Ammattina peli – Tiina Korpela

Tiina Korpela on 31-vuotias Helsingin Grand Casinon apulaiskasinopäällikkö Helsingistä. Nuoresta iästään huolimatta hän on tehnyt jo pitkän uran pelialalla sekä Rayn että Svenska Spelin palveluksessa.

”Olin lukioaikana vaihto-oppilaana Australiassa. Lukion jälkeen tein muutaman kuukauden visiitin maahan uudestaan. Tulin takaisin kesätöihin Raylle keräämään rahaa, jotta pääsisin takaisin Australiaan. Kesätyöt ovat vähän venähtäneet”, Tiina naurahti.

”Tulin Casino Raylle vuonna 1998. Seuraavana vuonna aloitin myös pokerijakajana. Olin supervisor trainee, kun lähdin Ruotsiin 2002 syksyllä kuusi kuukautta ennen kasinon aukeamista kouluttamaan pelinhoitajia ja pelinvalvojia. Kuukausi Casino Cosmopolin avaamisen jälkeen siellä oli auki pöytäpelipäällikön paikka jota hain. Kuulin Tallinnassa pelireissullani, että sain paikan. Istuttiin muuten juuri silloin samassa pöydässä. Syksyllä 2003 Janne Rantala lähti Makedoniaan ja minusta tuli pokerimanageri Tukholman kasinolle. Vuoden 2006 olin pääkonttorilla ja surffasin Ruotsin neljän kasinon väliä laittamassa pokeria kuntoon. Tammikuusta 2007 työskentelin taas Casino Cosmopolissa vuoropäällikkönä ja pokerimanagerina. Virallinen titteli oli pöytäpelipäällikkö. Tulin takaisin Suomeen 2008 vuoropäälliköksi. Virallinen titteli on apulaiskasinopäällikkö. Meitä on kasinolla yhteensä neljä, joista kolme naista,” valaisi Tiina urakehitystään.

”Lukioruotsilla Tukholmaan hirvitti tietysti lähteä, mutta yksi syy lähteä oli juuri kielitaidon hankkiminen. Lehden luku kyllä sujui, mutta puhuminen ja puhumisen ymmärtäminen oli aluksi ongelmallista. Koulutus tapahtui aluksi englanniksi, koska meillä oli hollantilaiset konsultit. Tämän vuoksi ensimmäiseen puoleen vuoteen en oppinut ruotsia juuri lainkaan. Olin Sundsvallin kasinolla pari viikkoa, jossa taas kaikki puhuivat minulle pelkästään ruotsia. Sen jälkeen aloin puhua aina vain ruotsia kollegoilleni. Puoli vuotta meni, ennen kuin sain Tukholmassa kaikki myös vastaamaan minulle ruotsiksi.”

”Suomeen paluun syy oli kombinaatio vähän kaikkea. Myös perhesyillä oli painoa. Siskon lapset ovat syntyneet Ruotsissa ollessani ja isoäitini on jo 92-vuotias. Näiden kanssa ei yhteyden pito Messengerillä oikein onnistu. En ikinä aikonutkaan jäädä Ruotsiin loppuiäksi, vaan halusin reissulta kielitaitoa ja kasinokokemusta. Taustalla oli ajatus, että Suomi on kotimaa, jonne tulen takaisin. Tällä hetkellä edes tuplapalkka Dubaissa kasinonjohtajana ei saisi minua lähtemään pois Suomesta.”

” Nykyisessä työssäni rooli on lähinnä operatiivinen vuoropäällikkö ja lisäksi vastuullani on erilaisia kehitysprojekteja. Työnkuvaan kuuluu myös vastuullisesta pelaamisesta puhuminen asiakkaiden kanssa. Tätä tein jo Ruotsissa.”

”Parasta on ollut toistaiseksi mahdollisuus pistää pokeri pyörimään Tukholmassa. Se oli kyllä myös kauheinta, mutta silti parasta. Olen mielestäni ollut onnekas, kun olen saanut paljon erilaisia mahdollisuuksia,” summaa Tiina pelialan uransa..

Suomen ja Ruotsin kulttuurieroja kysyttäessä Tiina vastaa: ”Ruotsi on holhousyhteiskunta. Vi ska diskutera och sen ska vi diskutera lite mera pitää enemmän kuin paikkansa. Ruotsissa päätökset hyväksytetään kaikilla viiteryhmillä, joten päätökset viipyvät. Kasinomaailmassa päätökset pitäisi vain tehdä. Toisaalta Ruotsissa pelikulttuuri on aivan eri tasolla, koska se on paljon monikulttuurisempi yhteiskunta. . Suomessa ollaan vielä varovaisempia pelaamisen suhteen. Alkuvuosina piti kouluttaa niin asiakkaita kuin pelaajia kuinka kasinolla toimitaan. Tämä siksi, että ruotsalaisilla oli aiemmin kokemusta vain ravintolapeleistä Henkilökunta löysi parhaat ystävänsä kasinopiireistä aivan samoin kuin Suomessa. Muut ihmiset eivät aina oikein ymmärrä kasinoväen juttuja.”

”Ennen Casino Raylle tuloa olin pelannut kasinoa ja jonkun verran sököä himassa. Vuonna 1999 lähdin ensimmäistä kertaa dealereiden pokeriturnaukseen Hollantiin. Edellisenä iltana piti vielä käydä läpi mitä tehdään, sen verran vihreä olin. Vaikka olinkin pokeria jakanut, pelaaminen oli eri asia. Sen jälkeen olen käynytkin näissä kaikissa turnauksissa. Paras sijoitukseni on neljäs sija 700 pelaajan joukossa 2007 Sloveniassa. Finaalipöytään olen päässyt toisenkin kerran. Vuonna 2000 pelasin jo vähän enemmän muiden kasinotyöntekijöiden kanssa. Nettiä olen pelannut aika vähän. Tänä vuonna takana on kaksi sessiota. Aikaisemmin pelasin vähän enemmän suuruusluokkaa kerta viikossa,” kertoi Tiina omasta pokerinpelaamisestaan.

”Pelaan itse mieluiten turnauksia. Hermo menee rahapeleissä. Rahapeleissä en jaksa istua tuntia, mutta turnauksessa 15 tuntia menee helposti. pelaajan uraa olen ajatellut lähinnä leikillään joskus aikoinaan, kun pelasin enemmän. Silloin pidin kirjaakin peleistä, mutta nykyisin pelaan niin vähän, etten pidä mitään kirjanpitoa enää. Ruotsissakin dealerit pelailivat keskenään, vastus oli huonompaa kuin Suomessa. Vastus toki koveni ajan myötä. Oman asemanikin takia peleihin osallistuminen hiipui.”

”Turnausvoittoani Tallinnassa toukokuussa 2004 vielä enemmän muistelen lämmöllä molempia finaalipöytäpaikkojani dealeriturnauksissa. Niissähän oli palkintona lähinnä matkalahjakortteja, mutta oli todella upeata astella 800 kollegan edessä finaalipöytään.”

”Pokerinpelaajista positiivisessa mielessä mieleeni on jäänyt erityisesti Pepe Klinger. Hänen käytöksensä on aina täydellisen asiallista. Usein menee niin että mitä isompi peli sitä huonompi käytös. Pepe ei todellakaan ole tässä ryhmässä. Yleensäkin arvostan pelaajia, jotka osaavat käyttäytyä pöydässä.”

Phil Hellmuth kävi Tukholmassa ja käyttäytyi kuin enkeli vastoin odotuksia. Muutamaa vuotta aikaisemmin olin tavannut herran Wienin Concord Card Casinolla ja käytös oli maineen veroista. Yllätys oli suuri, kun hänestä ei ollut mitään harmia Tukholmassa, päinvastoin.”

”Muistan kun Ilari pelasi Casino Raylla ensimmäisiä jakojaan BJ:ssä. Ei heti tullut mieleen, että Ilari pelaa jonain päivänä isoimpia mahdollisia pelejä. Ruotsissa on monta tarinaa nuorista lahjakkuuksista, joilla mopo on lähtenyt käsistä. Aika rankkaakin on välillä ollut seurata sitä vierestä. Haluaisin sanoa kaikille nuorille, että maltti on valttia!”

Erityisen hankalia asiakkaita Tiina ei halunnut nimetä, mutta kuvaili minkälaiset voivat joskus nyppiä: ”Aina on pelaajia, jotka vaativat erikoispalvelua, ja tokihan parasta mahdollista palvelua pyritään antamaan mahdollisuuksien mukaan. Mahdottomuuksiin ei tietenkään pystytä. Erityisesti minua ärsyttävät pelaajat, jotka ovat sitä mieltä, että tämä juuri sääntö ei koske minua ja aina yrittävät kiertää sääntöjä. Voittavilla pelaajillakaan ei välttämättä aina ole oikein kokonaisnäkemystä tilanteesta, kun aiheuttamansa hässäkkä vie 15 minuuttia brushin ajasta. Uutta jakajaa pitäisi kokeneitten pelaajien mieluummin opastaa kuin haukkua.”

”Nettipokerinpelaajille, jotka tulevat ensimmäistä kertaa kasinolle neuvoksi, että kertokaa tämä brushille. On oma valinta haluaako tunnustaa kokemattomuutensa vai maksaa virheistään. Vaikka olisi kuinka kokenut nettipelaaja, käteispelissä tulee väistämättä virheitä. Tavallisimmat aloittelijan virheet ovat betsaamisessa. Esimerkiksi heitetään yksi iso chippi pöytään kun halutaan reissata, eikä ilmoiteta reissua.”

”Yleisesti pokeripöydissä suuri ongelma on, jos pelaajat eivät ymmärrä sääntöjen pointtia. Jos sääntöä ei ymmärrä, ei sitä halua noudattaakaan. Sääntökehitys menee usein niin, että kun uusi sääntö tulee, pelaajat keksivät uuden tavan kiertää sitä. Brushit keksivät sitten uuden säännön.”

Tiinan avomies Sami on entinen Grand Casinon työntekijä, joka nykyisin pelaa pokeria ja toimii muutenkin pelialalla. Kysyttäessä onko tästä ollut ongelmia Tiina vastaa: ”Kasinolla tiedetään, että Sami toimii pelialalla. Apuhan se vain on, että siippa ymmärtää pelimaailmaa.”

Muitakin poikaystäväkandidaatteja kasinopiireistä löytyisi. High rollerit tunnetusti tekevät erilaisia ehdotuksia viehättäville naispuolisille kasinotyöntekijöille. Asiaa tivattaessa Tiina myöntää, että ”suunnilleen kerran viikossa tulee jonkunlainen tarjous. Suomalaiset ovat selkeästi näissä asioissa ujompia kuin ruotsalaiset. Minä kuittaan nämä tilanteet yleensä huumorilla.”

Muita rahapelejä kuin pokeria Tiina kertoo pelaavansa matkoilla silloin tällöin. ” Väittäisin, että minulla on pelit hanskassa. Pelaan viihteestä ja olen varautunut häviämään sen mitä sijoitan.
Reissussa asiaan kuuluu, että paikallinen kasino tarkistetaan. Merkittäviä rahoja minulta ei ole mennyt. Täytyy tunnustaa, että joskus on käynyt niin, että on mennyt enemmän kuin oli tarkoitus. Nykyisin touhussa on aina järki mukana.”

Kinttusin Tiinalta myös näkemystä pelialan tilanteesta Suomessa. Pienen painostuksen jälkeen sain diplomaattisen vastauksen: ”Valtiollisesta nettipokerissa näkisin hyötyjä, jos sellainen tulisi. Ainakaan kaikki poliitikot tuskin ovat pelialan ammattilaisia, mutta se sopinee moniin muihinkin aloihin. Yleisellä tasolla Suomessa pelialan tilanne on OK, jos vertaa muihin maihin.”

Tulevaisuuden suunnitelmiaan Tiina valaisi: ”Näyttää siltä, että jään eläkkeelle pelialalta. Yhdeksästä neljään työ ei minulle sopisikaan. Epäsäännölliset työajat sen sijaan sopivat. Ei ole ollut vielä missään vaiheessa mieleen, että jotain muuta pitäisi tehdä. Ne hetket ovat varmaan sitten tulossa. Niitä hetkiä, että tästä ei tule mitään, on kyllä ollut.”

 

”Vaihtoehtoinen työ, jossa olisin voinut viihtyä, olisi voinut olla vaikkapa firma, joka järjestää erilaisia asiakastilaisuuksia. Eksoottisin työtarjous mitä on tullut, on ollut Monacoon privaattipeleihin jakajaksi laivalle formulakisojen aikaan.”

”Jos omia lapsia tulevaisuudessa tulee, niin heille en aio kuitenkaan pokerinpelaajan uraa suositella. Ja kasinotyöntekijän uraakin voin suositella vain tietyin varauksin.”

”Tulevaisuuden tavoitteistani uralla en osaa sanoa, koska nykyinen tehtävänikin on niin uusi. Kahdenkymmenen vuoden päästä yötöitä voisi olla ehkä vähemmän. Ensi syksyn suunnitelmissa on pelata turnaus tai pari Tukholmassa, kun kuuden kuukauden karenssini siellä on jo päättynyt.”

Sanotaan, että suljetuissa organisaatioissa ihmiset nostetaan niihin tehtäviin asti, joita he eivät enää kykene hoitamaan. Tiina ei ole vielä tätä tasoa saavuttanut. Suomessa ei ole liikaa kielitaitoisia ja aina ystävällisiä ja vielä päteviä pelialan työntekijöitä. Monet erittäin pätevät pelinhoitajat ovat kasinolta lähteneet ulkomaille tai siirtyneet veran toiselle puolelle tai jopa uudelle alalle. Grand Casinolla pelaaville on eduksi, että tulee jotain paluuliikennettäkin. Minä spekuloin haastattelussa mahdollisella tuplapalkalla Dubaissa. Veikkaan, että tämäntyyppisiä tarjouksia Tiinalle tulee vielä oikeastikin. Vastaako Tiina näiden seireenien kutsuun, vai jatkuuko hänen nousujohteinen uransa Suomessa jää nähtäväksi. Minulle Tiina sanoi tiukasti ei, mutta entä oikealle Dubain šeikille?

 

Haastattelua voi kommentoida keskustelupalstalla.

Aikaisemmat “Ammatina peli”- haastattelut löydät täältä: