Äiti Venäjän kaipuu

 Aki PyysingPokeriurallani viihdyttävintä on ollut Venäjän matkailu. Ennen ensimmäistä kertaa hivenen jännitti, kuten muissakin hommissa, mutta sitten se jo meni rutiinilla. Valitettavasti Vladimir Vladimirovitš keksi vuonna 2006 siirtää kasinot alueille, jonne juuri kukaan peluri ei ole vielä uskaltautunut.

42 kertaa kuitenkin kävin ja vain neljä kertaa minulla olisi ollut mahdollisuus toimia muulina. Venäjältä sai tuoda maksimissaan saman verran käteistä rahaa kuin sinne oli vienyt. Menimme useimmiten ryhmässä, ja ne joilla dollarit olivat reissussa vähentyneet, saivat siis toimia muulina.

Eniten rock’n rollia jälkikäteen tarkasteltuna oli kun muulinpuutteessa pääsi salakuljettamaan ylimääräisiä dollareita junassa. Muutenkin suosin junamatkailua, mutta tähän tarkoitukseen juna oli ylivoimainen väline. Tarkastus tehdään liikkuvassa junassa, ja tarkastajat etsivät 1.) ihmisiä 2.) huumeita. Hyvin harvalla turistilla tai edes liikemiehellä on Venäjältä palatessaan enemmän rahaa kuin tullessaan.

Selvisin Venäjän tullista ongelmitta kerran kerrasta. Erään toisen pokerinpelaajan kokemus Pulkovan lentokentältä naulitsi Pietarin matkustusvälineeksi junan. Hänellä oli taskussaan dollareita ja euroja. Lentokentällä metallinpaljastin piippasi. Hän päätyi takahuoneeseen Venäjän rajavartiolaitoksen everstin ja tämän kahden apulaisen kanssa.

Ilmeni, että euroissa oleva turvalanka oli saanut metallinpaljastimen hälyttämään. Taskuista oli pakko kaivaa nippu euroja. Pikaisen neuvottelun päätteeksi todettiin, että kolme purppuraa kuului everstille, ja loput sai pitää. Apurit kantoivat vielä matkalaukut lentokoneeseen.

Hyväksi onneksi ystävälleni oli, että hänen rahakätköistään löydettiin vain yksi. Dollareita olisi ollut vielä parissakin jemmassa. Huonoksi onneksi everstille kaverini tunsi hyvin venäläisen amiraalin, jolle myöhemmin kertoi tarinan. Saattaa eversti vartioida nykyään Venäjän ja Mongolian rajaa.

Typerimpiä tempauksiani Venäjän junassa oli, kun päätimme mennessä vaihtaa Jari Salosen kanssa passeja. Vanhempi meistä keksi tällaisen hauskan jutun, jossa EV on todella kohdillaan. Parhaassa tapauksessa pääsee Venäjälle kuten muutenkin ja pahimmassa tapauksessa ei pääse enää koskaan. Onneksi kaljut kyylät näyttivät riittävän samoilta, ja läpi meni. Salosella oli muuten sini- ja minulla punakantinen, joten erehdykseen vetoaminenkin olisi ollut uskottavuudeltaan Mainilan laukausten luokkaa.

Nyt nämä ratkiriemukkaat reissut lopettanut Putin valmistautuu presidentinvaaleihin kolmatta kertaa. Venäläisittäin järjestetyt duumanvaalit toivat poikkeuksellisesti kansaa kaduille. Vanhaan tyyliinsä Vova syytti ulkomaisia agentteja mielenosoitusten organisoimisesta. Hän ilmeisesti yllättyi, kun kansa ei uskonutkaan selitystä.

Nyt Putin on turvautunut sosiaalidemokraattisempiin vaalilupauksiin, kuten talviaikaan palaamiseen, vapaapäivien lisäämiseen, varallisuusveron säätämiseen ja tietysti ikuiseen korruption kitkemiseen. Toki lisää leipää kansalle on luvattu.

Puolustusvoimille on myös luvattu lisää sukellusveneitä ja ohjuksia, koska Naton ohjuskilpi uhkaa Venäjän turvallisuutta. Tämä uponnee venäläisiin paremmin kuin ulkomaisten organisoimat mielenosoitukset.

Putinilla on sama ongelma, kuin Suomen pelimonopolin edustajilla. Kun kansalle valehtelee riittävän pitkään, on tarinan muuttaminen hivenen hankalaa. Uskottavuus toki kärsii, kun kertoo aivan uskomattomia satuja vuosikymmenestä toiseen. Suomen pelimonopoli suojelee peliongelmaisia siinä missä CIA järjesti Punaisen Torin mielenosoitukset.

P.S. Sain viimeksi odottamani vastaanoton NATO-myönteisyydestäni ja kannattamastani puolustusmäärärahojen vähentämisestä. Näen kuitenkin jenkki-ilmavoimat edelleen parempana turvallisuustakuuna puna-armeijan varalle kuin Kontionlahden varuskunnan saamastani kritiikistä huolimatta. Riippumatta siitä antaako Putin armeijalleen  lisää sukellusveneitä vai ei.

Aki Pyysing toimii Pokerihuoneen pokeriasiantuntijana.

Akin Showdown ilmestyy toistaiseksi keskiviikkoisin, ellei Pyysing ryyppää deadlinea.