Oikeutta pokerissa on Suomessa turha odottaa

Aki Pyysing

Sain sydämentykytystä Floridan matkallani, kun kuulin saaneeni kirjeen yleiseltä syyttäjältä. Viimeksi, kun olin ko. tahon kanssa tekemisissä, sain kuuden vuoden vitutuksen ja marginaalisia taloudellisia vahinkoja. Kielsin ehdottomasti avaamasta kirjettä, koska en voisi asiaa Jenkeistä käsin kuitenkaan hoitaa, enkä halunnut pilata reissuani.

Yön yli nukuttuani tajusin, että Suomessa yleensä ensin ottaa yhteyttä poliisi ja sitten vasta yleinen syyttäjä. Poliisi oli ollut minuun yhteydessä lähivuosina vain Taikuri-casessa, jossa minua kuultiin puhelimitse pikaisesti asianosaisena. Pokeritiedosta taas olin lukenut, että tapauksesta oli tullut päätös syyttämättä jättämisestä.

Rohkenin sitten kysymään toiselta asianosaiselta eli JR:ltä, oliko hän saanut kirjeen. Kyllä oli saanut. Ei ollut lukenut kokonaan, oli kuulemma sen verran vaivaannuttavaa tekstiä.

Tulin eilen kotiin, ja kirje oli tosiaan melko vaivaannuttava. Suomessahan syytetty saa valehdella. Järjestelmä suorastaan kannustaa tähän, kun tunnustamisesta ei hyvitetä mitään.

Lyhennelmää päätöksestä:

”Epäilty CE on myöntänyt taivuttaneensa ko. päivänä kortteja, jotka olivat ässiä. Engblom on kuitenkin esittänyt, että hänen ei missään tarkoituksessa kuitenkaan ole ollut huijata ketään. Kyse olisi enemmänkin harmillisesta maneerista jonka hän tekee josta hänen mukaansa olisi pokeripelissä  enemmänkin haittaa kuin hyötyä.”

Kaikenlaista. Ammattitaikuri (hyvä sellainen) ja vähintään puoliammattilainen pokerinpelaaja taivuttaa maneerina juuri ässiä. Jos uskoo hammaskeijuun, voi tähänkin uskoa.

Pelasimme dealer’s choicea, jossa Taikurin suosikkipeli oli 7 card stud. Lisäksi välillä pelattiin myös sököä. Molemmissa näissä peleissä varma tieto vastustajan pohjaässästä (tai sen puuttumisesta) on aivan valtava etu. Omahassakaan tieto vastustajan ässästä tai ässistä ei tuota erityistä haittaa.

”Jos tällaista petostarkoitusta olisi ollut niin hän olisi sen voinut tehdä piilossa siten ettei sitä kukaan olisi havainnut”.

Tämä on minuakin ihmetyttänyt. Luulin olevan taikurille tarjolla näppärämpiäkin keinoja. Mutta:

”CE:n mukaan korttien merkkaaminen tulisi olla tehokasta, jos sitä haluaisi tehdä tarkoituksena huijata muita pelaajia. Korttien merkitseminen tulisi silloin kohdistua myös muihin kortteihin kuin pelkkiin ässä-kortteihin ja merkkaamiset tulisi olla havaittavissa myös kauempaa. Lisäksi merkkaamiset tulisi olla pysyviä, jotta niistä olisi hyötyä”.

Tässähän se on sitten selitetty. Kasinolla pelataan kameroiden alla, ja kortit tarkastetaan säännöllisesti. Jos merkattuja kortteja löytyisi, tutkittaisiin nauhoja, ja sitten merkkaaja jäisi kiinni. Lisäksi merkit on vaikea nähdä kaukaa, taivutetun kortin saattaisin jopa minä erottaa hyväsilmäisestä taikurista puhumattakaan. En välttämättä olisi itse keksinyt, ellei sitä olisi tässä minulle aukaistu. Taivuttaminen ei ole pysyvää. Toki kaikkien korttien pysyvästä merkkaamisesta olisi enemmän hyötyä, kuin pelkästä ässien taivuttelusta. Mutta siitä jäisi nopeammin ja varmemmin nalkkiin.

En oleta enkä vaadi syyttäjän ymmärtävän tätä, ellei sitä joku pokerinpelaaja hänelle selitä. Syyttäjän päätelmä:

”Asianomistajista kukaan ei ole asiassa esittänyt korvausvaatimuksia eikä ole käsitykseni mukaan myöskään kokenut että heitä olisi erehdytetty tai yritetty erehdyttää sillä menettelyllä, jonka CE on sinänsä tunnustanut. Minkäänlaista taloudellista vahinkoa ei ole edes esitutkinnasta väitetty aiheutuneen CE:n menettelystä. ”

En tiedä mitä muut ovat poliisille sanoneet. Minä sanoin vain, että minulla ei ole vaatimuksia asian suhteen. Jos minulta olisi kysytty, että oliko yritetty erehdyttää, olisin sanonut, että kyllä on. Näin kokevat kyllä kaikki muutkin, joiden kanssa asiasta olen puhunut. Epäilen, että muilta on kysytty sama ”onko mitään rangaistusvaatimuksia”.

En kaivannut enkä kaipaa Christianille lisärangaistuksia pokeriyhteisön halveksunnan lisäksi. Tosin kun hän soitti minulle, ja kertoi tarinan, jonka uskottavuusarvo oli varsin matala, harkitsin hetken aiemman lausunnon muuttamista. Minulle olisi ollut ok, jos entinen ystäväni olisi joko kertonut totuuden, tai ollut sanomatta mitään. Poliisille satujen ja tarinoiden kertomisen ymmärrän hyvin.

Tämä tarina toki oli eri kuin kuulusteluissa kerrottu. Mensan jäsen ei sentään pokeriammattilaiselle selitä, että ässien taivuttelusta ei ole mitään hyötyä.

Olenkin muistellut yhtä sököjakoa Midnight Sunissa muutama vuosi sitten. Minulla oli ysi pinnassa ja ässä hoolissa, ja heti oikealla puolellani olleella Christianilla kolmonen melko samankokoisella stäkillä. Seiska ennen meitä avasi, ja minä löin lisää. Taikuri maksoi. Tämä on aika nihkeä spotti ottaa kolmosparilla. Ensinnäkin jatkossa minä tiedän, että siellä on juuri kolmospari. Takana voi olla seiskapari, joka survoo. Minulla voi olla ysipari. Seiska kippasi.

Sain saman maan kasin seuraavalla ja Christian osin kuolleen pienen kortin. Minulla oli melko tasan potti takana ja löin vielä sen alle, ja Taikuri maksoi välittömästi. Ihmettelin vähän, minkälainen tellikasa mahdan ollakaan. Ysiparin olisin nimittäin pelannut identtisesti, ja Christian tiesi tämän hyvin.

En väitä, että minulla oli hoolissa taivuteltu ässä, mutta näillä eväillä saattoi hyvin ollakin.

En edelleenkään kaipaa mitään sakkotuomiota enkä vahingonkorvauksia. Mutta oikeuslaitokselta jotain rotia kaipaisin. Olisiko asiantuntijatodistajan asemassa voitu kuulustella vaikka Juha Helppiä, tai ketä tahansa muuta pokeria pelannutta? Miksi mitään kunnollista esitutkintaa ei oikeastaan ole tehty, ja miksi tämä nollatutkimus kesti melkein kaksi vuotta?

Meidän surullisen kuuluisassa pokerioikeudenkäynnissämme syyttäjä katsoi tarpeelliseksi valittaa Korkeimpaan Oikeuteen, vaikka hovi sinänsä hyväksyi syyttäjän näkemyksen, mutta vapautti rangaistuksesta, koska oli hyvät perusteet, että olisimme voineet ymmärtää lain eri lailla, kuin Jouni Laiho, kuten teimmekin.

Ilmeisesti pokeriturnauksen järjestäminen ilman voitontavoittelua on sellainen rikos, jonka takia kannattaa käyttää oikeuslaitoksen rajallisia resursseja tappiin asti ja roikuttaa syytteessä olevia taparikollisia löysässä hirressä reippaat kuusi vuotta.

Kavereilta rahan huijaaminen taas ei ole edes syytteen arvoista.

Kehotan pokeriasioissa välttelemään asiointia Suomen oikeuslaitoksen kanssa viimeiseen asti.

P.S. Mitä luulette, jos huijauksen kohteena olisi ollut kasino, eikä kanssapelaajat, olisiko tullut syyttämättäjättämispäätös?

Aki Pyysing toimii Pokerihuoneen pokeriasiantuntijana.

Akin Showdown ilmestyy toistaiseksi keskiviikkoisin, ellei Pyysing ryyppää deadlinea.

Kolumni 8.6.2011 “Jumala armahtaa, minä en