Apinoille banaaneita

Täällä Vegasissa ei tapahdu juuri mitään ihmeellistä tai kolumnin arvoista näinä päivinä, paitsi konkursseja ja talojen pakkolunastuksia.  Pankit tekevät kuitenkin hyvää tiliä.  Ne saavat hyvät kompensaatiot, kun niillä ei ollut juuri mitään osaa eikä arpaa nykyiseen talouden alamäkeen.
 
Maailman ahneimmat ja rikkaimmat pankkiirit saivat “kultaisen kädenpuristuksen”. Mutta he ovat myös maailman rehellisimmät pankkiirit, joten miksi heitä pitäisi rankaista? Heillä ei ollut siis mitään tietoa missä mennään.Yleensä tyhmyydestä sakotetaan, mutta tässä tapauksessa ei.
 
Säälin tulevia sukupolvia, jotka joutuvat maksamaan kaikki velat. Suomi oli ainut maa, joka aikoinaan maksoi ns. “sotavelat” pois. En pidättäisi henkeäni, jos olisin lainannut rahaa Amerikan Yhdysvalloille. Parisataa miljoonaa kiinalaista varmaan kuolee itse aiheutettuun tukahdutettuun hengitykseen lähivuosikymmeninä.
 
Nevada on jenkkien ykkönen kaikissa ongelmissa, Vegasin työttömyysprosentti on noin 15. Keskikoulun suorittaa loppuun noin puolet oppilaista, tulevalla lukukaudella odotusarvo ei ole edes niin korkea.
 
Kaikenlaista hässäkkää on lähes joka viikko; joskus poliisit “joutuvat” ampumaan ihmisiä, kun ihmiset ovat epätoivoisia ja onnistuvat saamaan poliisin auttamaan itsemurhissaan.
 
No, ainahan on hyvänä vaihtoehtona esimerkiksi ammattilaiseksi pokerinpelaajaksi ryhtyminen! Helppoa rahantuloa, eikä tarvii tehdä töitä. Näitä olen nähnyt satoja, ellen tuhansia 12:n vuoden aikana, pari on onnistunut.
 
Ja sitäkin parempi vaihtoehto: kun et oo tarpeeksi hyvä pelaamaan, niin ryhdy diileriksi! Apinakin voisi jakaa korttia, ja se tekee sitä banaani per päivä- palkalla! Joskus apina saa jopa kaksi banaania. Ja kun se on eläin, niin sitä ei tarvitse kohdella kuin ihmistä.  Tyhmähän se on, eikä ymmärrä kun sitä kutsutaan kaikilla mahdollisilla nimillä. Mitenkäs sillä mitään tunteita olisi. Toisaalta se apina on kuitenkin niin fiksu, että joka päivä treenaa kaiken vapaa-aikansa antamaan bad beatin juuri sulle!!!
 
Tarina tämän apinan diilauksesta kerran johti kolmeen banaaniin.
 
Tilanne: apinalla karmea migreeni, mutta pomo ei päästä töistä pois, puoli tuntia jäljellä ja senhän apina tekee vaikka käsillään seisten ja silmät kiinni.
 
Helppo pöytä; Phil Ivey ja Sammy Farha pelaavat heads-uppia. $3000-$6000 PLO.  Nice. Molemmilla on vähintään miljoona pöydällä. Nykypäivänä se ei ole mitään ihmeellistä, mutta silloin aikoinaan jokseenkin isoa peliä.
 
Sammy Farha on siitä hauska kaveri, että aina välillä kysyy apinalta, että paljonko on potissa. Ihan vain testatakseen apinan kykyjä. Tottahan se on, että täällä “ameriikan ihmemailla” ei juurikaan pelata potti-nokkiin-peliä. Monikaan jakaja ei täällä ole hurjan kokenut diilailemaan tätä kyseistä lajia. Kasvattaako se jonkun pelaajaan pientä alapään vartalonosaa suuremmaksi; esimerkiksi varvasta, osoittaessaan, että apina “ei tiedä mistään mitään”; en tiedä, toivottavasti. Ilohan se on pienikin ilo.
 
Ai jaa, voi Sammy, me pelattiin potti-sököä Suomessa jo aikojen alussa… kysy ihan mitä vaan! Nää on kohtuullisen helppoja kysymyksiä mulle.  Paljonko voin reissata?  Mielessäni mietin, että kyllähän sä sen tiedät, mr. raisydaisy, pitääks sun kysyä multa. Kohteliaasti hymyillen kuitenkin ilmoitin joka kerta, kuinka paljon voi reissata. Yhden kerran piti melkein tuoda “helmitaulu” pöydälle, kun herra oli sitä mieltä, että olin laskenut väärin. “Yllättäen” olin oikeassa. Vähintään neljän banaanin arvoinen naurahdus, sanon minä!
 
Parinkymmenen minuutin jälkeen Sammy Farha oli voittanut joka ikisen potin. Puolisen miljoonaa, lopetin laskemisen siinä vaiheessa. 10 minuuttia myöhemmin pääsin pois pöydästä, Sammy Farha oli voittanut jokaisen potin, ja ollut vähemmän “herrasmiesvoittaja”, ja jaksoi aukoa suutaan häviäjälle. Phil Ivey ei sanonut sanaakaan.
 
Joku luulisi, että diileri saisi kohtuullisen tipin, kun joku voittaa ehkä $600.000 puolessa tunnissa. Mutta ei. Nolla dollaria. Täysin tyhjin käsin lähdin siitä pöydästä. Ei banaanin banaania.
 
Lähdin siitä sitten kotiin ajelemaan, sipumobiili sai hiukan kenkää. Ihan pikkuriikkisen vain. Pääsin kotiin hengissä. Ei ollut muita älykääpiöitä kuin minä liikenteessä siihen aikaan, onneksi…
 
Menin compuutterille tsekkailemaan sähköposteja, ja huomasin, että  PokerStarsilla oli alkamassa 50:n dollarin turnaus.
 
Pelaanpas tämän tässä huvikseni. Migreenilääkkeet alkoivat vaikuttaa, hurja määrä kofeiinia kun ei juuri auttanut nukahtamisyrityksessä.
 
Turnaus alkoi, ja jouduin pöytään, jossa kahdella tyypillä oli avatarina – mikäs muu, kuin Sammy “my love” Farha.
 
Sama kuva, jossa tupakka roikkuu suupielestä. Miksi joittenkin mielestä se on cool, en ymmärrä. Sammy Farha on yksi syy siihen, että nuoret pelaajat, jotka katselevat pokeria televisiosta, ovat sitä mieltä, että paskanjauhaminen ja kanssapelaajien arvosteleminen on suuri osa pokerinpeluuta.

Henkilökohtaisesti pelaajana ymmärrän Sammya, mutta monet nuoremmat pelaajat saattavat saada hiukan väärän kuvan pokerista. Jos Idoli on herra Farha, niin hyvä sitten. Muistutan tässä vielä, että en missään mielessä halua sanoa huonoa sanaa hänen pelitaidoistaan. Oppikaa pelistä, eikä “älämölöstä”.
 
Moni nuori pelaaja on oppinut jupinat, mutta eivät välttämättä ymmärrä kaikkea kokemusta, joka on sen takana.
 
Nämä kaverit, jotka olivat valinneet Sammy Farhan kuvan, ovat varmasti ihan kivoja kaverita, MUTTA: se oli sama kuin heiluttaisi punaista lippua erittäin ärsyyntyneen härän edessä.
 
Siinä vaiheessa, kun peli alkoi, niin mulla ei ollut mitään mielessä , kuin “kosto”. Jos jompikumpi “Sammy” oli potissa, niin työnsin kaiket, joka kerta; ei väliä mitä oli …27, 94, K4, 83 jne.
 
Kuinka ollakaan, jossain kohdassa myös mulle tuli KK ja AA ja pelattuani hirvittävää hasardia sain molemmat “Sammyt” poikki! Tehtävä suoritettu!
 
Voinkin mennä tästä nukkumaan… mitä! Olin hurja chipleaderi; olinhan yrityksessäni poikkaista “sammyt”, saanut poikki monia “isoja käsiä”…turha mainitakaan, että joitakin ässä- kalle- ja rouvapareja meni nippuun jollain 4J off kombinaatioilla.
 
No, pitihän se sitten pelata loppuun, vanhaa “Sipu-salettia”. Voitin koko roskan, pari taalaa alle 4K.
 
Mulla oli satasen seteli taskussa seuraavana päivänä ja olisin sen antanut Sammylle tippinä, ihan noin suomeksi sanottuna vittuillessani, mutta onneksi en nähnyt häntä ja säästin sen parempiin tarkoituksiin ja tarjosin sen sijaan kaikille kavereilleni banaanipirtelöt!