• Taiteilijan elämää

    Etusivu Foorumit Muu keskustelu Pokeripäiväkirjat Taiteilijan elämää

    Esillä 15 viestiä, 1 - 15 (kaikkiaan 15)
    • Julkaisija
      Viestit
    • #1023988
      Taiteilija
      Osallistuja

      Jo pitkään ollut mielessä laittaa pienimuotoinen blogi pystyyn. Syynä tähän se, että oma tekeminen on jo vuodesta 2007 lähtien ollu enemmän tai vähemmän taiteilua. Menestystä on tullut, mutta myös tötöilyä suuntaan ja toiseen niin kännipelien kuin kostorullien jne muodossa. Anonyymisti mennään, mutta varmaan tutut tunnistavatkin tuntomerkeistä “37-vuotias pienten kaksosten isä joka kannattaa TPS:ää). Blogin ensisijainen tarkoitus on toimia itselle ankkurina ja päiväkirjana jolle olen vastuussa tekemisistäni. Tavoitteena on saada pelaamiseen tasaisuutta ja blogin tavoite alkuun on 30k plussaa (ilman aikatavoitetta) pelaten 200-1k omahaa sen kaikissa muodoissa (4c, 5c sekä hilot). Pyrin päivittämään tulosta viikoittain.

      Tässä blogissa ei tule olemaan:

      -syvällisiä käsianalyysejä

      -vinkumista paskoista runeista

      Tässä blogissa tulee olemaan:

      -perus jauhamista ja kerrontaa missä mennään 30k projektin kanssa

      -mielenkiintoisia tarinoita vuosien varrelta (jos lukijoita kiinnostaa sekä itselle muistiin)

      Lisää myöhemmin, nyt tarkoitus vain saada blogi käyntiin.

      Tilanne: 0/30 000€

      #1024050
      PikkuPro
      Osallistuja

      Welcome, seurantaan.

      #1024060
      astraalicowboy
      Osallistuja

      Kaskas. 2st!

      #1024076
      Taiteilija
      Osallistuja

      Jaahas, projektin aloittaminen saa odottaa vielä viikon. Muksut olleet kuukauden putkeen korvatulehduksessa ja neljät antibioottikuurit vedetty. Tulevana perjantaina putkitukset molemmille, josko sitten lähtis arki taas rullaamaan vähän paremmin ja sais keskityttyä pelaamiseenkin. Jos ennen suurimpana haasteena oli kännikuoppien ja vastaavien välttäminen, on se nykyään väsymyksen hallinta. Vieläkin opeteltavaa paljon siinä, että ei väsyneenä väkisin menis pelaamaan. Ei oo kerta tai kaks ku viikon pari grindannu ja ottanu joitakin kiloja uppia ja sitten ku vetäny 3 yötä 3 tunnin unilla niin painaa kaikki voitot menemään väsyneenä muutamassa tunnissa. Pahempaa tosta tekee et silloin myös pelivalinnat on karseita. Ku ei fiksua peliä löydy ni mennään sit vaikka haastamaan verkkojen parhaimpia reguja vähän isommassa hupissa. Koska projekti ei vielä etene niin kirjoitetaan nyt vaikka ensimmäinen tarina menneiltä vuosilta.

      Huijaus vol.1

      Elettäisiinköhän vuotta 2010 tai 2011. Olin tutustunut kasinolla mukavaan heppuun, Nikoon. Niko oli viimisen päälle supliikkimies ja reilu kaveri. Hyvä seuramies ja pokeripiireissä tunnettu. Nikon kanssa ystävystyttiin ja hän kävi Turussakin viikonloppua viettämässä, käytiin TPS:n matsissa ja vietettiin aikaa yökerhoissa. Itse olin joskus Nikon luona yötä Helsingin reissuilla. Luottamus oli taitavasti ja pitkän kaavan kautta rakennettu.

      Sain soiton Nikolta. Suomen tämänkin päivän eturivin nimiä oli tulossa muutama pelaamaan hänen luokseen ja syynä oli se, että Nikon tuttu oululainen ravimies oli myös tulossa. Tällä kaverilla ei ollut pikkurahan puute ja tykkäsi gamblata, vaikka ei pokeria niin pelannutkaan. Pelinä tulisi olemaan 10/20€ omaha. Sovittuna päivänä istahdin Helsingin junaan ja saavuin isolle kirkolle. Kaupasta muutama keskiketterä messiin ja kohti Nikon asuntoa. Paikan päälle päästyäni “ravimies” oli jo paikalla. Muut 3 ikävä kyllä “olivat peruneet” tulonsa, mutta mitäs sitten, ravimies oli paikalla ja se oli pääasia. Pelattiin 10/20€ omahaa sovitusti. Ravimies ei todellakaan tuntunut miltään pelimieheltä. Kaikki isommat potit hän kuitenkin vei, yleensä aina rumilla setupeilla ja vieläpä altapäin. Illan suurimmassa potissa, 26k€, reissattiin turnilla pot-pot-pot kilkut sisään A378 rainbow boardiin. River oli 4 ja naulasetti oli paperia ravimiehen 56JQ vastaan. Tässä vaiheessa olin lähinnä tyrmistynyt ja pelit loppuivat. Koko homma vaikutti oudolta, mutta pidin Nikoa luotettavana tyyppinä ja ajattelin, että ehkä tässä vaan kävi superkylmät. Tulevaisuus kuitenkin osoitti, että koko homma oli satavarmasti maltilla rakennettu puhallus….to be continued.

      #1024077
      PikkuPro
      Osallistuja

      Onpas kiinnostavaa, kova cliffhanger! Älä anna odotuttaa kauheen pitkään, thanks.

       

      (Mitenköhän en ite oo koskaan vielä joutunut kauheen kusetuksen kohteeksi pokerihommissa. No, ehkä on niin, että en vaan muista osaa ja osaa en ole koskaan tajunnut.. ;D. Kerran hävinnyt koitti Tsekeissä pölliä 500e isosta potista häslingin turvin ja tappeli maksit loppuun asti vaikka videokuvaakin tuli ja kerran Jenkeissä hävinnyt yritti väittää, että mun isot merkit oli piilossa kun meni all-in vaikka taas video kertoi, että niinkuin Brush asian ilmoitti “big chips were totally visible all time”. Oikein muuta en muista, toki helvetisti tollasia et lainaaja antaa ymmärtää taloudellisen tilanteensa olevan parempi kuin onkaan ja lainanmaksun nopeampi/varmempi kuin onkaan mutta en noita osaa kusetuksiksi laskea – epätoivokikkailua lähinnä tms. niin kauan, kun rahat kuitenkin tulee back. Toki vaikuttaa silti jatkossa ko. lainanhakijan reittaukseen, hankala rahanperiminen on käänteistä korkoa eli vaivaa ilman palkkaa joten ei hirveästi kiinnosta).

      #1024078
      FoxFace
      Osallistuja

      Nyt on hyvä alku.

      Miksi muuten kaikki Nikot nyt on vaan vastenmielisiä, tavalla tai toisella.

       

      #1024080
      poiuyt
      Osallistuja

      Nyt on hyvä alku. Miksi muuten kaikki Nikot nyt on vaan vastenmielisiä, tavalla tai toisella.

      Kaikki ihmiset on vastenmielisiä, tavalla tai toisella. 🙁

      #1024090
      FoxFace
      Osallistuja

      Sorry spämmi. Odotan jatkoa, että todetaan tämä Niko Nikoksi.

      Tero myös aika usein Tero.

       

      #1024184
      Taiteilija
      Osallistuja

      Jaahas, hetki vierähti viime postauksesta. 30k projektikin on saatu käyntiin ja pyöristettynä tilanne on +3200€/30 000€ joten suunta on oikea. Pelaamiseen ei oo saanut mitään rytmiä eikä tarpeeksi tunteja ja lähinnä tullut pelailtua kännykällä aina kun on hetki aikaa. Taas voi todeta saman mikä koskee oikeastaan koko pokeriuraa eli pelaan ammatikseni, mutta en ammattimaisesti. Näissä kahdessa on iso ero, mutta tärkeintä on, että viivan alle jää plussaa tarpeeksi. Ja luomuna mennään ilman mitään apuhärpäkkeitä ja ohjelmia. Tää on varmasti monen mielestä tyhmää, mutta jollain kierolla tavalla oon siitä ylpeä, että luomunakin voi vielä jonkinlaista järkevää tulosta tehdä. Mutta takaisin tarinointiin…..

      HUIJAUS VOL.2

      Omahapelit Nikon kanssa oli vain kaukainen muisto ja jostain syystä en vieläkään ollut täysin menettänyt luottamustani Nikoon, tyhmä kun olin. Tässä vaiheessa en ikävä kyllä myöskään tiennyt Nikon muista kusetuksista mikä edesauttoi sitä, että luulin että oli vain käynyt superkylmät.

      “Ravimiehen” pokeripeleistä oli aikaa joitakin kuukausia, kun kaveripariskunta oli lähdössä Turusta autolla takaisin Helsinkiin ja päätin hypätä kyytiin. Ajattelin suorittaa täsmäiskun kasinon käteisille. Matkalla Nesteeltä hieman kisajuomaa mukaan jotta reissurannetta ei illalla pakota. Helsingissä illallinen kaveripariskunnan kanssa ja siitä kasinolle. Taisin käydä pokeriakin pelaamassa, mutta pelit olivat varmasti turhan pienet tai tylsät, koska löysin itseni talon peleistä hyvin nopeasti. Automatkalla nautituille virvokkeille oli ilmestynyt jatkoa hyvinkin rivakkaan ja tasaiseen tahtiin ja meno pöydissä oli vähintäänkin vauhdikasta. Päädyin tutustumaan pelipöydässä helsinkiläiseen upseeriin jonka kanssa yritimme biitata taloa loppuillan ajan. Olin jo suuressakin montussa ja ravasin kassalla tämän tästä, mutta onnistuin nousemaan lopulta omilleen. Kävin tekemässä 40k talletuksen kasinon kassalle ja jatkoimme matkaa tämän upseerin kanssa hänen asunnolleen Kamppiin juomaan viskiä. Joku voisi tässä vaiheessa luulla, että upseeri liittyy huijaukseen jotenkin, mutta ei. Jäin vain tämän sohvalle nukkumaan muutaman viskipaukun jälkeen.

      Aamulla heräsin sohvalta ja unet olivat olleet sen verran lyhyet, että oli vielä ns. bensaa suonissa jäljellä. Lähtö reissuun oli ollut niin nopea ja ex tempore, että mitään vaatteita tai muuta ei ollut mukana. Niinpä painelinkin ostamaan hygieniatuotteita ja uusia vaatteita, jotta Helsingin reissu saa jatkua. Ja niin se jatkuikin ikävä kyllä, ja vauhdikkaana jatkuikin. Illalla tie vei taas kerran kasinolle. Siellä huomasin ilokseni olevan tarjolla 20-20€ omahaa. Kassalta siis 40k depo taskuun ja pelaamaan. Ainakin tänä kyseisenä iltana päädyin olemaan pöydän loose cannon ja pelisuoritukset olivat vähintäänkin mielenkiintoisia. Kolmen aikaan pöytä kuoli ja olin kuin ihmeen kaupalla vain 5k montussa ja 35k pelimerkkejä edessä. Eräs WSOP-rannekkeen omaava TPS-fani oli flippituulella ja ehdotti loppuflippejä. Eräät silloin alle parikymppiset herrat Iskariot ja Mr. Partypoker yrittivät varoittaa, että ei Suomen onnekkainta vastaan kannata alkaa flippailemaan. Voimieni tunnossa vähät välitin ja annoin actionia. Noin 5 flippiä myöhemmin olo oli 35 kiloa kevyempi. Lähes rahaa pahempaa on se, että tästä saa kuulla vieläkin, taitaa olla yksi tämän herran lempimuistoja.

      Mulla ei ollut yösijaa ja olimme Nikon kanssa viestitelleet yön aikana. Hän sanoi, että voisin tulla hänen luokseen punkkaamaan. Vauhti ja tiltti päällä sekä taskut tyhjänä taksilla Nikon luo. Niko olikin vielä ylhäällä ja ehdotti, että otetaan vielä parit juomat ja kinkit. Niinpä menimme Nikon parvekkeelle ja rupesimme kinkille, 100€/p. Ja nuoremmille tiedoksi, tähän aikaan pelattiin suljettua kinkkiä 13 kortilla ilman jokereita ja swingit etenkin hupissa olivat paljon pienemmät kuin nykyversioissa. Voitin n. 10 pistettä muutaman jaon aikana, kun Niko ehdotti että mennään keittiöön jatkamaan pelejä. Niinpä vaihdoimme paikkaa ja samalla nostettiin panoksia 150€/p Nikon ehdotuksen mukaan. Parvekkeella ei ollut kylmä joten ihmettelin miksi piti vaihtaaa paikkaa. Pelattiin yksi jako ja päätin käydä vessassa tyhjennyksellä. Palasin takaisin ja Niko jakoi seuraavan käden. Niko oli katsonut puolet korteistaan ja alkoi selittämään, että nyt on saumat todella hyvälle  kädelle. Jälkikäteen ajateltuna koko reaktio oli epäaito ja outo. Niko katsoi loput kortit ja sanoi, että nyt on todellinen monsteri. Ja niinhän siellä oli. Ilman jokereita, 13 kortilla, Niko oli taikonut itselleen takapeliin royalin, keskipeliin Q-korkean värisuoran ja eteenkin vielä jätkäparin. Menin shokkiin ja sanoin vain, että pelit oli sitten tässä johon Niko vastasi heti, että se sopii oikein hyvin. En muista tarkkaan, mutta Niko taisi voittaa kädessä meidän säännöillä jotain 80-90p. Menin suoraan nukkumaan ja seuraavana päivänä nostin pankista 10k ja ojensin Nikolle ja lähdin junalla kohti Turkua. Kun sain vähän etäisyyttä asiaan ja juttelin ihmisten kanssa tulin siihen tulokseen, että tämä oli 100-varma kusetus ja olin joutunut tekopakan uhriksi. Kaikki illan kulussa, ajoituksessa, sekä siinä, että tuo käsi vastaa luultavasti todennäköisyydeltään loton pääpottia, viittaa siihen, että jouduin tekopakan uhriksi. Moni sanoi, että ei olisi maksanut Nikolle yhtään mitään, mutta toisaalta eipä mulla ollut todisteita olla maksamattakaan, onhan lottovoittokin mahdollinen.

      Tämän keissin jälkeen ei enää Nikon kanssa nähty. Kuulin, että Niko oli huijannut kotipeleissä rahaa myös muilta pokeriammattilaisilta. Tämän lisäksi hän asuessaan Floridassa kusetti muulla tavalla muutamaa pokeriammattilaista ja vei näiltä rahaa. Suurinta osaa kusetuksista en varmasti edes tiedä.

      Niko soitti mulle vielä kerran ollessani pelaamassa Aviation Clubilla Pariisissa. Hän asui silloin New Yorkissa ja oli kertomansa mukaan päässyt mukaan uskomattomiin käteispeleihin NBA-tähtien ja muiden julkkisten kanssa. Samaisena iltana oli kuulemma todella mehukas 50-100$ käteisomaha 200$ button stradlella. Niko ehdottikin, että ostaisin hänen actionistaan puolet. Tällaiseen nyt en olisi suostunut oli kuka vain kyseessä, puhumattakaan, että tämä rotta. Olen jälkikäteen kylläkin fiilistellyt mielessäni, että millaisen tarinan hän  olisi seuraavana päivänä kertonut ja kuin ison “laskun” hän olisi kehdannut laittaa. 😀

      #1024185
      PikkuPro
      Osallistuja

      Kiinnostavia juttuja – pöytäpuheiden perusteella muidenkin mielestä. Yhä jatkoon. <3

      #1024220
      Taiteilija
      Osallistuja

      Projekti jatkuu hitaasti, mutta oikeaan suuntaan. Tällä hetkellä ollaan luvussa +6700€/30 000€. Kahtena päivänä pelannut koneellakin, muuten kännykällä. Oltiin tossa viime perjantaina katsomassa Tepsin peliä kaverin aitiossa erinäisten pokeriäijien kanssa ja iltaa viettämässä. Kun kuunteli poikia niin väkisin tuli mieleen ettei ite tiedä ammattimaisesta pelaamisesta yhtään mitään, monessakaan mielessä. Ammattimainen pelaaminen vaatii useimmiten uhrauksia, niin itseltään ku läheisiltä. Pelit rytmittää useimmiten pitkälti muuta elämää ja monet painaa hullun pitkää päivää.

      Sen verran hyvää palautetta on tullut blogista, että vois taas yhden tarinan alun tähän päräyttää, kun lukijoitakin tuntuu olevan. Tällä kertaa matkataan Pariisiin:

      ULKONÄKÖ EI KERRO MITÄÄN VOL.1

      Vuodet menee sekaisin, mutta varmaan eletään vuotta 2010. Pakkaan kamat ja suuntaan toiselle pokerireissulleni Pariisiin. Majoitun lähelle Aviation Club de Francea tutun pariisilaisen taiteilijan Airbnb-majoitukseen. Hän asui itse tässä kattohuoneistossa ja sen yhteydessä hänellä oli erillinen vuokrattava yksiö. Hän oli edesmenneen näyttelijä-taiteilija Lasse Pöystin ystävä ja “Suomi-fani”. Seiniä koristivatkin mm. hänen Savonlinnassa maalaamansa maisemataulut.

      Aviation Club de France on tuttu nimenä nuoremmillekin varmasti Aki Pyysingin kolumneista. Se oli Champs Elyseellä toimiva Korsikan mafian pyörittämä pokeriklubi joka suljettiin lopullisesti vuonna 2014. Erittäin tyylikäs, tummaa arvopuuta, kristallikruunuja, todellakin huokui vanhaa hyvää fiilistä jota oli helppo rakastaa. Ruoka oli herkullista ja palvelu parempaa kuin missään muualla missä olen pelannut. Mafia voi olla vihollisilleen vaarallinen, mutta bisneksen he ymmärtävät ja siksi todellakin pitävät asiakkaistaan huolta. Esimerkkinä palvelusta kerta jolloin kaverin kanssa huomattiin, että 3 tunnin päästä on PSG:n UCL-matsi, mutta se on loppuunmyyty. Pokerimanageri kuuli keskustelumme, soitti pari puhelua ja ilmoitti meille, että hommasi meille kaverinsa kautta sinne liput. Avot.

      Pelit Aviationilla olivat lähes aina hyvät. Pariisilaiseen pelitapaan vei hetken tottua, mutta kun siitä pääsi jyvälle se oli kuin rahan printtaamista. Olen laskenut, että pelkästään 2-4€ ja 5-10€ pelejä siellä 10 tuntia päivässä “varman päälle” pelaamalla pääsi n. 2000€ päivätuotoille. Olenkin harmitellut sitä miksei tuolloin tullut muutettua vuodeksi pariksi Pariisiin pelaamaan.

      Päivärytmi Pariisissa oli aina sama. Sängystä ylös kahden maissa ja neljän maissa Aviationille pelaamaan. Päivittäisiin rutiineihin kuului myös se, että viimeinen ateriani oli aina sashimilautanen ja jälkiruoaksi kahvi ja Hennessyn XO. Näin oli myös yhtenä kauniina iltana, kun pelasimme 2-4€ 5c omahaa. Olin kiinnittänyt huomioni erääseen hieman vanhempaan herrasmieheen . Hän osti  aina minimillä (100€) sisään ja arpoi satanen kerrallaan samalla tilaten Johnny Walkerin Black Labelia jäillä tarjoilijalta. Mies oli pukeutunut kulahtaneeseen ja haalistuneeseen neuleeseen ja ihmettelin, että kukakohan ihme tämä kaveri oli. Olin jälleen kerran nauttinut sashimini ja konjakkini, kun pöytä hetken päästä normaalista poiketen breikattiin. Jäimme pöytään viimeisenä kyseisen herran kanssa ja hän kysyi saisiko tarjota juotavaa ja jutella hetken. Hän kuulemma nautti seurassani pelaamisesta, koska en huutanut potin hävitessäni kuten paikalliset ja olin hänen mielestään positiivinen. Sanoin, että mikäs siinä, pelit olivat loppuneet eikä kämpillekään ollut kiire. Niinpä hän tilasi minulle oluen ja jäimme juttelemaan.

      Mies kyseli minulta mistä olen kotoisin, mitä teen työkseni jne. Kerroin hänelle oman tarinani ja kysyin häneltä mitä hän tekee ja käykö hän Aviationilla usein pelaamassa. Mies sanoi, että käy Aviatonilla vain iltaa viettämässä ja ottamassa iltaisin muutaman viskin. Hän sanoi, että hän pelaa iltapäivisin kotona 5-6 naisen kanssa hieman isompaa peliä jossa 50-100k€ vaihtaa päivisin omistajaa. Kysyin missä hän asuu ja hän sanoikin asuvansa Champs Elyseellä melko lähellä. Kävi ilmi, että mies kuuluu Saudi-Arabian kuninkaalliseen sukuun ja on yksi prinsseistä. (Ei kuninkaan lähintä sukua, prinssejä on siellä runsaasti).

      Tästä alkoi ystävyys jonka aikana näin ja koin monia mielenkiintoisia asioita joita en ilman tätä kohtaamista ikinä olisi nähnyt. To be continued…

      #1024222
      astraalicowboy
      Osallistuja

       Kävi ilmi, että mies kuuluu Saudi-Arabian kuninkaalliseen sukuun ja on yksi prinsseistä. (Ei kuninkaan lähintä sukua, prinssejä on siellä runsaasti). Tästä alkoi ystävyys jonka aikana näin ja koin monia mielenkiintoisia asioita joita en ilman tätä kohtaamista ikinä olisi nähnyt. To be continued…

      Sick cliffhanger.

      #1024223
      FoxFace
      Osallistuja

      Turusta tulee sittenkin jotain hyvää. Joskaan en ole ikinä ymmärtänyt miksi turkulaisia haukutaan.

      Tai jos murteen takia niin sit ymmärrän.

      #1024508
      nikkipe
      Osallistuja

      Lisää, lisää…

      #1024605
      Taiteilija
      Osallistuja

      Anteeksi lukijoille, että tauko kirjoittamisessa venyi näinkin pitkäksi. Kodin kiireet ja haasteet sekä pari kolme viikkoa enemmän vai vähemmän sairaana veivät veronsa eikä jaksanut kirjoitella. Sitä paitsi kirjoittamiseen täytyy olla fiilis. Projekti on sujunut hyvin ja ollaan about lukemissa +17 700€/30 000€. Projektihan koskee vain nettipelejä. Tämä täytyy mainita siksi, että tein SM-viikolla yhden yön iskun Helsinkiin ja projektin tämänhetkisestä tuloksesta noin puolet valui käteispöytään tuolloin. Pelasin ihan hyvin ja tulos ei ansaittu, mutta eipä meikäläistä ole ikinä hirveästi Sklanskyt taskunpohjalla lämmittäneet, mieluummin otan 10k plussaa törkeällä ohivedolla. Ylihuomenna lähden pitkästä aikaa pokerireissuun, Kambodzaan WPT:hen. Tarkoituksena pelailla käteistä ja pienempiä turnauksia sekä nauttia auringosta. Pariin viikkoon tämän jälkeen siis tuskin taas päivittelen tänne ellei reissussa tule tylsää hetkeä. Mutta jatketaanpa viimeksi kesken jäänyttä tarinaa…

      ULKONÄKÖ EI KERRO MITÄÄN VOL.2

      Olimme siis tutustuneet prinssin kanssa. Ensimmäisen kerran hän kutsui minut ja kaverini syömään aasialaiseen fine dining-mestaan. Tämä oli ja on edelleen paras aasialainen ravintola jossa olen syönyt. Jo sisään tultuamme aisti, että prinssi oli hyvin toivottu vieras täällä. Palvelu oli ylitsevuotavaa, tämä ei totisesti ollut herran ensimmäinen kerta täällä. Söimme pitkän kaavan mukaan ja joimme hyvää samppanjaa läpi aterian. Prinssi tykkäsi juoda samppanjaa lähes ruoan kuin ruoan kanssa aina ruokaillessamme. Prinssillä oli menoa ja parin tunnin jälkeen hän jätti meidät ravintolaan syömään ja juomaan ja huikkasi tarjoilijoille, että nämä nuoret herrat syövät ja juovat mitä haluavat ja lisäätte vain hänen laskuunsa.

      Eniten aikaa vietin prinssin kanssa Pub Elyseesssä joka sijaitsi Champs Elyseen ja erään sivukadun kulmassa. Tämä oli hänen todellinen kantapaikkansa ja täälläkin palvelu oli poikkeuksellista. Tätäkään en tosin ihmettele sillä parit juomat juotuamme kuittasi prinssi 30 euron laskun 200 euron setelillä ja sanoi tarjoilijalle, että se on hyvä näin. Ja vastaava tippaaminen toistui, tämä ei ollut poikkeus. Vastaavalla käytöksella olisi ehkä Suomessakin mahdollista saada erityistä palvelua. Prinssi oli kuitenkin jalat maassa tyyppi, kun hänen kanssaan jutteli, osittain ehkä siitä syystä, että hän oli hyvin koulutettu ja tehnyt professorin töitä Euroopassa elämänsä aikana. Meillä olikin Pub Elyseessä erittäin hedelmällisiä keskusteluja uskonnoista ja kulttuureista.

      Eräänä iltana prinssi kutsui minut käymään kotonaan jota pidin suurena luottamuksenosoituksena. Saavuin Champs Elyseellä erään talon rappukäytävään ja toiseksi ylimmässä kerroksessa sijaitsevan oven taakse. Ovi oli isohko, mutta ei antanut lupauksia siitä, mitä oven takana odotti. Menimme ovesta ja sisällä aukeni iso 2-kerroksinen halli kultaisine kierreportaineen josta johti käytäviä ja huoneita silmänkantamattomiin. Tämä asunto olikin käytännössä lähes rakennuksen 2 ylintä kerrosta yhdistettynä, muistaakseni jotain 1500 neliön tietämillä. Kultaa ja kimallusta oli kaikkialla, suomalaiseen makuun superöveri. Prinssi sanoi, että Pariisin kaupunki oli nostanut parhaiden paikkojen kiinteistöveroja huomattavasti. Tämän lukaalin pelkkä vuosittainen kiinteistövero oli kuulemma hieman alle 200 000€.

      Ei prinssi tietenkään linnassaan yksin asunut. Hänellä oli siellä 18 sudanilaista palvelijaa. Sudanilaiset olivat kuulemma luotettavia ja hyviä työmiehiä. Pelkästään autokuskeja oli 3, luonnollisesti. Missä ikinä olimmekaan tämän jälkeen yhdessä, jos lähdin pelaamaan tapaamisen jälkeen, huolehti joku näistä 3 kuskista limusiinimersullaan aina siitä, että pääsin pelipaikalle ehjänä.

      Prinssi vietti aikaansa 4 eri kaupungissa. Hänellä oli lukaalit myös Lontoossa, Kairossa ja Saudi-Arabiassa. Hän kutsui minut pelaamaan kanssansa Lontooseen jollakin reissulla, kun tulen taas Pariisiin. Hän sanoi, että olisin milloin vain myös tervetullut Kairoon tai Saudi-Arabiaan. Hän kertoi ettei alkoholitarjoilu olisi Saudi-Arabiassakaan mikään ongelma, hänellä oli kuulemma lentokentällä omat reittinsä ja sääntönsä joten yhtenä kotiinviemisenään mennessä Saudi-Arabiaan oli aina litratolkulla “tärpättiä” jonka myynti muuten maassa on kuolemanrangaistuksen uhalla kielletty. Nämä reissut antavat vielä odottaa itseään.

      Eräällä Pariisin reissulla kosin nykyistä vaimoani. Juhlimme kihlautumista eräänä iltana myös prinssin kanssa Pub Elyseessä juoden samppanjaöverit. Prinssi kysyi saisiko tulla häihimme. Sanoimme, että toki, eihän tähän voinut eikä edes halunnut muuta vastata. Hän sanoi varanneensa meille kihlajaisten kunniaksi ravintolan seuraavaksi päiväksi. Niinpä seuraavana päivänä otimme taksin ja saavuimme hienoon italialaiseen ravintolaan. Astuimme sisään ja henkilökunta ei oikein ollut edes huomaavinaan aluksi tätä nuorta pariskuntaa. Prinssi oli käskenyt sanomaan tiskillä, että “they called from the prince’s house” ja näin ollen henkilökunta tietäisi homman nimen. Niinpä marssin tiskille ja lausuin nämä taikasanat. Henkilökunnan meininki muuttui täysin ja yhtäkkiä olimmekin kuin tärkeimmätkin vieraat. Palvelu oli jälleen kerran ensiluokkaista ja paras osio oli, kun lähdimme ravintolasta. Koko henkilökunta oli rivissä ovien edessä toivottamassa mukavaa iltaa ja kiittämässä ja yksi henkilökunnasta seisoi ulkona avaamassa taksin ovea meille. Hienoa ja samaan aikaan surullista miten ihmisten käytös voikin muuttua sen mukaan kuka olet tai vielä pahempaa, sen mukaan kenet tunnet. 🙂

      Prinssi oli oikeasti tulossa häihimme, mutta ikävä kyllä muutamaa kuukautta ennen häitä hän joutui avosydänleikkaukseen eikä pystynyt osallistumaan. Paljon mieluummin kuin hänen lähettämänsä 2500€ häälahjan, olisin nähnyt hänet Suomessa ja näyttänyt Turkua ja Helsinkiä. Olihan meillä jo puheissa tulla Kasino Helsinkiin ja Turun Börssiin pelaamaan ja juomaan Johnnie Walkerin Black Labelia. Ehkä vielä joku päivä….

    Esillä 15 viestiä, 1 - 15 (kaikkiaan 15)
    • Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.