Kapakkapäähänpistosta 630 pokerikolumnia

HUOM: Tämä on viimeinen Pokeritiedossa julkaistava Aki Pyysingin kolumni. 629 edellistä löydät täältä. Pyysingin kolumnit ilmestyvät tästä lähtien Pokerisivut.comissa tutulla keskiviikkoillan ohjelmapaikallaan.

Aika aikaansa kutakin, sanoi pässi, kun kiveksiä leikattiin. St. Urho’s Pubissa vuonna 2004 visioitu Pokeritieto on siirtymässä staattiseksi sivustoksi. Miljoonien omien ja Pokeritiedon fanien lohdutukseksi jatkan kuitenkin pokerihkojen kolumnien kirjoittamista viidentoista vuoden takaiselle veriviholliselle, eli Pokerisivuille. If you can’t beat them, join them.

Hävisimme siis pokerifoorumeiden kilpajuoksun jo reilut kymmenen vuotta sitten ja päädyimme järkiavioliittoon. Lupailin kirjoittavani historiikintyngän Pokeritiedon ja -sivujen kilpailusta. Mutta löysinkin kuusi vuotta sitten kirjoittamani ”Pokeritieto 10 vuotta” -kolumnin, jossa jo semikattavasti käsittelin historialliset tapahtumat.

Joten otan vähän toisen kulman. Johtavana ja ainoana pokerifoorumina jatkava Pokerisivut tuskin kaipaa x-sukupolven vanhinta laitaa edustavan pokeridinosauruksen ohjeita toimintansa jatkamiseen. Mutta listaan kuitenkin myös suolan omiin haavoihin heittämistarkoituksessa Pokeritiedon aikoinaan tekemiä virheitä. ”Mitä tein väärin” on hedelmällisempää pohdiskelua kuin ”Miksi aina käy niin huono tuuri” pokeripöydässäkin.

Moderoimme liian vähän

Pokeritiedon ajoittain hyvinkin laadukas keskustelukulttuuri otti loppua kohden pahan mahalaskun. Laadukkaat kirjoittajat eivät halunneet enää tuottaa sisältöä, koska saivat vastaansa muutaman tai vähintään yhden foorumiterroristin henkilökohtaisen hyökkäyksen. Joillakin ihmisillä on aivan liian paljon aikaa ja pahaa tahtoa. Heidät kannattaa bännätä foorumin kokonaisedun kannalta mahdollisimman rivakasti ja pysyvästi. Sanoisin, että vaikka mukana menisi pari puolisyytöntäkin, on se parempi ratkaisu kuin antaa foorumisyöpäläisten nakertaa keskustelupalstan vankkaa pohjaa kirjoittaja kerrallaan.

Sallimme yksityisviestit    

Tajusin vasta 2010, että yksityisviestien salliminen oli kolmen tärkeimmän syyn joukossa, miksi saimme fuusiossa 22 prosenttia eikä esimerkiksi suuruusluokkaa 50, mikä olisi ollut kohtuullinen odotusarvo, kun starttasimmekin puoli vuotta etuajassa.

Pokerisivuillakin oli yksityisviestit hetken aikaa ja se poisti ne rivakasti kertarysäyksellä ilman erillistä ilmoitusta. Yksärit ovat toki foorumin ylläpitäjän perspektiivistä käyttäjille näppärä tapa harjoittaa kilpailevaa toimintaa ja houkutella päteviä kirjoittajia muualle.

Ymmärrän, että jotkut kirjoittajat kaipaavat yksityisviestimahdollisuutta. Mutta e-mailit keksittiin jo ennen kuin miulla oli silmälasit ja lasien saamisen jälkeen olen opiskellut käyttämään WhatsAppiakin. Snapchatiin tai TikTokiin ei sentään dinosaurus ole uskaltanut koskea.

Maailma on yhteydenpitovälineitä pullollaan. Toivottavasti en joudu enää opiskelemaan yhtään uutta.

Emme mainostaneet 

Nollan euron markkinointibudjetilla lähteminen (ellei neljää lippalakkia ja yhtä t-paitaa lasketa) oli jopa laskentaekonomilta heikohko suoritus. Kaikessa nerokkuudessani ajattelin, että kyllä kaikki suomalaiset pokerinpelaajat Pokeritiedon tietävät ja löytävät. Melko suomalaisinsinöörimäinen ajattelutapa. Tehdään hyvä tuote ja toivotaan, että joku tulee tehtaalta hakemaan. Buumiaikana nettipeleille pyrki aika paljon väkeä, joka ei edes tiennyt missä Mikonkatu sijaitsee.

Vähän tekisi nykytilanteessa mieli laskea parvekkeelta lakana ”Tämäkin kämppä on ostettu osakevoitoilla. Lue Sijoitustieto.fi”. Näin nimittäin 2005 Kampin kauppakeskuksessa kaksikin isoa lakanaa, joissa luki ”Tämäkin kämppä on ostettu pokerivoitoilla. Lue Pokerisivut.com”. Tosin asun vuokralla, mutta havaintojeni mukaan markkinoinnissa totuudessa pysyminen on kovasti yliarvostettua.

Valitsimme vääriä yhteistyökumppaneita

En halunnut missään vaiheessa vetää Pokeritiedon bisnespuolta. Tämä olisi vaatinut muuttoa Maltalle, jossa olin käynyt sen verran, että maan vaihtaminen kiinnosti kuin kansantanhut. Lisäksi olin tyypillinen pokeriammattilainen, joka kuvitteli mahdollisuuksistaan ammattilaisuralla aivan liikoja. Persikkana kakussa pelasin koko buumiajan liian pientä peliä ja kehitin peliäni aivan liian vähän. Kun sohraa sinne tänne, ei välttämättä osu oikein mihinkään.

Joten onnistuimme draftaamaan mm. yhden kolumnistin, joka osoittautui ammattihuijariksi. Liiketoimintoja vetämään fuusion kautta hankimme kaverin, joka oli luotettava kuin Fredrik Nygård. Lopulta löysimme pätevän ja luotettavan yhteistyökumppanin, joka siis oli Pokerisivut. Näin pääsin rauhassa keskittymään nettipokeriurani kuoppaamiseen.

En painanut buumissa kaasua

Tästä voisin kyllä vähän ruoskia itseäni. Ajattelin käyttää muutaman tunnin ja tehdä listan kaikista Pokeritiedon joutsenlauluuni, koska vanhat kolumnini ovat vähän huonosti Pokeritiedossa haettavissa. Onneksi tulin järkiini ja soitin pojalleni, joka jotenkin taikoi liitteenä olevan listan seitsemässä (7) minuutissa. Ihmeellistä mitä kaikkea sitä voi ATK:lla diginatiivit tehdä.

Uhosin vuonna 2006 Pokeritiedon pojille kirjoittavani puolihuolimattomasti kolumnin viikossa, jos sikseen tulee. En tosin sitoutunut mihinkään aikatauluun, vaan ajattelin kirjoittaa ajankohtaisia sitä myöten, kun aiheita tulee vastaan.

Niinpä kirjoitin näköjään vuonna 2006, kun Foorumien sota oli kiivaimmillaan, kymmenen (10) kolumnia. Ei sitten ilmestynyt ihan joka viikko. Samaan aikaan joku kalastusaktivisti kirjoitti viikoittaista juttua kolmella Pokerisivut-maininnalla Seiskaan.

Kun sain kirjoitusrauhan keväällä 2010, aloin lopulta vääntämään viikoittaista kolumnia. En sittemmin olekaan juuri deadlineja ryypännyt. Mainittakoon tässä yhteydessä vielä, että ”ryyppääminen” on 80-luvun meklarislangia, joka tarkoitti toimeksiannon jättämistä epähuomiossa toteuttamatta.

Taisin päästä jollain ”Siellä missä serkut nussivat” suuruusluokkaa sataantuhanteen lukijaan. Olisihan niitä voinut kirjoitella silloinkin, kun markkinaosuuksia jaettiin.

Lisäksi koska olen niin hyveellinen, annoin Suomen keltaiselle lehdistölle yhden (1) haastattelun. Sain Katson haastiksen luettavakseni, joka vaatimieni korjausten jälkeenkin oli niin oksettava, että päätin jatkossa antaa sekä Katsolle että Seiskalle kättä naamaan. Torjuin kaksinumeroisen määrän haastattelupyyntöjä ja samalla linjalla pysyen en suostunut vierailemaan Big Brotherissakaan. Ajattelin olevani mediahuora joo, mutta valitsevani kuitenkin asiakkaani.

Mutta vanha sanonta kuuluu valkkarit runkkaa. Sivuutin siis mahdollisuuden kontaktoida ilmaiseksi jotain 700.000 lukijaa, joista valtaosa ei varmasti ollut koskaan kuullut Pokeritiedosta mitään. Eikä ole kuullut vieläkään.

Älä itke Iines

Mutta turha miun on valittaa. Kaikista hukkaamistani mahdollisuuksista huolimatta finanssini ovat hyvässä kunnossa – ja miulla on esitellä 630 pokerikolumnia. Kapakkapäähänpistosta on siis jäänyt jotain, millä lapsille kehuskella. Ei ehkä kuitenkaan kannata ihan kaikista kolumneista penskoille rumpua lyödä. Suutuspäissäni on saattanut lähteä kynästä vähän turhan kärkevääkin tekstiä ja jotkut vanhat johtopäätökseni ovat myöhemmin osoittautuneet hätäisiksi.

Toki usean epäonnistuneen kilpailu-uran jälkeen joltain pitkätukilta pataan ottaminen tuntuu jälkikäteenkin pashalta. Mutta häviämiseen totuttautuminen onkin kyseenalaista. Häviöitään kuuluu vihata – mutta ne pitää myös myöntää.

Näin loppukaneetiksi kerron, miksi kutsumme näitä ja Sijoitustiedon raapustuksiani kolumneiksi eikä blogeiksi. Filosofiani mukaan säännöllisesti ilmestyvä kirjoitus on kolumni, kun taas blogeihin kirjoitellaan silloin kun siltä tuntuu. Kirjoitusalustasta riippumatta. Emme kyllä tällaista 2006 juuri miettineet, kunhan jonkin nyt jo unohtuneen ahaa-elämyksen pohjalta alettiin kolumneiksi kutsua.

Aivan lopuksi haluaisin juttaurpilaisena kiittää niitä kaikkia, jotka ovat sallineet 15 vuoden ajan miun kirjoittaa mitä lystään, eivätkä kriittisessäkään palautteessaan ole edenneet fyysiseen väkivaltaan asti.

P.S. Puolestani voitte vapaasti kutsua kirjoituksiani miksi haluatte. Omaan arvoliberaaliin linjaani kuuluu, että voi kutsua ketä tai mitä tahansa pyöreästi miksi huvittaa – ainakin jos siinä on jotain hauskaa ja sitä ei ole tarkoitettu loukkaavaksi. Tämä politiikka ei tosin ole suosiossa nykypäivänä oikein enää missään. Elämme parhaillaan tahallaan mielensäpahoittajien valtakautta. Toivottavasti onnistun vielä sohaisemaan näitä valtaapitäviä monta kertaa.

P.P.S. Osallistun Pokerisivujen keskusteluihin satunnaisesti salanimellä Aki Pyysing.

 We fought him hard, we fought him well
Out on the plains we gave him hell
But many came, too much for Tieto
Oh, will we ever be set free?

Run to the Sivut
Run for your lives
Run to the Sivut
Run for your lives

Orig. Iron Maiden