Odotusarvoisesti sinun ei seisota

Aki Pyysing

 

”Odotusarvoisesti sinun” on ainakin minut yllättänyt kulttuuriteko Suomi-pokerille.

Atena Kustannus Oy oli fiksumpi kuin Marko Erola, ja lähetti arvostelukappaleen kirjasta, josta käytännön varmasti olin kiinnostunut. Nerolan kirjat olen arvioinut melkein kaikki, saamatta kirjalahjusta muistaakseni kertaakaan.

Tosin ilmainen kirja oli siinä mielessä harhalaukaus, että olisin ostanut Mikonkadun monopolipokereihin pohjautuvan kirjan omallakin rahalla. Antti Kivimäen romaani pohjautuu sekä hänen omiin kokemuksiinsa netti- ja livepokerin parissa että nettideittailu- ja salikokemuksiin.

Kirjan kieli on autenttista Mikonkadun pikkuteksua. Oletin, että tätä kieltä ei kirjan muotoon pystyisi koskaan laittamaan kukaan. Olin täysin väärässä. Kivimäki kääntää vain puhuttuna ja keskustelupalstoilla käytetyn kielen sujuvakieliseksi romaaniksi. ”Vuoden suomenkielinen pokeriromaani” –palkinto on varma.

Kertojan kirjanpito pokerivuosilta 2006-12 voisi ihan hyvin olla oikeasta maailmasta. Tosin hänen pokeriajattelunsa vaikuttaa tekstin perusteella niin sofistikoituneelta ja itse pelaaminen kurinalaiselta, että enemmän oikeastaan olisi pitänyt tulla.

Kirjassa pelataan pokeria, deittaillaan useita naisia ja nostetaan painoja. Lisäksi tämän maailman ympärille rakennetaan ehkä vähän ohuehko jännitystarina. Mitään hollaballaa ei eletä, ellei sellaiseksi lasketa taksimatkaa vanhempien luokse. Kaikki muutkin sivistyneet ihmiset ovat toki valehdelleet äidilleen, että ehtivät hyvin julkisilla ja ottaneet kahdensadan kilometrin matkalle taksin.

Minulle viihdyttävin osio oli sankarin tieteellinen valmistautuminen nettideittailuunsa. Naisten ilmoitusten analyysistä esimerkki:

”Hörröpörrönaiset

ILMOITUS: Käyttävät sanoja höpsönpöpsö, hörröpörrö, mörökölli, söpöily, höpsötys… Omistavat marsun tai pienen koiran.

TOTUUS: Heikkohermoisia, uuvuttavia höpöttäjiä.

♦ Seksiä saatavilla. Laatu vaihtelee.

♦ Yhteinen yö tulkitaan yksipuoliseksi sitoumukseksi.”

Tosin tässä olikin alue, josta miulla ei ole mitään kokemuksia. Pokerista ja salilla käymisestä on sitten sen verran enemmän. Uusi, hauskasti kuvattu maailma on toki aina kiehtova.

Jos on joskus käynyt Mikonkadun pokeriringissä ja yleensä lukee kirjoja, kuuluu kirjan lukeminen ilman muuta yleissivistykseen. Laajemmalle yleisölle olen kirjan luettavuutta vähän huono arvioimaan, koska osasin etukäteen kielen ja tunsin maailman.

Mutkutusta

Mie luulin, että Pokerisivujen aikoinaan lanseeraama Pyysingin uskottavuuden horjuttamiskampanja olisi ollut ohi jo vuosia sitten. Mie pelasin ammattilaisena ennen buumia, buumin läpi ja pelaan yhä. Voitin pokerilla kaksi asuntoa ja nussin ne molemmat menemään ja voitin tarpeeksi kolmanteenkin, vaikken ole enää asuntoa ostanutkaan. Suurin osa kriitikoistani on siirtynyt palkkatöiden ihmeelliseen maailmaan. Miun ja Nerolan kirjan ovat haukkuneet lähinnä sellaiset, jotka eivät ole sitä lukeneet. Sen sijaan muutama nykyisinkin pokerista leipänsä tienaava on sanonut kirjan luettuaan leivän päälle tulleen lisää voita välittömästi. Toki kirja on 13 vuodessa aika paljon vanhentunut.

Mie luulen, että Kivimäeltäkin on jäänyt kirja lukematta. Kirjan hero kertoo olevan noloa tunnustaa pelanneensa Aki Pyysingin Pokerin käsikirjan aloittelijalle tarkoitetuilla nyrkkisäännöillä tyyliin ”jokainen kortti seitsemästä alaspäin on myrkytetty”. Tätä ohjetta ei kirjasta muuten löydy, siitä epäilyni. (ks. EDIT)

Lisäksi ei ole linjassa, että sankari pelaa netissä PLO 10/20 ja Mikonkadun pikkuteksua. Mie tosin olen pelannut molempia samaan aikaan, pikkuteksua kuitenkin lähinnä jonotuspelinä, mutta hyvin harvoille vähemmän friikeille maistuvat kantapeleinä molemmat rinnakkain. Onhan se toki mahdollista, mutta vähän epäilen, että realistista aikajanaa on kavennettu. Vuoden 2007 PLO 10/20 -nettivakkari on hyvin voinut ajautua 2012 Mikonkadun pikkuteksuun.

110 kilon rinnalleveto ja 85 kilon tempaus kertovat muuten tosi ammattimaisesta tempaajasta. Harrastelijalle kuulostaa jopa vähän liian kovalta. Kun vajaat 30 vuotta sitten vedin rinnalle 115 kg, oli miulla 60 kilon tempaamisessa omia hommiaan.

Juoni ei ole hirveän jännittävä, vaikka eteneekin sujuvasti ja ilman loogisia virheitä, mitkä miulle ovat aina ahdistuksen paikkoja.

Seksiä kirjassa on melko paljon, mutta se ei ole juurikaan kiihottavaa. Kun luin 80-luvulla Ken Folletteja, lukitsin yleensä huoneen oven. Antti Kivimäkeä voi lukea ihan hyvin vaikka kahvilassa. Tosin lukijan ikääntymiselläkin saattaa olla asian kanssa tekemistä.

Tunnustusta

Kirjan lopussa oleva pokerisanasto on paras näkemäni, vaikka olen sellaisia itsekin ollut väsäämässä. Täytyy tunnustaa, että Antti on tehnyt huolellisempaa jälkeä.

Jos on pelannut pokeria, tai haluaa kurkata pokeriammattilaisen analyyttiseen sieluun sisälle, on ”Odotusarvoisesti sinun” ehdottomasti lukemisen arvoinen kirja.

Aki Pyysing toimii Pokerihuoneen pokeriasiantuntijana ja nykyään myös Sijoitustieto.fi -verkkosivuston kolumnistina.

Akin Showdown ilmestyy toistaiseksi keskiviikkoisin, ellei Pyysing ryyppää deadlinea.

EDIT: Kyllä Pokerin käsikirjasta löytyy kuin löytyykin pienten korttien myrkyllisyys. Tosin Voorhausin teoriana ja Nerolan kirjoittamana. Mie olin varma, etten ole itse tuollaista kirjoittanut, koska nyrkkisääntö vuotaa aika pahasti.