Happoradioissa

 

Kävin Aki Tykin kutsumana Tavastian backstagella Happoradion keikan jälkeen. Arvostan kutsua enemmän kuin mahdollista Linnan juhliin kutsua arvostaisin. Tavastialle pääsee soittamaan muilla näytöillä kuin ajamalla omaa ja mahdollisesti jonkun muun pienryhmän asiaa.

Happoradion laulaja/lauluntekijä/kitaristi/kosketinsoittaja Aki Tykki on paitsi Tavastian loppuunmyyneen bändin keulakuva, myös entinen pokerin puoliammattilainen. Hän vähensi pelaamista buumin jälkeen kuten monet muutkin suomalaiset pokerinharrastajat – ja jäi voitolle syrjähypystään musiikista pokeriin.

Minä vähensin musiikin soittamista radikaalisti, kun huomasin olevani täydellisen lahjaton. Osaan painella nappeja nuottien mukaan, mutta ajatus siitä, että soittaisin jonkun biisin korvakuulolta, omasta säveltämisestä puhumattakaan, tuntuu oman kyynärpään puraisemiseen verrattavalta suoritukselta. Olen nähnyt musikaalisten ihmisten tekevän molempia, ja miten joku siihen pystyy beats me.

Minulla on kuitenkin ollut jotain kosketuspintaa musiikin tekemiseen: Kaverieni rockabillybändi Shakin Handsille tein tilauksesta muutaman englanninkielisen sanoituksen yläasteella. Eivät huolineet, oli kuulemma liikaa viinaa ja nussimista. Samaa valittavat monet kolumneistani tänä päivänä. Toiset meistä kasvavat aikuisiksi, toiset eivät.

Toimin lukioaikaan lyhyen aikaa hevibändi Green Dragonin PR-miehenä. Järjestin yhden keikankin Lauritsalan lukion musiikkiluokkaan. Poikien show alkoi sillä, että kitaristi laittoi punaisen nahkatakin päälle, rumpali otti mustan nahkatakin pois päältä ja basisti tuijotti vihaisen näköisenä ja liikkumatta hihattomassa paidassa. Sitten soitettiin ilman välispiikkejä ja ainakaan basisti ei liikuttanut kumpaakaan jalkaansa koko keikan aikana, kitaristi ehkä varovasti vähän rummutti toisella.

Happoradion show sen sijaan oli eri luokkaa. Tunnelman tiivistänyt alkunauha, hittejä hitin perään ja Suomen parhaalle rockklubille erinomaisesti sopinut valoshow. Keikka oli vallan erinomainen. Vaikka ollaan minun musiikkimakuni vasemmalla laidalla (jos Metallica on oikealla), ollaan kyllä tukevasti sisällä.

Keikan jälkeen Aki tunnusti tykittäneensä keskiraskaassa dagen efterissä. Kuuteen aamulla oli kuulemma vierähtänyt. Minä en ollut todellakaan havainnut tätä keikan aikana. Ammattimies hoitaa hommansa vaikka pienessä laitamyötäisessä. Tästä aiheesta minullakin on muutakin kuin kutitustuntumaa.

Lisäksi ammattimies loiventaa kankkusensa taitavasti. Tämä operaatio näytti olevan hyvissä käsissä, kun hyvästelin kaimani.

Pakkoruotsi ei tuota muuten tuloksia Itä-Savossakaan. Pojat olivat tulossa Tukholmasta. Heillä oli keikka ruotsinlaivalla, ja ottivat taksin satamasta lentokentälle. Hintaa tuli 5825 rähmää eli tuollaiset 670 euroa. Ei olisi pitänyt Joensuun ruotsintunneilla pilkkiä pipo päässä, vaan kuunnella mitä opetetaan.

Aiemmin olen nähnyt Happoradiota vain festareilla, nyt olen kolmen tänä vuonna nähdyn keikan jälkeen aivan happoradioissa.

P.S.

Minua on joskus vituttanut, kun piilotan jotain näppärää teksteihini ja kukaan ei huomaa mitään. Esimerkiksi odotin monta vuotta ja 15.500 myytyä kirjaa, että edes joku huomaisi, että käsikarsinoissa 42s:n ja 85s:n välissä oleva 69s on tarkoituksella väärinpäin. Erola ei huomannut kirjoitusvaiheessa, olisi voinut aavistuksen miuta asiallisempana kaverina protestoida. Ainoa, joka huomasi oli Per Hildebrand, joka Poker för Vinnaresta kysymättä vaihtoi sen toisinpäin. Luuli varmaan vahingoksi. Tai vielä todennäköisemmin oletti, että minä kieltäisin muuttamisen – niin kuin olisin tehnytkin.

Minä veikkaan, että yli 90 prosenttia Happoradion kuuntelijoista ei tajua mistä tässä lauletaan:

Hirsipuu

Koetapa estää teinityttöä rakastumasta,
morsianta häiden aattoiltana ahdistumasta
Koetapa estää mua sinuun tarttumasta

Koetapa saada puli pyhyydestä juopumaan,
läski lapsi suklaapatukastaansa luopumaan
Koetapa saada minut susta irrottamaan

Roikun sinussa kuin hirsipuussa,
kielon kukkia suussa ja vailla huolta
Roikun sinussa kuin hirsipuussa,
koiranpentuna luussa, voi mielipuolta

Koetapa estää järjen valoani sumentumasta
yössä Mikonkadun sinun syleilyysi jonottamasta
Koetapa estää mua sinuun hukkumasta

Kohta minä olen katki, pian olen poikki,
jos vene ei valmistu ja naulat kaatuu jokeen

Oletan, että paljolti luullaan biisissä roikuttavan jossain ämmässä kiinni.

Sivistymättömille tiedoksi: Mikonkadulla on Casino Helsinki ja vene joka ei valmistu on täysikäsi (=eng. boat) ja jokeen kaatuvat naulat ovat riverissä ohivedetyt ässät.

Ikäväkseni täytyy muuten tunnustaa, että kaimani biittaa minut runoilijana kuin Suomi eilen Saksan.

Lisäksi hän muuten voitti minut kolmiottelussakin 2-1 omissa polttareissaan. Eteläkarjalaispoikaa ahdistaa jonkun verran ottaa pataan pohjoiskarjalaiselta…

Edit:  Enpä minäkään ollut tuota Hirsipuun yhteyttä pokeriin kuullut, ennen kuin Virginissä minulle tästä huomautettiin. Taustalla välkkyvät kortitkin tajusin vasta osoittamisen jälkeen. Vaikka olen lyricsmiehiä, eli kuuntelen ja välillä luenkin sanoituksia, oli jäänyt minulta kuulematta aiemmin.

Aki Pyysing toimii Pokerihuoneen pokeriasiantuntijana.

Akin Showdown ilmestyy toistaiseksi keskiviikkoisin, ellei Pyysing ryyppää deadlinea.