Livepokerin SM-kisat kaipaisivat lisää julkisuutta

Aki Pyysing

Miulla ei ole yhtään äkkiseltään mieleen tulevaa muutosvaatimusta livepokerin SM-kisojen ohjelmaan. Tämä on poikkeuksellista, koska jotain mutkutettavaa olen yleensä keksinyt ja nerokkaita ideoitani isoon ääneen kertonutkin.

Kattaus oli sen verran houkutteleva, että pelasin vanhan miehen täyden turnausviikon, eli joka päivä yhden turnauksen. Nuoriso, kuten Best Overall Player kilpailun voittanut V-P Alakorva, taas turnausviikon loppupuolella pelasi kahta turnausta yhtä aikaa, kuten lopulta niukasti kakkoseksi jäänyt Jan-Mikael Kesänenkin.

BOP-kisa on oikein hauska mauste turnausviikkoon, jota pelaajat seuraavat ja osa meistä (kuten mie) arvostavat muutenkin kuin rahamielessä. Jos maksa kestää tarpeeksi monta vuotta, voitan sen vielä joskus.

Tällä kertaa saavutin Suomen ennätyksen, joka hetken kestäneekin. Pääsin neljä kertaa samalla viikolla nimittäin finaalipöytään. Tämä ei ole se ennätys, muistaakseni tätä on tehty jo 90-luvulla. Mutta kolme kertaa ilman rahoja on se kestävä ennätys. Ensin täytyy löytää turnaus, jossa koko pöydälle ei makseta ja sitten osua johonkin sijoille 7-9 tai joskus juuri täsmäysiksi. Ei ole kovin helppoa.

Mie olin päättänyt ottaa hymy naamalla vastaan kaikki tippumiset, koska tuli aiheesta kesällä kirjoitettua. Kun viimeisen päivän sevenissä viimeinen pari karkasi, väänsin kuin väänsinkin väkinäisen hymyn ja pakenin alakerran sporttibaariin katsoakseni yksin jenkkifudista. Seuraa kaipasin yhtä paljon kuin Li Anderssonia pääministeriksi.

Yksi kossuvissy ja kaksi touchdownia myöhemmin hipsin yläkertaan takaisin ja pelailin hetken 20/20 käteistä, jossa en vastoin odotuksiani onnistunut töhöilemään turnausviikon voittojani. Lopulta miuta jo alkoi jatkuva rahojen lähellä tippuminen vähän huvituttaakin. Kovat jätkät nimittäin bubblaavat useammin kuin blindeihin kuivujat ja ne voittavatkin joskus jotain turnauksia.

Erinomaisista järjestelyistä ja mahdollisuuksista Suomen Mestarin statuksiin huolimatta paikalle oli saapunut huomattavan vähän pelaajia. Aika moni turnaus lipsahti takuun puolelle. Tämä tarkoittaa yleensä sitä, että jatkossa takuut pienevät ja pelaajat entisestään vähenevät. Osa pelaajista oli Maltalla pelaamassa Battle of Maltaa, ja osa ei ollut kuullut koko kisoista.

Helpoin ja halvin tapa saada näkyvyyttä turnaukselle olisi ilmoittaa siitä yleisölle hyvissä ajoin. Kun se viikko kerran kuitenkin tiedetään vuosi ennen, sen voisi yhtä hyvin survoa turnauskalenteriin ja lähettää yhdet e-mailit kaikille pokeriasiakkaille.

Toiseksi halvin tapa olisi hankkia paikalle vähintään yksi (1) toimittaja. En usko, että tämä edes vuonna 2018 maksaisi kuin puhelinsoiton, muutaman kaljan ja kaksi hampurilaista. Toimittajalle voisi sopia valmiiksi jonkun mielenkiintoisen haastateltavan, Välikorvaa suosittelisin ensimmäiseksi. Siinä on mies, joka tuo livepokeriturnauksiin enemmän persoonallisuutta peliin kuin keskimääräinen pipopäinen nappikorva.

Sitten olisi vielä mahdollisuus livereportterin palkkaamiseen. Myö sniiduina maksettiin joskus satasta päivä, nykyisin saattaisi mennä kaksi sataa tai jopa vähän enemmän. Olen muuten melko varma, että rikollisjärjestön edustajana aikoinaan kasinolta karkotettu adMinisteri suostuisi liveraportoinnin tekemiseen Veikkauksen sivuillekin. Työmatka olisi nimittäin lyhyempi kuin esimerkiksi sille insestisuopealle kivelle, missä mies ainakin vielä eilen lähetystä teki. Tietääkseni Jussi ei enää nykyisin edes omista minkään moottoripyöräjengin tai vastaavan osakkeita.

Yksi miljoonista faneistani laittoi hilpeän viestin turnausviikon ensimmäisenä päivänä: ”Livepokerin SM-turnausta voi alkaa seuraamaan veikkausvitunteeveestä heti keskiviikkona tai jotain. Ja normiseurantasivulla lukeekin että sieltä voi näppärästi lukea ajankohtaisen BOP päivityksen (!?) sekä yksittäisten turnausten tulokset (!!**##ff??) Joko veikkaus on piilottanut seurannan ihan uberhyvin tai sitten ne ajaa livepokerinäkyvyyttä alas ihan tahallaan. Kummallista ja huolestuttavaa, kun muuten mainostavat niin isolla vaihteella.”

Mie en sinänsä kaipaa itseni takia turnauksiin lisää pelaajia. Pelaan mieluummin Suomen mestaruudesta pienemmällä ryhmällä, se parantaa mahdollisuuksia voittoon. Kaikki normaalit ihmiset kehuskelevat suomenmestaruuksiensa määrällä kaikille ketkä suinkin saavat kuuntelemaan. Mutta yleinen elämänkokemus kertoo, että pippalot loppuvat kokonaan, ellei osanottajia saada paikalle vähän runsaslukuisemmin.

Aki Pyysing toimii Pokerihuoneen pokeriasiantuntijana ja nykyään myös Sijoitustieto.fi -verkkosivuston kolumnistina.

Akin Showdown ilmestyy toistaiseksi keskiviikkoisin, ellei Pyysing ryyppää deadlinea.