Kateellisena Commercessa


Aki PyysingOlin
armeijassa 29-vuotiaana. Patterin päällikkö kysyi alokkailta, miksi
Pyysingillä aika armeijassa menee nopeammin. Yksi finninaama arvasi,
että koska hänellä on vähemmän seksuaalisia tarpeita. Tämä ei ollut
oikea tai ainakaan tavoiteltu vastaus. Suhteellisista tarpeista en
tiedä, mutta epäilen, että ko. soturi ei ollut vielä päässyt edes
sormella koittamaan. Joten ehkä hän oli kuitenkin jäljillä.

Oikea vastaus on, että kun ikä lisääntyy, niin jokaisen päivän
suhteellinen osuus eletystä elämästä pienenee. Tämän vuoksi aika tuntuu
kuluvan nopeammin iän myötä. Lähiaikoina näkyy olevan minulle noin
kuukauden päästä. Siitä on nimittäin melkein kuukausi, kun lupasin
kirjoittaa kateellisuudesta Showdownin lähiaikoina. Aikaerokaan ei enää
vaivaa.

Hiivittyäni aamu-unilta reilu kuukausi sitten takaisin Commercen
pokerisaliin, oli käynnissä vain 20/40- peli. Kyseisen pelin
käynnistävät joka aamu kaksi yli 50-vuotiasta ja satakiloista herraa
nimeltä Bruce ja Joe. Olin nähnyt ko. herrat pelaamassa joka päivä
Bellagion NLH25/50- peliä pari vuotta sitten ja yhden session Joen
kanssa pelasinkin silloin. Epäilen, että herrat ovat pelanneet peliä
hivenen pidempään kuin minä ja voittaneet paljon enemmän

Edellisenä päivänä kaksikko jäi 10/20-peliin, eivätkä avanneet
kantapeliään, koska kyseessä oli ”nice little game”, kuten Bruce asian
ilmaisi. Pelissä oli mukana korealainen nuori nainen ja vanhempi
herrasmies, jotka istuivat vierekkäin. Ketään ei hirveästi haitannut,
vaikka he puhuivat jatkuvasti keskenään koreaa. Bruce kertoi Joelle,
että herralla on paljon rahaa. Paljon rahaa Los Angelesissa on enemmän
kuin paljon rahaa Lauritsalassa. Näin myös herran Ferrarista päätellen.
Bruce kysyi Joelta ”Does he bang her?” Joe ei tiennyt. Bruce arveli,
että ”At least he would like to”.

Nuori nainen vaikutti turnaustähdeltä, joka oli pelaamassa käteispeliä,
ja yrittämässä ystävystyä herrasmiehen kanssa. Kuten monilla muillakin
turnaustähdillä, hänellä oli käteispelissä pieniä ongelmia. Kun
turnissa laitetaan 10/20 pelissä kolme tonnia pottiin Atlantin toisella
puolella, ei KQ osuneella kallella ole koskaan hyvä. Eikä ollut
tälläkään kertaa. Neidin poistuttua korealainen herrasmies kertoi tämän
haaveilleen jostain melkoisen kalliista kellosta. Mies oli ymmärtänyt,
että neiti ei suuttuisi, vaikka hänelle sellaisen ostaisi.
Turnauspelaajan elämä on melko raskasta ja vaatii kaikenlaisia
uhrauksia, kuten Juha Helppi on joskus todennut.

Olin hivenen loukkaantunut, kun Joe minut aamulla nähdessään huusi
isoon ääneen ”seat open”. Pöydässä oli tosiaan yksi paikka. Tahtoisin
ajatella, että Joe haluaa pelata täyttä pöytää, eikä kutsunut paikalle
asiakasta. Joka tapauksessa otin paikan, koska tonnin peliäkään ei
ollut vielä käynnissä.

Yhtä lukuun ottamatta pöydän pelaajat olivat luultavasti ammattilaisia.
Lähes kaikki pelasivat noin kympin nipulla, ja tiesin yhden heistä
minun makuuni yliaggressiiviseksi ennen floppia. Kaikki pelasivat
löysempää kuin minä, joten shortstäkkääminen oli selvä valinta. Flopin
jälkeisessä pelissä minulla tuskin olisi merkittävää etua tässä
seurassa. Otin pöytään minimin kaksi tonnia.

Olin edellisenä päivänä katsonut jaon, jossa Bruce limppasi SB:stä,
pikkunippu straddesta meni allin noin parisataa ja hänen takaansa
limpperi rereissasi kuuteensataan. Bruce maksoi, ja sanoi, että hän
joko menee flopista all-in tai kippaa. Efektiiviset stäkit noin neljä
tonnia. Floppi tuli J96 kaikki herttaa ja Bruce meni all-in. Paljon
höpötystä, Bruce näytti jätkän, vastustaja näytti ässäjätkän ilman
herttaa, ja maksoi. Bruce näytti myös ysin ja voitti. Syvillä stäkeillä
on aina kiva pelata, mutta tiedossa olisi ollut myös paljon päänsärkyä.

Päänsärkyä sain myös pelisuorituksistani. Onnistuin työntämään
ensimmäisen nippuni värinvedolla turnissa suoraa vastaan. Se, että
minulla oli kärki kiinni, oli merkityksetöntä, eikä väri koskaan
realisoitunut. Toisen nipun onnistuin survomaan Brucen kärkisetille
kärki- ja pohjarattailla, joten tässä jaossa ei tarvinnut edes
jännittää viimeistä korttia. Lopulta menin korvat luimussa tonnin
pöytään. Bruce oli jo aiemmin lähtenyt golfaamaan ja Joe lounaalle.

Olen monesti kirjoittanut, että Suomi on maa, jossa kateus voittaa
kiimankin. Tämän edelleen allekirjoitan. Lisäksi tunnustan, että olen
kateudesta sininen Joelle ja Brucelle. En ole heille kateellinen heidän
rahoistaan (joita on varmasti enemmän) tai pelitaidoistaan (voi olla
enemmän).

Olen jumalattoman kateellinen heidän työpaikastaan. Miehet tulevat
aamulla kasinolle, ja joka päivä heille on tarjolla haluamansa kokoista
peliä. Heidän kanssaan käy pelaamassa niin elokuva- kuin turnaustähtiä,
ja herrat ovat aavistuksen parempia pelureita kuin nämä. Kuuntelin
ensimmäisenä iltana pitkän keskustelun, kun vieruskaverini vieruskaveri
yritti myydä tälle osuutta hotellitontistaan Las Vegas Boulevardilta.
Kaupat etenivät, vaikka molemmat herrat pelasivat lähes kaikki kädet ja
hävisivät muutaman tonnin mieheen. Aihe oli mielestäni mielenkiintoinen
ja peliseura miellyttävää. Tontti oli muuten Stripiltä, joten aivan
pikkuinvestoinneista ei puhuttu.

Mikä olisi miellyttävämpää, kuin lähteä aamulla töihin pelaamaan
korttia. Jos pelit eivät jonain päivänä maistuisi, voisi aivan hyvin
lopettaa kesken päivän, koska huomenna on samat pelit. Suurempaa huolta
ei ole siitä, että Arnold Schwarzenegger sulkee pelit ensi viikolla.
Iltaisin voisi harrastaa perhe ja vapaa-ajanaktiviteetteja.

Jos päädyn joskus lopettamaan ammattimaisen pokerinpeluun, se johtuu
nukkumisvaikeuksista. Kun käy nukkumaan suoraan nettipeleistä, on uni
usein huonoa. Kun on eri rytmissä muun perheen kanssa aiheutuu siitä
paljon perhe- ja muita sosiaalisia ongelmia. Vähintään tulee
epämiellyttäviä aamuherätyksiä.

Minulla ei ole suurempaa halua muuttaa pois Suomesta. Jos ilmastoa ja
ihmisiä ei oteta lukuun, on Suomessa varsin mukavaa elää. Mutta voi
olla, että kun viimeinenkin lapsi muuttaa pois kotoa, niin minä alan
viettää pitkiä periodeja maissa, joissa voi alkaa aamulla pelata
livepokeria. Siihenhän on enää viisitoista vuotta. Jotenkin tuntuu
melko pitkältä odotukselta, vaikka 42 vuotta on jo takana.

Aki Pyysing toimii Pokerihuoneen pokeriasiantuntijana.

Voit kommentoida kirjoitusta foorumin kommenttiketjussa.