Suomen kovimmat turnauspelaajat?

Ajattelin antaa hieman palstatilaa parille suomalaiselle pokerinpelaajalle, joiden pelitaidot ovat mielestäni omaa luokkaansa, mutta joiden peleistä harvemmin saa alan julkaisuissa tai sivustoilla lukea. Tuntuu välillä, että median huomio kiinnittyy turhankin paljon uusiin kykyihin ja kyseenalaista menestystä niittäviin pelaajiin. Kyseenalaisella menestyksellä tarkoitan niitä pelaajia, joiden rahasijat suhteessa pelimääriin ovat vähäisiä. Jos pelaa useita kymmeniä turnauksia vuodessa, niin Suomen kokoisessa maassa on melko helppo päästä ranking- listoilla kärkipäähän, kun Top10 -listan viimeinen pelaaja on koko urallaan voittanut vasta 238000 Euroa.

Vaikka otsikoinkin tämän aiheen ’Suomen kovimmat turnauspelaajat?’ en silti halua laittaa ketään pelaajia paremmuusjärjestykseen. Koko keskustelu toisten paremmuudestakin pelin ulkopuolella  on periaatteessa turhaa, tulokset puhukoon puolestaan. Turnauspokerissa arvostan pelaajia, jotka vuodesta toiseen pysyvät voitokkaina ja pelaavat turnauksesta toiseen aina parasta peliään. Nostan nämä pelaajat itseni yläpuolelle, koska en itse näihin kriteereihin ole vielä yltänyt. Vaikka useasti olenkin mielestäni turnaukseen mennessä parhaassa iskussa, niin edelleen voin sanoa olevani monessa suhteessa oppipoika. Muutamalta suomalaiselta turnauspelaajalta olen oppinut yksittäisiä juttuja pokerista ja sitä kautta kehittänyt omaa peliäni.

J-P Juhola

J-P on kautta aikain Suomen ranking-listan 11. pokeriturnausvoitoissa. J-P on jokaisen turnauspelaajan painajainen samassa pöydässä. Hänen vahvuuksiaan on erittäin arvaamaton pelityyli ja häntä on melko vaikea laittaa mihinkään käteen. Hän saattaa istua pari tuntia omissa oloissaan osallistumatta peliin oikeastaan ollenkaan ja toisessa ääripäässä hän on joka jaossa mukana; joka tapauksessa vastustajan on oltava J-P:n suhteen koko ajan hereillä. J-P: n bluffit ovat todella härskejä ja hän osaa ajoittaa ne loistavasti. Uskon J-P:n lukevan toisia pelaajia hyvin ja hän osaa myös ennakoida tulevat tilanteet. J-P pelaa parasta peliään riippumatta siitä onko peliä pelattu tunti tai 3 päivää; hän myös jaksaa seurata tarkkaan sellaisetkin jaot, missä ei itse ole ollut mukana. Jo 90-luvun puolivälistä turnauspokeria pelannut J-P on Helsingin kasinon menestyksekkäimpiä pelaajia kautta aikojen; lukuisten finaalipöytäpaikkojen lisäksi J-P voitti vuosi sitten Freezeoutin Sökö-turnauksen ja tuli tämän vuoden Freezeoutin pääturnauksessa toiseksi. Suomen rajojen ulkopuolelta häntä nähdään melko harvoin pokeria pelaamassa. J-P on niitä harvoja suomalaisia pelaajia, joiden peleistä ostaisin osuuden koska tahansa.

Seppo Parkkinen

Kasinolla kaikki tuntee Sepon ja Seppo tuntee kaikki. Seppo on seuramies vailla vertaa ja turnauspokerissa parasta A-ryhmää. Samoin kuin J-P on myös Seppo kunnostautunut Helsingin kasinon turnauksissa. Sepon meriitteihin kuuluu kunniakkaat 6 turnausvoittoa ja yhteensä 15 finaalipöytäpaikkaa Helsingin kansainvälisissä turnauksissa. Ainoana pelaajana Suomessa hän on voittanut sekä Midnight Sunin (2001) että Freezeoutin (2004) pääturnaukset. Seppo on turnauksissa kuin kotonaan; koska pokeri ei ole Sepon elämä vaan viihdettä, hän voi asennoitua peliin myös rennosti. Sepon rento ote peliin jatkuu läpi turnauksen, mutta ei kannata luulla, ettei hän keskittyisi peliin. Seppo on viilipytty ja pelaa aina parasta peliään; vaikka hänellä saattaa olla kuukausienkin tauko peleissä on hän silti aina iskussa. Sepon vahvuuksia ovat maltti ja hallittu riskinottokyky yhdistettynä kokemukseen. Seppo ei pelkää pelaamista ja on turnauksessa valmis haastamaan kenet tahansa, koska tahansa. Sepon turnaushistoriaa läpi käydessä voitaneen sanoa, että hänen pääpelinsä ovat 7 Card Stud ja Sökö. Suomen ranking-listalta Seppo löytyy sijalta 12.

Nämä pelaajat ovat menestyneet nimenomaan Helsingin kansainvälisissä turnauksissa, joissa tunnetusti on aina ollut kova vastus. Kun käy läpi edellä mainittujen pelaajien rahasijoja näissä vaativissa turnauksissa, osaa arvostaa heitä myös pelaajina korkealle. Ranking-listan pelaajia kun vertailee keskenään kannattaa huomioida se fakta, että J-P ja Seppo ovat harrastelijoita vaikka kyseisten pelaajien kohdalla se määritelmä ei teekään oikeutta heille. Tosiasia kuitenkin on, että jos J-P ja Seppo omistaisivat pokerille yhtä paljon aikaa kuin ranking-listan viisi parasta pelaajaa, saattaisi lista olla aivan toisen näköinen.

Voit kommentoida kirjoitusta foorumin kommenttiketjussa.

Uutisen avainsanat: