Äänestäminen ei kannata

Aki Pyysing

Yhdellä äänellä ei ole mitään merkitystä. Tätä minulle ovat hokeneet vuosikymmenten ajan koulutetut ja poliittisesti valistuneet kaverini, jotka vielä edustavat pitkälti samoja arvoja.

Oikeassa ovat, vaikka olen huonolla menestyksellä heille vastaan väittänyt. On hyvin epätodennäköistä, että yksi ääni vaikuttaisi eduskuntavaaleissa yhtään mitään. Tuskin koskaan käy niin, että puolueiden edustajamäärät jäisivät yhdestä äänestä kiinni. Listojen viimeiset paikatkin ratkeavat hyvin harvoin vain yhdellä äänellä.

Tämä on minulle matemaattisesti perusteltu moneen kertaan, ja hyvä niin. Teuvo Hakkaraisen ja Tuula Väätäisen onneksi heidän äänestäjänsä tuskin pystyvät äänestämättä jäämisen puolesta todennäköisyyksillä argumentoimaan.

Väätäinen kuuluukin valita neljännen kerran eduskuntaan. Miten muuten varmistamme Syyrian sodasta palaavien veteraanien kuntoutuksen? Itse asiassa jos sotaan lähtijöille määrättäisiin palatessaan automaattisesti muutama vuosi kuntoutusta Tuulan kanssa, voisivat lähtijöiden rivit harveta.

Samaten Teuvo tulee ilman muuta valita uudelleen. Mistä muuten riittää kansanedustajia Bandidoksen jäsenille ryyppykaveriksi tai 17-vuotiaille typsyille julkisiin parisuhdekonflikteihin? Näihin suorituksiin ei kovin monella muulla parlamentaarikolla eväät riitä. Ei edes Ilkka Kanervalla. Teuvo toimii eikä vain lähettele tekstareita.

Lisäksi äänestämisestä voi tulla paha mieli, jos myöhemmin alkaa ahdistaa. Minä olen äänestänyt Tarja Halosta presidentinvaaleissa (2000 toisella kierroksella) ja Heidi Hautalaa eurovaaleissa 1999 ja molempien leidien myöhemmät näytöt ovat saaneet minut katumaan valintojani. Missä myydään tehokkaita katumuspillereitä virheellisen äänestyspäätöksen tehneille?

Pokeri ja vaalit

Pokerinpelaajien kannalta näyttäisi siltä, että edessä ei ole yhtä kriittiset eduskuntavaalit kuin 2007 tai 2011. Nettipokerin kieltolaki ei tällä hetkellä ole tapetilla. Olen luottavainen sen suhteen, että sitä ei ole edes pimennossa viritteillä, mutta poliitikoista nyt ei voi olla koskaan varma. Lisäksi tunnen ainakin yhden vaikutusvaltaisen virkamiehen, jonka uran huipennus kieltolaki olisi.

Ensi vaalikaudella käsitellään kotimaisten rahapeliyhtiöiden yhdistämistä ja mahdollisesti myös tutkitaan lisenssijärjestelmään siirtymistä. Näitäkin asioita käsittelemässä olisi pokerinpelaajien kannalta hyvä olla täysipäisiäkin kansanedustajia. Veikkauksen hallintoneuvostossa on jo tällä hetkellä esimerkiksi juuri aiemmin mainitsemani Tuula Väätäinen.

Ainakaan nämä ehdokkaat eivät nettipokerikieltoa aja:

Koska omaan masokistisia piirteitä (ollut mm. kahdesti naimisissa ja toiminut pitkään pokerinpelaajien edunvalvonnassa), aion jatkaa äänestämistä. Minun teoriani mukaan pitäisi valita sopivan lisäksi pätevä. Neljä vuotta yhteistyötä Pokeriyhdistyksessä Wille Rydmanin kanssa on vakuuttanut minut hänen loogisesta ajattelukyvystään ja osaamisestaan politiikan pelikentillä.

Mitään iloa ei ole yhteistyökyvyttömistä idealisteista, jotka pitävät meteliä ”hyvistä” asioista, mutta joilla ei ole toteuttamiskykyisiä ideoita eikä kykyä toteuttamiskelpoistenkaan läpiviemiseen. Olen niin vakuuttunut Willen osaamisesta ja lahjoista, että voin äänestää arvoiltaan minua selkeästi konservatiivisempaa ehdokasta.

En näe Willeä nimittämässä yhteistyökyvytöntä kiintiönaista Suomen Pankkiin tai estämässä suomalaisten jäänmurtajien vuokraamista ja valehtelemassa sitten vielä osuudestaan. Olen siis luottavainen sen suhteen, että katumuspilleriä ei tällä kertaa tarvitse etsiä. Tunnen Willen 2015 paremmin kuin Heidin 1999 tai Tarjan 2000.

Jos pokerinpelaaja etsii vihreää ehdokasta Helsingistä, suosittelen Antero Vartiaa. Hänen kaapissaan ei ole luurankona taistolaisuutta, vaan pokeriammattilaisuus. En näe ex-ammattilaista ajamassa missään olosuhteissa nettipokerikieltoa. Kommenttina aiheeseen hän kysyi minulta, että ei kai sellainen EU-lainsäädännön vastaisena ole missään viritteillä. Lisäksi häntä äänestämällä tukee järjen ääntä vihreissä taistolaissuuntausta vastaan. Yrittäjätaustaisuuttakaan en näe mitenkään negatiivisena piirteenä.

Helsingissä sekä Wille että Antero ovat hyvin lähellä päästä sisään. Heidän sijoituksensa puolueen listalla (mikä siis ratkaisee valinnan) voi olla kiinni muutamasta hassusta irtoäänestä, jopa yhdestä. Heidän äänestämisensä on hyvin vaikuttavaa äänestämistä.

Luulen, että Uusimaalla löytyy tarpeeksi täysipäistä väkeä valitsemaan kansanedustaja Elina Lepomäen(kok) tällä kertaa suoraan eduskuntaan. Myös hän kuuluu ryhmään aikaansaavat ja pätevät. Enkä mitenkään näe älykästä liberaalia sulkemassa rajoja nettipokerin pelaajilta. Tosin ennustin ennen viime vaalejakin Elinan suoraa läpipääsyä, joten ei kannata jäädä kotiin siltä pohjalta, että varmasti valitaan.

Oulun vaalipiiristäkin löytyy kahdesta puolueesta pokerimyönteinen ehdokas. Perussuomalaisten kansanedustajan Ville Vähämäen kanssa olen pelannut pokeria moneen otteeseen, ja pokeripöydässä selviää, onko ihminen täysipäinen. Ville ehdottomasti on. Paikkansa uusiminen ei ole mikään läpihuutojuttu, koska Oulussakin kepu on ottamassa lisäpaikkoja.

Suomen Pokerinpelaajat ry:n hallituksen jäsen Janne Heikkinen(kok) on myös ehdolla Oulussa. Inhorealistinen arvioni valitettavasti on, että vielä näissä vaaleissa ei valtakirjaa tule, mutta hyvä äänimäärä näissä kinkereissä pohjustaisi Kempeleen kunnanvaltuuston puheenjohtajan (24v = Suomen toiseksi nuorin) poliittista uraa jatkossa kivasti. Jannenkin tunnen tervejärkiseksi nuoreksi mieheksi.

Jos pokeripöydässä oppii tietämään kehen voi luottaa ja kehen ei, sama pätee jääkiekkojoukkueen pukukoppiin. Kaakkois-Suomen vaalipiirissä luottaisin kansanedustaja Jukka Kopraan(kok), joka on entinen pelikaverini SaiPasta. Lisäksi hän on selkeästi markkinatalousmiehiä, joten erilaiset kieltolait eivät agendallaan ole varmasti. Eivätköhän muutkin kaakkoisuomalaiset tunne Jukkaa sen verran hyvin, että uusii valtakirjansa.

Pirkanmaan vaalipiiristä löytyy jopa pokeritaustainen demariehdokas. Pasi Kivelä(sd) järjesti aikoinaan baaripelejä enemmän kuin minä pelasin niitä. Tykkäämme molemmat yhtä paljon Jouni Laihosta. Pasin mahdollisuudet tulla valituksi ovat tosin lähinnä takaoven vetoja, jos niitäkään.

Esittelemiäni ehdokkaita yhdistää se, että he kaikki tietävät mitä pokeri on, eivätkä missään olosuhteissa kannata nettipokerin kieltolakia. Lisäksi olen esittänyt oman arvioni läpimenomahdollisuuksistaan, koska tiedän pokerinpelaajien olevan tavallista valistuneempia taktisen äänestämisen suhteen, mutta laiskoja ottamaan asioista selvää.

Koska aprillipilani otti osa lukijoista vakavasti, täytyy nyt alleviivata, että oikeasti olen sitä mieltä, että yhdelläkin äänellä voi olla merkitystä. Lisäksi se ei ole vain se puuttuva yksi ääni. Jos näyttää esimerkkiä äänestämättä jättämisestä lähipiirilleen (lähes kaikilla on sellainen, jopa paatuneimmilla nettipokeriaddikteilla), generoi se sitten lisää sitä äänestämättömyyttä.

Ottakaa pää siis irti sieltä ruudusta ja rivakasti ulos ja äänestämään! Viimeisten tieteellisten tutkimusten mukaan raittiilla ilmalla ja äänestämisellä on hyvin vähän haitallisia sivuvaikutuksia.

P.S. Näkemykseni ovat omiani ja Pokeritieto on edelleen poliittisesti riippumaton sivusto.

Aki Pyysing toimii Pokerihuoneen pokeriasiantuntijana ja nykyään myös Sijoitustieto.fi -verkkosivuston kolumnistina.

Akin Showdown ilmestyy toistaiseksi keskiviikkoisin, ellei Pyysing ryyppää deadlinea.