Minne toinen kasino ja miten?

Aki Pyysing

 

Vaadin heinäkuussa 2011 oikeaa kasinoa Lappeenrantaan. Suureksi yllätyksekseni valtioneuvosto asetuksellaan myönsi loppuvuodesta luvan toiseen pelikasinoon ”Itä-Suomen alueella”. Vähän epäilen, että tämä ei johtunut pelkästään minun kirjoituksestani, vaan hanketta oli saatettu valmistella julkisuudelta piilossa jo aiemmin. Joku muukin oli keksinyt, että Venäjällä ei ole enää laillisia kasinoita ja että Itä-Suomessa on paljon venäläisiä turisteja.

En tosin ole yhtään yllättynyt, että käyn edelleen vuonna 2016 pelailemassa Helsingin Mikonkadulla olevalla Suomen ainoalla kasinolla. Olen jossain määrin sivistynyt toiminnan tehokkuudesta julkisella sektorilla yleensä ja Raha-automaattiyhdistyksessä erikseen. Jos yksityinen toimija olisi saanut vuonna 2011 kasinolisenssin, menisin ensi lauantain SaiPa-TPS pelin jälkeen monivuotisesta tottumuksesta läiskimään korttia Lappeenrannan kasinolle.

Vaalimaan kasinon nousu ja tuho

Vuonna 2012 RAY:n väki kävi kovasti seikkailemassa itärajalla tutkimassa kasinomaastoja. Varsin monelta loksahtivat leuat auki, kun he kertoivat syksyllä sijoittavansa uuden kasinon Vaalimaalle. Kasinon piti aueta vuoden 2015 alusta, jota pidin ”hyvin optimistisena”, eli käytännön mahdottomana.

Lappeenrantaa oli pidetty etukäteen varmana sijoituspaikkana, koska siellä oli turisteja eniten ja infra valmiina. Vaalimaalla ei ollut eikä ole mitään muuta kuin rajanylityspaikka. Lisäksi on kaivettu jonkun verran kuoppaa uudelle kauppakeskuskylpyläkasinolle. Epäilin lappeenrantalaisten hävinneen kisan kasinon sijoituspaikasta, koska olivat ruvenneet voitonvarmoina karjalaisittain tinkaamaan.

Minä kiittelin syyskuussa 2012 RAY:tä rohkeudesta, koska arvelin hankkeen olevan hyvin riskipitoinen. Venäläisellä rahoituksella piti rakennettaman uusi ostoskeskuskompleksi kylpylällä, joihin tiloihin piti sitten kasinonkin tulla. Itärajalla nimittäin on paljon kokemusta venäläisestä rahoituksesta, jota on joskus tullutkin, vaikka on luvattu.

Kaikki riskit toteutuivat. Kun Venäjä valtasi Krimin maaliskuussa 2014, oli hanke minun mielestäni käytännössä taputeltu. Jo aiemmin oli kuulunut huhuja rahoituksen liikkumisen kankeudesta ja alkuperäisestä aikataulusta oli tingitty jo reilusti. Vielä heinäkuussa 2014 RAY:n liiketoimintajohtaja Timo Kiiskinen vakuutti, että ”suunnitelmamme on edelleen hyvä, ja menemme sen mukaan”. Syyskuussa 2014 RAY:n hallitus päätti katkaista tappiot lyhyeen ja vetäytyi hankkeesta, joka ei ainakaan venäläisellä rahalla olisi enää ollut nousemassa. Julkisuuteen kerrottiin, että ”vetäytymispäätös johtui aikataulun venymisestä ja siihen liittyvästä epävarmuudesta”. Tämä oli varmasti parempi päätös kuin alkuperäinen sijoituspaikan ja yhteistyökumppaneitten valinta.

Uuden kasinopaikkakunnan metsästys

Joulukuussa 2015 talouspoliittinen ministerivaliokunta päätti puoltaa sitä, että toisen kasinon voi sijoittaa Suomessa minne tahansa, Itä-Suomi ei ole enää rajoituksena. Tämän ei arvioitu ”aiheuttavan merkittävää riskiä pelihaittojen lisääntymisestä”.

Sen jälkeen rahiksen väki onkin ollut varmasti kovassa suosiossa ympäri Suomea. Kaikki järjissään olevat paikkakunnat ottaisivat kasinon vastaan mielellään. Helmikuun alkuun mennessä tulikin 76 hakemusta 30 eri paikkakunnalta Virolahdesta Kittilään. RAY lupasi käsitellä helmikuussa kaikki hakemukset ja päättää niiden perusteella, mitkä paikkakunnat otetaan mukaan jatkoneuvotteluihin.

Rahiksen ajatus lienee kilpailuttaa paikkakuntia toisiaan vastaan ja mennä sinne, missä kaupunki tarjoaa parhaat liiketoimintaedellytykset. Tässä yhtälössä ovat mukana ainakin vaadittavat investoinnit, juoksevat kustannukset ja tietenkin paikkakunnan mahdollistama asiakasvirta. Epäilisin, että pienet paikkakunnat täyttelivät hakemuksiaan tällä kertaa turhaan.

Raha-automaattiyhdistyksen näkökulmasta näen tämän ihan järkevänä toimintana. Tällä kertaa tuskin heittäydytään epävarman rahoituksen varaan tai mennään nostamaan uutta paikkakuntaa Suomen kylpyläkaupunkien kartalle.

Kansantaloudellinen analyysintynkä

Lähdetään siitä, että jostain minulle käsittämättömästä syystä kasinoita voi tulla enää yksi lisää. Viisi vuotta sittenhän esitin, että Lappeenrantaan laitettaisiin satamakasinoon yksi, vaikka Retrettiin toinen ja jokaiselle raja-asemalle yksi sivutoimipiste.

Selkeää on, että suomalaisten peli-innokkuuden lisääminen ei kovin paljon kansantaloutta kasvata ainakaan täysin terveellä tavalla. Tosin toimivien maakasinoiden rakentaminen on järkevää kilpailua digitaalipuolen haasteita vastaan. Maa- ja nettikasinoiden ristiinmarkkinointi toimii näppärästi esimerkiksi Etelä-Helsingin puolella Olympic Casinoilla. Suomessa ollaan tässäkin Viroa vuosikymmen jäljessä.

Sen sijaan turistien houkutteleminen maahan ja heiltä irtorahojen pois ottaminen kasinolla on kansantaloudellisesti hyvinkin kannattavaa. Turismin vaikutus on sama kuin viennin, rahaa tulee sisään ja talouden pyörät lähtevät pyörimään oikeaan suuntaan.

Minä en hylkäisi tälläkään ruplan kurssilla venäläistä turistirahaa. Sitä tulee nyt sisään vähemmän kuin kolme vuotta sitten, mutta tulee kuitenkin edelleen merkittävästi. Tosiasioiden tunnustaminen on viisauden alku ja itärajastamme emme pääse eroon, vaikka ehkä juuri nyt kovasti haluaisimmekin.

Edelleenkin lienee kansantalouden kannalta järkevintä sijoittaa uusi kasino Lappeenrantaan. Siellä ovat suurimmat, joskin vähentyneet venäläisturistivirrat vieläkin ja kasinotoiminta Leningradin alueella on edelleen kiellettyä. Olisi muutama miljoona potentiaalista asiakasta tyrkyllä. Lisäksi tarjolla olisi paljon kaikenlaista vajaakäytöllä tai tyhjänä olevaa tilaa.

RAY:n osto-osaaminen

Kerroin it-alalla työskentelevälle kaverilleni hilpeänä esimerkkinä monopolin osto-osaamisesta lentopalloseuran pikkujouluissa valomerkin lähestyessä uhkaavasti, miten RAY teki kymmenen vuoden sopimuksen nettipeleistään Playtechin kanssa. Kaveri ei uskonut. ”Ei kukaan tee kenenkään kanssa mitään kymmenen vuoden sopparia, eikä Playtechin juutalaisten kanssa yhtään mitään, ellei ole aivan pakko” oli lausuntonsa. Hän lähti vessaan todettuaan ensin, että ”Minun olisi parempi selittää monopolinvastaista propagandaani sellaisille vähemmän herkkäuskoisille, jotka eivät ymmärrä it-alasta yhtään mitään”.

Mie googlasin rivakasti, muistinko uutisen väärin. Muistin kyllä, sopimus olikin 20-vuotinen. Esittelin uutista melko pahasti päätään pyörittelevälle kaverilleni. Hän kertoi tietävänsä kyllä, että alalla on erikseen rahiksen hinnat ja muiden hinnat, mutta tämä sopimus kävi yli hänen ymmärryksensä. Molemmat tiesimme, että Playtech on alan kallein toimija, jonka sopimuksien kanssa saa olla todella tarkkana. Jos lisätöistä (joita aina tulee) ei ole sovittu hyvin tarkasti etukäteen, osataan siellä rahastaa erinomaisella ammattitaidolla. Lisäksi Playtechin kokoiselle jätille Raha-automaattiyhdistyksellä on paljon referenssi- mutta vähän rahallista arvoa, joten lisätyöt eivät välttämättä ole kiireellisyyslistan kärkipäässä. Ei ainakaan jos suhteen jatkumisen tukena on 20-vuotinen soppari.

Kysymykseen miten tämä on mahdollista, esitin pahansuopia teorioitani asemien varmistelemisesta tulevan fuusion yhteydessä. Lisäksi kerroin muita hilpeitä havaintojani organisaation osto-osaamisesta parin vuosikymmenen varrelta. Vähän niillekin sitten avoimen sektorin edustajina kikattelimme.

Rivakat päätökset

Voi olla, että liiketaloudellisesti ja jopa kansantaloudellisesta näkökulmasta vaikka Turku tai Porvoo voisi olla parempi paikkakunta kuin Lappeenranta. Minun liike- ja kansantaloudellinen analyysini perustuu samaan kuin valtaosa sijoituspäätöksistäni eli mutuun jollain pienellä datalla ryyditettynä. Rahiksella on laskelmia tekemässä ihan kuukausipalkkaa nauttivaa väkeä. Olen itse asiassa hyvin varma siitä, että RAY organisaationa pystyy järkevämpään päätökseen kuin ministerit, joiden pitää kuunnella myös äänestäjiään eikä pelkästään tarkastella faktoja. Tosin lopullinen päätösvalta tässä on valtioneuvostolla, joka toivottavasti toimii vain kumileimasimena, kuten tähänkin asti.

Erityisen tärkeää olisi RAY:n välttää kovin paljon omaa remontti- tai rakennustoimintaa. Valittavan kaupungin pitää tarjota mahdollisimman valmiit tilat, joihin ei tarvitse käyttää RAY:n remonttiosaamista mielellään yhtään. Mikonkadun ilmastointi toimii nykyisin kolmentoista vuoden jälkeen jo välttävästi, kun se aiemmin oli ala-arvoinen. Tämä riittää, antamani Playtech-esimerkin lisäksi, ainakin minulle näytöiksi tällä sektorilla.

Kasino kannattaa joka tapauksessa rakentaa rivakasti johonkin. Seuraavassa hallituksessa voivat puhallella sellaiset tuulet, että kasinon rakentaminen on poliittisesti mahdotonta. Monopolin kannattaa laajentaa reviiriään aina, kun siihen on tilaisuus.

Eli nopea päätös ja halvat tilat, on minun ohjeeni asiaan. Sitten kannattaa jättää välitön anomus sisään kolmannesta kasinosta, jonka voi sijoittaa kilpailussa toiseksi tulleeseen kaupunkiin. Monopolikasinon saaminen kannattavaksi ei ole rakettitiedettä.

Akin Showdown 6.7.2011 “Oikea kasino Lappeenrantaan”

Akin Showdown  5.11.2012 “RAY:n rohkea ratkaisu”

Yle 9.7.2014 “Venäjän peliluolat eivät kaada Vaalimaan kasinoa”

Yle 26.9.2014 “RAY vetäytyy Vaalimaan kasinohankkeesta”

RAY 4.2.2015 “RAY signs a long contract extension with Playtech”

Savon Sanomat 17.2.2016 “Kuopio, Varkaus ja Pieksämäki haluavat kasinokaupungiksi”

Aki Pyysing toimii Pokerihuoneen pokeriasiantuntijana ja nykyään myös Sijoitustieto.fi -verkkosivuston kolumnistina.

Akin Showdown ilmestyy toistaiseksi keskiviikkoisin, ellei Pyysing ryyppää deadlinea.