Kings of Tallinn – askel menneisyyteen

Aki Pyysing

Lähdin etelänmatkalle Suomen lopputalvea pakoon. En enää mitenkään ole innoissani siitä, että ”pääsee reissun päälle”, joten arvostan hyviä ja helppoja kulkuyhteyksiä. Lisäksi livepokeria olisi hyvä olla tarjolla, kun en ole rannalla nököttämisestä koskaan varsinaisesti piitannut. Koska uusien kohteiden etsiminen ja niihin tutustuminen on rasittavaa, käyn useita kertoja vuodessa lähinnä samassa muidenkin suomalaisten suosimassa etelänlomakohteessa. Niinpä olen taas Tallinnassa.

Olen käynyt Etelä-Helsingissä pelaamassa pokeria vuosituhannen vaihteen paikkeilta asti ja pelannut jokaisessa Kings of Tallinn –turnauksessa. Olen ollut toistaiseksi tyytyväinen järjestelyihin, joten luultavasti tulen ensi vuonna jo kolmannen kerran.

Viime vuonna tulin puoli yksitoista lähtevällä aamulautalla, mikä ei ollut välttämättä kovin viisasta. Jos alkaa ottaa Strongbowta vasta Länsisatamassa vähän ennen kymmentä, ei pelikunto välttämättä ole paras mahdollinen enää aamuneljän maissa.

Niinpä tulin jo tiistai-iltana tehdäkseni pikaiskun käteispeleihin jo puoliltaöin ja päästäkseni aloittamaan tonnin pääturnauksen tänään yhdeltä hyvissä voimissa. Turnaus on viiden päivän turnaukseksi vähän pieni, mutta sitä pelataan joka päivä maksimissaan yhdestä kahdeksaan, mikä sopii minulle hyvin. Turnauksen jälkeen jää vielä hyvin tehokasta käteispeliaikaa.

Eilisen muutaman tunnin session perusteella olen aikamatkalla menneisyyteen. 90-luvulla kansainvälisissä turnauksissa oli paljon ulkomaalaisia, ja pelit alkoivat jo iltapäivästä ja jatkuivat taukoamatta pikkutunneille. Lisäksi ne olivat aivan ratkiriemukkaita tapahtumia, mitä odotin aina innolla. Tämä oli siis Helsingissä.

En päässyt kasinon baaria pidemmälle, kun törmäsin useisiin haamuihin menneisyydestä ja nykyisiinkin pelikavereihin. Kamppailin kuitenkin tämän esteen yli itseni käteispelialueelle. Käynnissä oli sekä 2/2 että 5/5 ”Dealer’s Choice” Omaha ja useita Texas-pöytiä. Jakajan valinta lainausmerkeissä, koska ainoat valinnat ovat neljän ja viiden kortin omaha. Näitä molempia olen pari jakoa pelannut vuodesta 1997 alkaen, joten tämä kävi sinänsä hyvin.

Tosin aluksi vastassa oli Tallinnassa harvinainen ja Helsingissä yleinen ongelma, eli jakajapula. Kysyntää olisi ollut vielä useammallekin pöydälle. Tänään on Viron itsenäisyyspäivä, ja eilen järjestetyn Independence Day – turnauksen suosio (yli 200 pelaajaa) oli ilmeisesti ylittänyt järjestäjien odotukset.

Yleisilme saluunassa oli melko normaali. Eli halvan alkoholin hurmoksesta nauttivat suomalaiset pitivät iloista mekkalaa. Onnistuin painimaan itseni lopulta pelipöytään asti.

Virossa turnausajan ulkopuolella arkisin voi olla vähän kuivakkaat pelit. Mutta suomalaiset vieraat varmistavat turnausten yhteydessä sen, että he itse ja pelit eivät kuivuudesta kärsi.

Lisäksi paikalle oli jostain syystä hiipinyt paljon muitakin kuin ugreja. En muista milloin viimeksi näin Barny Boatmanin, mutta sen muistan hyvin kun töhöilin vuonna 1999 hänelle Half and Half –turnauksen voiton Helsingissä. Tarkemmin ottaen lähdin finaalipöytään ylivoimaisessa chip-  ja promilleleadissä ja ylipelasin itseni seitsemänneksi ja Barny voitti. Tällä lyhytkätisellä mutta muuten mukavalla britillä on kaksi WSOP-ranneketta enemmän kuin minulla.

Jälkimmäinen käteispöytäni oli valitettavan hyvä. Tämä tarkoittaa sitä, että nukkumaanmenosuunnitelmani venähti pitkäksi yhdellä tunnilla. Peli oli muodoltaan 5-5-5-5. Pelasimme 5/5 blindeilla lähes pelkästään viiden kortin omahaa ja oli hyvät mahdollisuudet voittaa tai hävitä viisi tonnia. Pysyäkseni vitosissa lopetin pelin vastahakoisesti viideltä. Jäin käytännön omilleni eli vähän toista tonnia voitolle.

Edessä näyttäisi siis olevan vauhdikas pokeriviikko. Tänne ehtii muuten vielä hyvin mukaan. Joka päivä pelataan lyhyitä turnauksia, pääturnaukseen pääsee torstaihin asti ja lauantaina on kahden kilon High Roller. Kasino on auki 24/7.

Suomen vaihtotase on kääntynyt ilahduttavasti plussan puolelle talouslehdistön tätä kummemmin noteeraamatta. Tukeakseni tätä kehitystä, yritän vähän ohjeistaa, miten Tallinnan Olympic Casinolla kannattaisi pelata.

Tärkein ja pitkälti ainoa ohje on, että juo niin vähän viinaa kuin mahdollista. Suomen hintoihin verrattuna toki säästää joka drinkillä, joten siinä mielessä alkoholin kulutuksen maksimoiminen on kannattavaa.

Tosin mököttäminen kuivin suin ja kieltäytyminen kaikesta actionin antamisesta ei ole välttämättä oikotie onneen enää nykypäivän Tallinnan peleissä. Paikalliset ovat käyneet kyyläntunnistamiskurssinsa jo vuosia sitten, eivätkä anna pahimmille niteille juuri mitään actionia. Iloisesti läträävät suomalaisetkin jossain määrin osaavat varoa raa’an kokiksen juojia. Toisiaan vastaan he kyllä painavat menemään sitten sitäkin reippaammin.

Isoimpia pelejä pelataan varsin syvillä stäkeillä. Hit & Run vaikuttaa muuten olevan nykyisin suositumpaa Suomessa kuin Virossa. Viro vaikuttaa muutenkin ottavan kiinni ja kirivän hyvää vauhtia ohi Suomen monessa asiassa. Tämä antaa hyvät mahdollisuudet pelata pokeria parhaimmillaan. Jos toisaalta sessiosta ei muista juuri mitään, jää ilo varsin lyhytaikaiseksi – ja tulee usein kalliiksi.

Välitti vaihtotaseesta tai ei, kannattaa joka tapauksessa pitää hauskaa ja olla murehtimatta pienistä takaiskuista. Eilen yritin juoda toista siideriäni, mutta en löytänyt sitä. Laitoin pikkutakin päälle ja lähdin baariin hakemaan uutta. Huomasin takin toisen hihan olevan märkä. Paras arvaukseni on, että joku muutakin kuin kansalaisluottamusta nauttinut suomalainen oli kaatanut ohi kulkiessaan lasin ja paennut paikalta. Siitä olen varma mitä viimeiselle siiderilleni kävi. Sen kaatoi humalainen ruotsalainen poistuessaan pöydästä kädet heiluen vähän tavallista rivakammin askelin.

Pokerista kannattaa nauttia tai sitten sitä ei kannata pelata ollenkaan. Tällä viikolla tähän on Tallinnassa hyvät mahdollisuudet.

P.S. Administeri tarjoaa lupsakkaa liveraportointia horjakoilla kuvilla varustettuna turnauksesta ketjussa Olybet Kings of Tallinn

Akin Showdown 28.1.2015: ”Tallinnan Kurkot”

Aki Pyysing toimii Pokerihuoneen pokeriasiantuntijana ja nykyään myös Sijoitustieto.fi -verkkosivuston kolumnistina.

Akin Showdown ilmestyy toistaiseksi keskiviikkoisin, ellei Pyysing ryyppää deadlinea.