Jurripokeria

Aki PyysingPelasimme vuosituhannen alussa kaksi kertaa kännipokeria. Ideana oli pelata käteistä vähintään tietty aika juomapakolla.

Alkoholia tuli ottaa ensimmäisellä kerralla kuusi ensimmäiseen tuntiin ja sitten kaksi joka tunti viiden tunnin ajan. Yhteensä siis 16 annosta kuuteen tuntiin, mistä isojen miesten ei vielä pitäisi tulla laulu- tai ainakaan kantokuntoon. Naisosanottajalle annettiin tasoitusta, painotasoituksia ei ollut. Ihan pieniä miehiä ei ilmoittautunut.

Pelimuotona oli dealer’s choice 25 markan antella ilman blindeja. Ensimmäisenä buttonista olevan tuli joko heittää kortit pois tai panostaa 50 markasta pottiin, ja siitä eteenpäin potti kattona normaalisti. Minimiosto oli 2500 markkaa (=100 antea). Pelin idea on kopioitu Pariisin 1990-luvun lopun pottipeleistä.

Voitolla ei saanut lopettaa, ennen kuin aika oli täynnä. Siltä varalta, että juoma ei putoaisi tai mahdollisesti nukkumatti yllättäisi, niin tällaiselta voitolla olevalta pelaajalta otettaisiin antet kuitenkin kaikissa loppujaoissa.

Peliin tuli pari jälki-ilmoittautunutta, jotka pääsivät alkukirillä mukaan, eli kunhan kumosivat ennen aloittamista siihen asti juodut juomat, niin pääsivät mukaan huitomaan.

Vaihtoehtoina olivat omaha, texas, sökö ja seven. Lisäksi meillä oli erikoissääntönä, että ylipotin livellä sai valita käytännössä minkä pelin tahansa. Suurempien vahinkojen välttämiseksi oli lainaaminen kielletty sekä pöydästä että taskusta.

Peli eteni varsin juohevasti. Normipelien lisäksi pääsimme pelaamaan mm. sökö nulloa ja muita low-pelejä. Myös omahaa pelattiin niin monella kortilla kuin pakka antoi myöten.

Yksi tappiolla ollut keskeytti, kun juoma ei enää pudonnut ja yksi voitolla ollut joutui takahuoneeseen lepäämään. Meillä oli sitten potissa kuollutta rahaa, jonka kimppuun kaikki hyökkäilivät varsin innokkaasti.

Ylipotin liveä oli vähän joka jaossa, ja pottien koossa ei ollut valittamista. Ainoa järjestyshäiriö oli, kun yksi pelaaja menetettyään kaikki taskussa olleet rahansa heitti potin voittajan päälle tuopillisen vettä.

Tämä voittaja myöhemmin reissasi täyskädellä london lowballissa (seven, jossa huonoin käsi voittaa) eikä jäänyt sessiosta lopulta voitolle.

Mielestäni pelimuoto oli varsin hauska, mutta seuraavaksi kerraksi päätimme kuitenkin pienentää ensimmäisen tunnin annoksen neljään juomaan. Tällä kertaa muista kuin taloudellisista syistä keskeytti vain yksi osanottaja, joten sääntömuutos oli varsin onnistunut.

Jurripokeria ei kannata pelata kuin tutussa seurassa, jos siinäkään. Rinkiin on syytä ottaa lähinnä sellaisia, joiden kanssa on aiemminkin ollut viihteellä. Osasta ihmisiä tulee kännissä sen verran sietämättömiä, että tilaisuuden viihdearvo kärsii pahasti. Osa toki on jo selvin päinkin rasitteita pelille.

Myös rankemmat järjestyshäiriöt kuin kokemamme ovat mahdollisia. Paikalla on syytä olla riittävästi selviä pelinvalvojia.

Osanottaminen tällaiseen peliin soveltuu korkeintaan sellaisille, jotka ovat ennenkin pelanneet pienessä laitamyötäisessä. Osalla pelureista pari pulloa viiniä ei muuta peliä juuri mihinkään. Osalla taas touhu karkaa käsistä, kun ensimmäistä lasia on vähän haistettu.

Sääntöihin varmaan olisi kannattanut ottaa jonkunlainen painotasoitus sukupuolitasoituksen lisäksi. Toisaalta tämä olisi vaatinut punnitusta tai ainakin painon ilmoittamista, mikä olisi voinut nostaa osallistumiskynnystä. Muuten systeemimme oli varsin toimiva. Jälkipelitkään eivät olleet huonot.

Peliä en suosittele kenellekään. Selvin päin olet symppis – ja pelaat parempaa pokeria.  

Aki Pyysing toimii Pokerihuoneen pokeriasiantuntijana.

Akin Showdown ilmestyy toistaiseksi keskiviikkoisin, ellei Pyysing ryyppää deadlinea.