Amerikan onnenmaa

Aki PyysingAki Pyysing kommentoi ajankohtaisia asioita Akin Showdown nimisellä palstalla.

Amerikassa kävellen tai julkisilla kulkuneuvoilla ei pääse yhtään mihinkään. Televisiosta tulee lähinnä yhtä uutista koko päivän ja lisäksi baseballia. Hotellin suihkut toimivat huonosti, koska tyhmät amerikkalaiset eivät osaisi käyttää suomalaistyyppisiä hanoja. Punttisalilla ei ole irtopainoja, ettei kukaan vaan satuttaisi itseään ja haastaisi hotellia oikeuteen. Maan presidenttinä on mies, jonka mukaan Jumala puhuu hänen kauttaan. Oikeutta käydään vieläkin siitä paljonko Janet Jacksonin tissin vilahtaminen televisiossa CBS:lle maksaa. Kaikki vastaantulijat kyselevät mitä sinulle kuuluu ja ketään ei kiinnosta. Terveellistä ruokaa ei löydy varmasti ravintolan listalta ja kaupastakin hyvin vaivalloisesti. Tämän huomaa suuressa osassa paikallisväestöä, joka lyllertää ympäriinsä. Jos tämä on sinun juttusi on USA juuri sopiva paikka sinulle asua.

Minua nämä kaikki seikat nyppivät melko paljon. Mitä ihmettä sitten teen kärvistelemässä näitten kaikkien ongelmien kanssa Las Vegasissa USA:ssa? Vastaus on itsestään selvä: täällä saa pelata kaikenkokoista pokeria 24h vuorokaudessa. $4000-8000 limiitistä, jota löytää Bellagiosta $1-2 limiiittiin asti, jota on jokaisessa kasinossa. Ja pokeria pelaavat nykyään täällä kaikki. Vastassa ei ole enää 8 ammattilaista niin kuin 10 vuotta sitten, vaan melko suurella varmuudella isoissakin pöydissä on useita turisteja. Ja koska kyseessä on markkinatalous, niin hinta, jonka kasino veloittaa pelistä, on matala. Rion isoimmissa peleissä veloitetaan 14 dollaria per tunti per henki. Tämä kerätään puolen tunnin välein potista, joka ensimmäisenä sisältää 300 dollaria. Tarkkaavainen pelaaja vetää luonnolliseti tiukemmin, kun on reikattu potti. Perusamerikkalaista ei kiinnosta, potti kuin potti. Tiukka ammattilainen päätyy maksamaan reikkiä ehkä 5 dollaria tunti + tipit. Mitkään juomat pelipöytään eivät maksa mitään. Ei kovin monta vuotta sitten Casino Raylla selitettiin miten pokeri ei kannata, vaikka siitä veloitettiin triplaten tämä määrä. Markkinatalous on Suomessa sen verran uusi asia, että muuttuvien kustannusten ja tuottojen vertaaminen ei ollut ilmeisesti kasinolla tuolloin tapana.

Pelasin Suomen Midnight Sunissa pääturnauksen ja Vegasissa WSOP:n pääturnauksen. Pelaajien tasosta olen sitä mieltä, että avauspöydässäni WSOP:ssä pöydän paras pelaaaja oli samaa tasoa kuin Helsingissä huonoin pelaaja. Molemmat turnmaukset tosin menivät osaltani samalla lailla: rahaa ei tullut eikä ollut lähelläkään. Voin lohduttautua sillä, että sisäministeriön korkea virkamies on todennut pokerin lopulta tuuripeliksi. Tosin pidän tätä lausuntoa samassa arvossa kuin George W. Bushin näkemystä Jumalan puhumisesta hänen kauttaan. Huolestuttavaa USA:n kannalta on, että Bush todennäköisesti uskoo tähän. Suomalaisia virkamiehiä en usko niin tyhmiksi, että he tosissaan pitäisivät pokeria tuuripelinä. Monopoli on kuitenkin miljardien arvoinen ja sen verran voi virkansa puolesta valehdella. Erona Suomen ja USA:n välillä on, että jos George W. sanoisi pokerin olevan tuuripeli, hänet pantaisiin viralta mielenvikaisena. Suomessa jos Tarja Halonen kertoisi Jumalan puhuvan hänen kauttaan, kun hän antaa sinänsä sekavia lausuntojaan globalisaatiosta, niin tästä taas joutuisi Suomessa tarkkailuun.

Mielenkiiintoista olisi tietää, kuinka moni poliitikoista ja virkamiehistä Suomessa tosissaan uskoo monopolin estävän peliongelmia ja kuinka moni haluaa leikkiä budjetin ulkopuolisilla miljoonilla euroilla vaalipiirissään? Uskon, että joku uskoo olevansa hyvälläkin asialla, sen verran epäselviä rahapelien lainalaisuudet maallikoille ovat. Ja pitääkö George W. tosiaan itseään profeettana? Suomen ja maailman kannalta toivon, että molemmat valehtelevat. On vaarallisempaa olla vallassa ja tyhmä kuin olla vallassa ja valehdella. Ja ehkä Suomen ongelma on kuitenkin pienempi.

Kirjoittaja on julkaissut Marko Erolan kanssa ensimmäisen suomenkielisen pokerikirjan nimeltä Pokerin käsikirja.