Kieltolakia viritellään taas?

Aki PyysingGrand Casinon yli kahdella kortilla pelattavat pokeripöydät eroavat texaspöydistä merkittävästi siinä, että pöydissä pelaamisen lisäksi keskustellaan. Vähintään vakkarit vittuilevat toisilleen.

Tiistai-iltaisin osa vakkareista pitää vapaapäivän. Eilen saattoi osa olla myös katsomassa jalkapalloa, jossa Suomi hävisi yllättävän pienellä maalierolla ja teki yllättävän paljon maaleja. Omahapöytä ja keskustelu pyörivät kuitenkin läpi illan.

Koska vakkareita oli tavallista vähemmän, ei pelkästään keskitytty siihen, että kenen kustannuksella parhaiten nauretaan. Juttua tuli ulkomaisille sivustoille pelaamisesta. Konsensusnäkemys oli, että suomalaiset voittavat nettipokerissa ennen reikkiä. Nettokassavirta on kuitenkin ulkomaille päin rakebackeistä huolimatta. Hetken naureskelimme sille, miten Rayn nettipokeri suojelee meitä turkkilaisilta, ranskalaisilta ja italialaisilta pelaajilta.

Eräs pitkän hiljaa ollut nuorimies totesi lukeneensa Kauppalehdestä, että suomalaiset häviävät puolitoista miljardia kotimaisille peliyhtiöille ja toiset 1,5 jaardia ulkomaisille. Sain Pepsi Maxia henkitorveen. Tämä 1,5 miljardia ei ole todellisuutta lähelläkään. Jokainen suomalainen vaippaikäisestä vaippaikäiseen pelaa 300 eurolla ulkomaille? Tapaamani ulkomaisten peliyhtiöiden edustajat ovat selvästi pimittäneet minulta jotakin, jos tämä on totta. Joko he ovat törkeästi alipalkattuja tai ovat onnistuneet pimittämään varakkuutensa minulta huolella. Ja lisäksi he ovat valehdelleet minulle yhtiöidensä menestyksestä. Varsin moni on jopa väittänyt tekevänsä tappiota Suomen markkinoilla.

Olin lukenut jutun aikaisemmin kursorisesti ja todennut sen taas yhdeksi propagandajutuksi, jossa toimittaja on Saariselällä hummerinsa huolella syönyt. Jos sellaisia jaksaisi kaikkia kommentoida, ei aikaa nettipokeriin koukkuuntumiseen jäisi lainkaan.

Tämä oli hivenen eri asia. Olin ollut käsityksessä, että Suomessa on vielä kolme lehteä, jotka välittävät juttujensa faktapohjasta myös rahapeliasioissa. Uskoni muihin kuin Suomen Kuvalehteen, Talouselämään ja Kauppalehteen olen menettänyt jo ennen kuin lukijoista valtaosa oli pelannut ensimmäistä nettijakoaan.

Koska kyseessä oli arvostamani lehti, kaivoin jutun esiin. Otsikko ”Nettipokeri koukuttaa – vain murto-osa saa hoitoa” antaa hyvän lähtökohdan. Jutun pohjana oli ilmeisesti tiistaina avattu Peliklinikka ja hiljan julkaistu Peluurin puolivuotisraportti.

KL: ”Vaikka määrällisesti suurin ongelmapelaajien ryhmä on riippuvaisia perinteisemmistä raha-automaateista, erityisesti nettipokeri on imaissut tuhansia pelaajia riippuvaiseksi.”

Peluurin puolivuotisraportin mukaan nettipokeriongelmastaan soitti 60 pelaajaa 1-06/2009 ja 32 pelaajaa 1-06 2010. Raportissa todetaan mm. ”Naisten lisääntyneen nettipelaamisen ongelmat liittyvät muihin peleihin kuin jatkuvasti suurimman huomion keräävään nettipokeriin”. Tämä on ainoa kohta tekstissä, jossa mainitaan koko nettipokeri. Minä luin koko raportin, toimittaja tuskin edes oli avannut.

Mikä on siis lähde tälle otsikolle? Kävin Peliklinikan avajaisissa ja ainakaan se ei ole Peliklinikan väki, joka oli huolissaan lähinnä suomalaisille lanseerattavasta nettikasinosta. Nettipokeriongelman he totesivat olevan enemmän marginaalissa

Todennäköistä on, että lähdettä ei ole, siksi sitä ei ole jutussa mainittukaan. Toimittajan nimeäkään ei ole turhaan kerrottu. Muuten olisinkin soittanut perään ja kysellyt, mistä tieto ulkomaille pelattavista 1,5 miljardista on peräisin.

Toivon kovasti, että Kauppalehden jutussa on kysymys kesätoimittajan laiskasta kirjoittamisesta ja epäpätevyydestä eikä Veikkauksen tai Sisäasiainministeriön sotapropagandasta. Olen kuullut useammalta viranomaistaholta, että internet- tai rahansiirtoblokkeja valmistellaan virkamiestasolla edelleen. Ainakin jonkunlaista poliittista tukea hankkeelle on olemassa.

Olen vuosikausia ihmetellyt, miksi suomalaiset mediatalot eivät ymmärrä mistä kymmenistä miljoonista euroista ne luopuvat, kun suostuvat toimimaan rahapelipropagandan äänitorvina. Olen tullut tulokseen, että Veikkauksen majalla kaikilla on kivempaa, kun puhalletaan samaan hiileen.

Pokerisodan veteraanit muistavat Rahapelifoorumin ja eduskuntavaalit 2007. Punamulta oli ajamassa nettipokerikieltoa Suomeen Jouni Laiho valjaissa ja Matti Ahde ja Kauko Juhantalo ohjaksissa ja piiskassa. Vaalien jälkeen hanke arpajaislain uudistamishankkeen poliittisessa ohjausryhmässä torjuttiin. Laiho sai jopa kuulemma palautetta, että ”Poliitikot ohjaavat virkamiehiä eikä päinvastoin”.

Nyt vaaliteemana ei ole nettipokeri. Minä elin Ruususen unta kuvitellen, että ainakin seuraavan vaalikauden saamme olla tällä uudella arpajaislailla. Uusi arpajaislaki antaa poliisivaltion toimintaoikeudet virkamiehille, mutta jättää sentään pelaamisen minne tahansa mahdolliseksi ja lailliseksi.

Nyt tämä Kauppalehden juttu katkaisi kamelin selän. En ollut uskonut nimettömänä turvallisuussyistä pysyviä virkamiehiä, koska olin vakuuttunut siitä, että nettipokerikielto on loppuun käsitelty. Nyt kun mietin hetken asiaa, niin mitä tapahtuu, kun Raypokeri lanseerataan?

Pelit ulkomaisilla sivustoilla jatkuvat edelleen, ja Raypokeri todennäköisesti alkuinnostuksen jälkeen alkaa hiipua. Sitten astuu esiin kaikkien pokerinpelaajien ystävä hallitusneuvos Laiho, joka kertoo, että se johtuu laittomasta pelitarjonnasta. Säätytalolla ensi keväänä Laihon esitys lisäresursseista omalle virastolleen ja rahansiirtoblokista on varmasti pöydällä, mikäli se Jounista riippuu. Marginaaliasiana isossa kuvassa se voidaan nuijia hallitusohjelmaan puolihuolimattomasti.

Siinähän sitten pelailemme keskenämme. Kukapa nyt turkkilaisten kanssa haluaisi pelatakaan?

Viimeksi Rahapelifoorumi teki ison virheen, kun toi asian julki vaalien alla. Ehkäpä siksi hanke ei olekaan julkisuuden valokeilassa. Pokerissa kannattaa aina pitää mielessä, että myös vastustaja voi ottaa oppia virheistään. Uskallan väittää, että muutama edustaja vaihtui, kun jankkasimme viime vaaleissa ehdokkaiden kantoja nettipokeriin ja pidimme yllä kyllä- ja ei- nettipokerille listojammme.

Toivottavasti näen alkoholinpuutteessani olemattomia liskoja.

Elämän pieniä iloja osa 17:

Enää 20 vuorokautta 11 tuntia korkkaamiseen.

P.S. En aio jäädä tuleen makaamaan, vaan lanseerata jonkunlaisen vastavalkean kieltolakihankkeelle. Ja se EI ole oma ehdokkuuteni vaaleissa.