Omilleen on päästävä, maksoi mitä maksoi

Aki Pyysing

 

Lopetin taloustieteellisen kirjallisuuden lukemisen vuoden 1994 paikkeilla. Jo aloittaessani 1986 olin sitä mieltä, että rationaalisesti toimivan ihmisen malli ei voi pitää paikkaansa. Silloiset ja myöhemmät havaintoni itsestäni ja ympäristöstä kertoivat ihmisten tekevän päätöksiä lähinnä tunteilla ja hyvin vähäisillä tiedoilla maksimoimatta todellakaan hyötyään. Maksimoin sentään oman hyötyni taloustieteistä valmistumalla ekonomiksi mahdollisimman vähäisellä työnteolla.

Hivenen hävetti lukea Tommi Verkasalon gradu ”Voiton ja häviön vaikutus pokerinpelaajien preferensseihin.” Daniel Kahnemann ja Amos Thersky olivat näköjään kehittäneet hiljan prospektiteorian minun huomaamattani. Sen mukaan ihmiset eivät käyttäydy kuten peliteoria ja odotetun hyödyn teoria kuvaavat rationaalisen hyödyn maksimoijaa.

Vähän perehdyttyäni teoriaan arvelin poikien vielä saavan Nobelin tästä, koska se vaikutti olevan huomattavasti lähempänä todellisuutta kuin klassinen talousteoria. Tarkempi tarkastelu kertoi, että herrat olivat esittäneet teorian 1979 ja kehittäneet sitä edelleen 1992. Ja Kahnemann oli saanut tästä Nobelin 2002, Tverskyn kuoltua jo 1996. Ei siis ihan hiljan.

Reaalimaailman tutkimukseni pokerin parissa ovat kertoneet, että peluritkaan eivät maksimoi odotusarvojaan. Tämä on sinänsä hyvä, koska jos kaikki pelaisivat optimaalisesti, voisin tällä hetkellä tutkia osavuosikatsauksia puku päällä jossakin instituutiossa, jonka tehtävänä on maksimoida asiakkaidensa rahavirta instituution suuntaan.

Myös ammattipelaajat toimivat usein epärationaalisesti. Tällä kertaa en puhu rannekello-ostoksista tai ruletin peluusta, vaan varsinaisesta ammatinharjoittamisesta. Tappiolla huiskitaan ja mäiskitään ja pelataan maailmanloppuun tai vaihtoehtoisesti takaisin omilleen nousuun asti. Voitolla heitetään marginaalikädet miettimättä muckiin ja lopetetaan, jos selkä on vähän kipeä tai jos tuntuu siltä, että baarissa voisi käydä ensimmäistä kertaa tänä vuonna flaksi.

Taloustieteen kehityksen heikohkon seuraamiseni lisäksi gradusta paljastui perehtymättömyyteni pokeritutkimukseen. Maailmalla on tehty myös ihan oikeita tieteellisiä tutkimuksia pohjautuen oikeasti pelattuihin käsiin, jotka on kerätty apuohjelmilla. Minä, joka seuraan aktiivisesti kaikkea pokerimaailmassa tapahtuvaa, olin iloisesti missannut nämä. Toisaalta yhteydet norsunluutorneista esimerkiksi pokerifoorumeille ovat välillä varsin heikkoja.

Näissä tutkimuksissa oli päästy samaan tulokseen, kuin minä olin varmaksi päätellyt jo kauan sitten ilman mitään tieteellisyyttä. Tappiolla ollessa pelataan aggressiivisemmin, löysemmin ja kauemmin. Voitolla ollessa asiat olivat taas päinvastoin. Pelurit, joista aineistot olivat koostettuja, olivat enimmäkseen Full Tilt Pokerin vakiopelaajia, joten mistään hupipelaaja-aineistosta ei ollut kysymys.

Verkasalon gradun lukemista suosittelen kaikille gradunlukukykyisille pokerinpelaajille. Siitä voisi avautua miksi häviöiden ja voittojen vaikutukset ovat merkittäviä kaikille pelaajille ja aiheuttavat epärationaalista riskinottoa tai riskinkarttamista. Ja sitten voisi vilkaista peiliin ja yrittää vähentää tätä omalla kohdallaan.

Verkasalon gradu loppuu Kahnemannin ja Tverskyn sanoihin: ”Henkilö, joka ei ole tehnyt sovintoa häviön kanssa, ottaa todennäköisesti riskejä, joita hän ei muuten hyväksyisi.”

Törmäsin muuten ensimmäistä kertaa 70-luvulla pelureihin, joiden oli päästävä omilleen, maksoi mitä maksoi. Nämä ja monet muut eivät ole koskaan tehneet sovintoa häviön kanssa.

P.S. Vanha pilkunnussija löysi gradusta vain pari pientä kirjoitusvirhettä. Yhden ajatusvirheenkin löysin. Kymmenen minuutin pohdinnan jälkeen totesin sen omakseni.

Tommi Verkasalo 7.10.2014: Voiton ja häviön vaikutus pokerinpelaajien preferensseihin

HS 20.10.2014: Pokeriammattilainen tienasi kuin insinööri, nyt hän etsii muita töitä

Aki Pyysing toimii Pokerihuoneen pokeriasiantuntijana ja nykyään myös Sijoitustieto.fi -verkkosivuston kolumnistina.

Akin Showdown ilmestyy toistaiseksi keskiviikkoisin, ellei Pyysing ryyppää deadlinea.