskon että pelaan jr:ää paremmin 50% vedetään ehkä vähän eri säännöillä)). 🙂

      #805442
      JR
      Osallistuja

      Säännöt joilla ite yleensä pelaan on yks jokeri pakassa, etubonarit 77 1p 88 2p jne, takana suora 2, väri 4, täpö 6, neloset 8, värisuora 12, royal 16, viitoset 20, royal ilman jokeria 40, keskellä tuplat, olen pelannut paljon myös ilman jokeria, edessä 55+ ja takana vastaavat. Yritin kirjoittaa artikkelin mahdollisimman bonusneutraalisti, koska niissä on niin suurta vaihtelua. Joitakin esimerkkejä voi muuttaa muuttamalla bonusten kokoa, selitettyjä konsepteja ei niinkään.

      #805445
      tuomari
      Jäsen

      Me pelattu toimistokinkkiä ja muutakin:
      – yksi jokeri, jos joku -100p+ saa valita käytettäväksi kahta jokeria
      – etupeli 55 1p 66 2p … 222 11p 333 12p …
      – keskellä tripseistä 2p suorista ylöspäin takabonarin pisteetx2
      – takana suora 2p, väri 4p, täbö 6p, neloset 10p, värisuora 20p, royal ja vitoset 50p (kahdella jokerilla pelattaessa 30p)

    Esillä 15 viestiä, 1 - 15 (kaikkiaan 49)
    • Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.