Pokeritiedon pikkujoulut Tallinnassa

Pokeritiedon pikkujoulut Tallinnassa oli yllättävän hauska tapahtuma. Hauska monesta eri syystä, mutta yllättävän hauska lähinnä siksi, etten ollut osannut odottaa niin mukavaa porukkaa Pokeritiedosta sinne osallistuvaksi. Vaikka kyseessä oli kohdallani yksi työmatka muiden joukossa, voin rehellisesti sanoa, että kivaa oli!

Laivamatka Tallinnaan meni mukavasti Tallink Starilla buffetin antimista nauttien ja yllätystä Akille suunnitellen. Mieleeni nimittäin tuli, että kun kerran Teerenpelien viimeisiä jaksoja oltiin kuvaamassa, pitäisi kyllä yksi Suomen pokerin merkittävimmistä kasvoista saada vielä vieraaksi eli itse Aki Pyysing. Sovimme kuvaajan ja Marko Erolan kanssa, että kun turnaus saadaan käyntiin, käydään Aki poimimassa pelipöydästä haastatteluun.

Pikkujouluisessa hengessä kun haastattelu tehtiin, kysymykset myös olivat sen mukaisia, joten mitään järin syväluotaavaa jaksoa ei voi odottaa. Sain kysymykset Akin tuntevilta ihmisiltä ja jopa Seppo Parkkinen oli keksinyt uuden kysymyksen edellisen tilalle, mitä hän oli aina Akin tavatessaan viimeiset kymmenen vuotta kysynyt. Ja vaikka pikkujouluista huolimatta en ollut juuri edes juopunut, en muista haastattelusta muuta kuin että lopuksi tingin Akin ehdottaman 10k€:n last longer –vedon 1k€:on. Saapa siis nähdä, mitä tulossa on – taisin huomaamattani vähän jännittää Erolan saappaisiin hyppyä.

Järjestelyt Olympic Casinolla oli loistavat, sillä saimme alakerrasta kokonaan oman tilan juomatarjoiluineen, mikä teki tilaisuudesta intiimin ja antoi sekä mahdollisuuden tutustua mukana oleviin uusiin tuttavuuksiin että rentoutua vanhojen jo hyväksi havaittujen loistotyyppien seurassa. Koska kyseessä oli privaatti turnaus, oli mahdollista myös itse paikoitellen muokata sääntöjä sopiviksi. Eräs nuori herrasmies pöydässäni mm. halusi katsoa muiden mukkaamia kortteja, eikä kukaan nostanut meteliä, vaikka hän niitä käänteli kerta toisensa jälkeen auki. Vaikken normiolosuhteissa kannatakaan näin vapaata toimintaa oli mukava pelata kavereiden kanssa ilman liiallista jäykkyyttä ja huomata, että runsaasta alkoholitarjoilusta huolimatta homma toimi, eikä kiistatilanteita syntynyt lainkaan.

Edellisellä vierailullani ko. Casinolle ja hotelliin, vannoin itselleni, että kyseessä oli viimeinen kerta. Ja niin olisin jälleen vannonut, jos uskoisin pystyväni nykyisessä työssäni päätöstäni olla menemättä uudestaan RevalParkiin noudattamaan. Vaikka palvelu on toivottavasti paranemaan päin, olisi heillä edelleen oppimista muutamissa asiakkaalle tärkeissä asioissa. Ehkä olen itse ylikriittinen, sillä yritän aina tehdä parhaani, että omat asiakkaani (eli Pokerihuoneen pelaajat) viihtyisivät ja olisivat tyytyväisiä saamaansa palveluun. Itse en taaskaan kokenut, että minusta maksavana asiakkaana olisi erityisemmin välitetty. Vaikka osa seurueesta kovasti jo toivoi näkevänsä kunnon kissatappelun, hillitsin itseni, vaikka sisällä kiehui.

Tilasimme puolenyön jälkeen porukalla pizzat hotellin respasta ja jo puolentoista tunnin odottelun jälkeen tilaus saapui – kaikkien muiden paitsi minun osaltani. Nälkäisen ja väsyneen naisen ymmärrykseen ei meinannut aivan heti mahtua se, että tilaamaani pizzaa pelkällä tomaattikastikkeella ja juustolla, ei oltu voitu valmistaa. Viidessä pizzavaihtoehdossa ei ollut yhtään, joka olisi suoraan miellyttänyt, joten aiemmista Tallinnassa sattuneista vahingoista viisastuneena, päätin tehdä asioista helppoja jättämällä kaikki täytteet pois niiden vaihtamisen sijaan. Ilmiselvästi väärä päätös.

Tämä ei sinällään olisi vielä saanut sappea kiehumaan, kuten ei pitkähkö odotuskaan. Mutta respan tytön kysymykseeni "olisitko voinut tulla kysymään haluanko jotain muuta tilalle?" antama perustelu "en nähnyt sinua enää missään" vaikka istuin kolmen metrin päässä hänen nenänsä edessä koko odotusajan, nosti niskavillat pystyyn. Yhtään ylimääräistä askelta tai muuta vaivaa ei viitsitä nähdä – raivostuttavaa. Nielin tappioni saatuani kupillisen makaronia ja poistuin nukkumaan viileään huoneeseeni. Katon rajassa lämpötila oli +16, joten sängyssäni ehkä +13. Asialle ei kuitenkaan voitu tehdä mitään, sillä yhden hengen huoneeseen on varattu vain yksi peite eikä lisälämpöä ollut tarjolla muun kuin v***uilun muodossa.

Kukaan ei kuitenkaan tällä kerralla tunkeutunut luvatta huoneeseeni edes hotellin henkilökunnan toimesta eikä esittänyt epämääräisiä uhkauksia, joten ehkä ensi kerralla, mikäli sellainen vielä tulee, asiat sujuvat jo lähes hyvin. Tässä toivossa on hyvä elää, sillä huomaan vakavasti suunnittelevani näin Itsenäisyyspäivästä herkistyneenä lähteväni pieksemään ruotsalaiset Suomi-Ruotsi maaotteluun parin viikon päästä, mikä siis samaisessa paikassa pelataan.

Loppuun vielä kiitos matkaseurueellemme ja vielä isompi kiitos ja niiaus veteraaneillemme, WP !