Maailma muuttuu Eskoseni

Aki PyysingAkin Showdown ilmestyy toistaiseksi keskiviikkoisin, ellei Pyysing ryyppää deadlinea

Maailman muuttumisen havaitseminen on kovin vaikeaa. Muammar Gaddafi, Hosni Mubarak ja Zine el-Abidine Ben Ali toivovat varmasti tällä hetkellä, että olisivat olleet vähän tarkempina teknologisen kehityksen kanssa. Vaikka kaikki yrittivät kovasti estää vapaata tiedonkulkua, niin nykyteknologialla kansan kokonaan pimittäminen on kovin vaativaa puuhaa.

Pokerimaailmakin muuttuu, joskin hitaasti. Alla oleva pokerilogiikka ja perusmatematiikka eivät muutu mihinkään. Olen kyllä kuunnellut tarinoita siitä, ”Miten pottiomaha on kohta ratkaistu”, ja ”Miten kolme vuotta sitten olleella osaamisella ei tee mitään”.

Nämä väitteet eivät ole edes rinnasteisia, mutta kertovat samantyyppisestä puutteellisesta pokerin ymmärryksestä. Pokeri ei ole shakkia. Peleissä muuttuu lähinnä se, miten vastustajat pelaavat. Sen lisäksi pokeripelien suosio vaihtelee. Mutta pokeripelejä ei voi kokonaan ratkaista, eikä vanha osaaminen ole arvotonta.

Mutta maailma tosiaan muuttuu Eskoseni. Olen pelannut pääpelinäni limiittiseveniä, limiittiteksasia, spread-limit sököä, pottiteksasia, 9 hengen pottiomahaa, dealer’s choicea, no limit texasia ja 6 hengen pottiomahaa pyöreästi tässä aikajärjestyksessä. Limiitit ja struktuurit ovat vaihdelleet.

Tämä on vaatinut paljon sopeutumista, mutta edellisen pelin osaaminen on aina tukenut seuraavan pelin oppimista. Kun vastustajat ovat vaihtuneet, on vanha pelaajatuntemus auttanut tunnistamaan uusien vastustajien heikkouksia ja vahvuuksia.

1995 kun aloitin pelaamisen voittamistarkoituksessa, edessäni mielestäni oli loistava tulevaisuus. Nyt olen katkeroitunut vanha äijä, jolla on takanaan tämä loistava tulevaisuus. Missään pelimuodossa, mitä olen pelannut, en varmasti ole maailmanluokkaa. Mutta edelleen pystyn voittamaan.

Pidän lahjojani pokeriin ammattipelaajien keskuudessa keskinkertaisena. Miksi minä olen vielä elossa, vaikka monet minua lahjakkaammat taistelutoverit ovat viereltä kaatuneet?

Mielestäni on kaksi perustavaa laatua olevaa syytä, joissa olen poikennut monista. Kun olen havainnut maailman muuttuvan, olen aina yrittänyt sopeutua. Pokerimaailman muutokset ovat pieniä, mutta prosessi on jatkuva. Tilttaava raivopää voi aina muuttua timantinkovaksi kyyläksi vain yhden ison potin ansiosta. Koko ajan täytyy olla hereillä siitä, mitä kulloistenkin vastustajien päässä liikkuu.

Isommat muutokset ovat pelien suosiossa. Mielestäni mikään pokeripeli ei ole niin ”tylsä” tai ”lottoa”, ettei sitä voisi opetella, jos minua puutteellisemmin pokerilogiikan omaksuneet haluavat pelata sitä. Olen kuunnellut omaholistien tarinoita tylsästä texasista ja texuspesialistien arvioita omahalotosta. Todennäköisesti alla on lähinnä laiskuus opetella pelaamaan vierasta peliä kunnolla.

Toinen syy nenäni pysymiseen pinnalla on ollut halukkuuteni kovaan työntekoon. Vierestä katselin vuosikymmenen verran minua lahjakkaampaa pokerinpelaajaa, jonka kiinnostus työntekoon oli ystävällisesti sanottuna marginaalinen.

Pokerinpeluu on työtä siinä missä muutkin. Töissä täytyy myös käydä, että rahaa tulee. Työt täytyy tehdä hyvin, että työpaikka säilyisi. Lisäksi pään täytyy kestää työpaineet.

Videopelien parissa viihtyvien pokeriammattilaisten kannattaa muuten pitää mielessä, että vaikkapa meidän itärajamme tuolla puolen on paljon matemaattiseen ajatteluun suuntautuneita nuoria, joille menestyksekäs pokeriura toisi kovan elintason nousun mukanaan.

Samaten maailma muuttuu työn ympärillä. Globalisaatio painaa myös pokerinpelaajien päälle. Jotkut pelit kuolevat, ja jotkut syntyvät uudestaan. Ties vaikka 90-luvun suosituin peli limiittitexas kokisi vielä joku päivä feenixlinnun kohtalon. Mutta jos pelejä ei omassa lajissa yksinkertaisesti enää ole, niin on pakko vaihtaa lajia.

Tappioiden salaaminen ympäristöltä ei auta muuten mitään. Kysykää vaikka herra Gaddafilta.

Aki Pyysing toimii Pokerihuoneen pokeriasiantuntijana.