Pieni vodka piristää

Ylitin aluksi kaikki odotukseni Tallinnan Summer Showdownissa. Lauttailin nimittäin viime keskiviikkona Suomenlahden yli vissyn voimalla. Saavuttuani Hiltoniin menin suoraan 500 euron turnaukseen ja pelasin aamuneljään absolutistina. Pussitin chipleaderinä. (Pussittaa = seuraavana päivänä jatkuvan turnauksen merkit laitetaan pussiin)

Torstaina kävin ensin lenkillä ja salilla ja sitten aloin pelata jo muutaman tunnin pyörinyttä pääturnausta. Neljän tunnin stintti Mainia sujuikin ihan hyvin ja sain kasaan vähän yli keskiarvostäkin yhdellä laukauksella (=ilman lisäostoa).

Sitten jatkoin edellisen päivän turnausta, edelleen vissylinjalla. Viiden kuukauden pelitauon jälkeen pokeri maistui oikein hyvältä ilman dopingiakin.

Tosin pelirutiinin puute saattoi vaikuttaa suoritukseen. Olin kakkospäivän aloituspöydässä hyvässä asemassa hyödyntämään merkkijohtoani, mutta en varsinaisesti saanut juuri muuta tehtyä kuin suojeltua merkkejäni. Mikä sinänsä ei ole täysin tuomittavaa.

Tämä asetelma oli parissa tunnissa ohi, kun pelaajia tippui ja pöytiä yhdistettiin. Vasemmalle puolelleni tuli täysin peloton pelimies isolla pinolla ja mahdollisuus pöydän dominontiin olikin osaltani ohi.

Siirryinkin sitten pelaamaan ABC:tä ja toivomaan kortteja. Tämä ei ole erityisen hyvä tapa pelata pokeriturnauksen loppuvaiheita, mutta jokainen joutuu pelaamaan kykyjensä mukaan.

Onnistuin sinnittelemään pikkutunneilla alkaneeseen finaalipöytään. Huomasin päätyneeni puskustäkkiin, eli alle 20 blindiin. Aloin vihata siihenastista lapasteluani. Tosin tällä merkkimäärällä olen hyvin mukavuusalueellani ja pysyin edelleen elossa. Mutta en tuntenut itseäni hyväksi ihmiseksi. Tai ainakaan pokerinpelaajaksi.

Kun meitä oli viisi jäljellä, kyllästyin itseni vihaamiseen. Pyysin huoltojoukoilta vissyn sekaan tuplavodkan. Silpaisin sen kahdella huikalla ja lopputurnaus rullasikin varsin mukavasti. Muille en maininnut siirtyneeni doupattuun pelaamiseen.

Puskin vähän taulukkojakin aggressiivisemmin, koska olin tässäkin peliseurassa aiheesta saanut kyylän maineen, ja se toimi ihan kivasti, kun en onnekseni törmännyt monstereihin.

Erityisen hyvä mieli tuli, kun otin blindien välisessä riveribetsin kiinni ysihailla. Vastassa oli chipliideri, floppi oli AQ6, turnissa tuli 2 ja riverissä kutonen paritteli. Lyönti näytti kovasti pilliltä, koska oletin kaverin lyövän flopista osuneella kutosella heti.

Jäin pohtimaan, voisiko kaveri luulla bluffaavansa kymppihailla. Kallehain arvelin sen joka tapauksessa sököttävän (ja luultavasti maksavan). Olisi kovin noloa maksaa, nähdä T8 ja sanoa ”Good hand”. Reissataan ei oikein uskottavasti voinut, ei ollut mitään mitä esittää. Maksoin pienen pohdinnan jälkeen ja 94o oli kovempi kuin 75o.

Yhtään en mökötellyt, kun lopulta tipuin kymppiparilla vs A7o. Tässä turnauksessa voitin liki kaikki flipit, ja pronssille asti pääsy johtui enemmän hyvästä korttionnestani kuin jumalaisesta osaamisestani. Aina eivät onnet riitä voittoon asti, vaikka olisi sunnuntainakin syntynyt. Lisäksi varsinkin tuplavodkan jälkeen oli tosi kiva pelata.

Seuraavan päivän pääturnaus jatkui perinteisesti kahdeltatoista, joten salille ei ennen turnausta ehtinyt. En välttämättä ihan parasta kauttani pelannut. Taaskin jäi hyvän stäkin hyödyntäminen taitavampien hommaksi. Lopulta tipuin, kun päädyin ottamaan flopin J9o ja tunkemaan merkit sisään viisiouttisella turnista.

Jälkikäteisanalyysissäni kaverin käsi näytti joka vaiheessa vahvalta, ja silti mie en pystynyt irrottamaan. Ei kovin hyvä, joten lähdin rangaistuslenkille. Kävin vielä salillakin vähän helisyttelemässä pikkupainoja ja venyttelemässä selkää.

Palattuani hotellihuoneeseen perjantai-iltana hyvin tyytyväisenä vahvaan työmoraaliini – joskaan en kaikkiin pelisuorituksiini – tallasin päättäväisesti korkin päälle. Laitoinkin sen kiinni heti perään sunnuntaina nukkumaan mennessä. Välissä pelasin kahden tonnin highrollerin ja kirjoitin Sijoitustiedon sunnuntaikolumnin.

Tästä ei olisi paljon lapsille kertomista, paitsi että maksoin itseni poikki seiskaparilla. Mutta sain sieluriidin kaverin ässäkallesta. Ja alkuperäinen avaaja näytti hyvin tyytymättömältä kaverin all-in ylibetsistä. Tosin miulla oli reilusti yli keskiarvostäkki ja meitä oli 10 jäljellä, joista kuusi rahoille. Fuck the ICM, mutta todettakoon, että selvänä olisin varmaan kipannut.

Ässäkalle siellä siis olikin, mutta pokerijumalat tuomitsivat pokerireissuni tällä kertaa vain lievästi voitolliseksi. Kiitos Casino Olympic ja Teresa Nousiainen, reissu kai täytyy kuitenkin tuomita onnistuneeksi. Vaikka tänään keskiviikkonakin on vielä vähän horjakka olo.

Tarinan opetuksena on tarkoitus olla, että pieni vodka saattaa piristää, mutta ylenmääräinen läträäminen ei paranna yhtään kenenkään pelisuoritusta. Pekka Salmi (R.I.P.) sanoikin, että kaikki nyt hävitä kestävät, mutta voittamisen kestäminen se vasta vaikeaa on. Alkumenestykseni ja ”kurinalaisuuteni” olivat tällä(kin) kertaa työmoraalilleni liikaa kestettäväksi turnausviikon maalinauhan katkeamiseen asti.

Tallinnan Summer Showdownin kaltaisen pokeriviihteenhän haluaisivat jotkut tahot Suomessa kieltää. Ainakin niiltä, joiden pääsy karkeloihin riippuu satelliittimenestyksestä.

Pieni valonpilkahdus asiaan tuli kuitenkin viime viikolla:

Kokoomuksen puoluehallitus puoltaa nettiblokkien vastaista aloitetta

Varsinais-Suomen Kokoomusnuoret tekivät puoluehallitukselle aloitteen:

Olemme huolestuneina seuranneet keskustelua siitä, että suomalaisilta estettäisiin pääsy ulkomaisille pokeri- ja vedonlyöntisivustoille. Suomalainen uhkapelimonopoli Veikkaus on esittänyt tätä ja tämä on ollut esillä arpajaislain uudistustyössä hallituksessa.

Verkkopeliblokit tarkoittaisivat sitä, että pokeriammattilaiset olisivat pakotettuja muuttamaan maasta pois, jos heiltä estettäisiin pääsy kansainvälisiin virtuaalipelipöytiin. Vedonlyöjien mahdollisuudet jäädä voitolle heikkenisivät, sillä sen lisäksi että vetokohdevalikoima pienenisi, Veikkauksella vedonlyöntikertoimien naivi palautusprosentti on noin 94%, kun taas kansainvälisillä sivustoilla se on parhaimmillaan yli 98%. Kansalaisilla tulee jatkossakin olla oikeus valita itse minne pelaavat rahapelejä, jos pelaavat.”

Tämä oli niin hyvin muotoiltu, että Kokoomuksen puoluehallitus puolsi esitystä ja perusteli sitä itsekin:

Ulkomaisten pelisivustojen blokkaaminen ei todennäköisesti olisi tehokas keino estää suomalaisten pelaamista ulkomaisilla sivustoilla, varsinkaan ammatikseen pelaavien pokeriammattilaisten kohdalla. Blokkauksen oletettava seuraus juuri heidän tapauksessaan olisikin, että he siirtyisivät harjoittamaan elinkeinoaan johonkin muualle, mitä tuskin voi pitää Suomen kansantalouden näkökulmasta kokonaisedun mukaisena. Toinen vaihtoehto on blokkien kiertäminen, joka ei alalla toimiville ja teknologiaa tunteville ole erityisen vaikeaa. Jälkimmäisessä tapauksessa kärsisi myös yleinen lainkuuliaisuus.

Nettiblokkaus on varsin tehotonta myös EU:n komission alkuvuodesta 2019 julkaiseman raportin “Evaluation of Regulatory Tools for Enforcing Online Gambling Rules and Channeling Demand towards Controlled Offers” mukaan. Esimerkkinä tässä kohtaa voidaan esittää Italia, jonka blokkaamista yli 7000 domainista 63 prosenttia ei ole edes toiminnassa. Nettiblokkausta voi kenties päätyä kannattamaan, jos sivuuttaa riittävän määrän perustietämystä Internetin toiminnasta.”

Huomattavaa on, että kokkarit eivät ole hallituksessa ja puoluekokoustakaan ei ole vielä pidetty. Ja puolueessa on ennenkin sivuutettu puoluekokouspäätöksiä.

Mutta olihan se nyt lohdullista nähdä rahapeliasioissa kaksi poliittista lausuntoa, joissa mikään ei viluttanut. Lisäksi niillä hallituspuolueilla, jotka kilpailevat kokoomuksen kanssa samoista äänistä, on nyt isompi kynnys ajaa nettiblokkeja. Äänestäjien enemmistö kuitenkin vastustaa niitä. 

Olenko liian monisanainen?

Hivenen noloa on, että Varsinais-Suomen Kokoomusnuorten varapuheenjohtajan Arvi Tolvasen kirjailema esitys ja puoluehallituksen vastaus siihen vaikuttavat paremmin perustelluilta tai vähintään ytimekkäämmiltä kuin lukuisat omat nettiblokit tuominneet kirjoitukseni.

Kun kolmas nettiblokkisota nyt lähestyy ratkaisuvaiheitaan, pitäisiköhän keskittyä vähän lyhyempiin kirjoituksiin?

Verkkouutiset 25.8.2020: Varsinais-Suomen Kokoomusnuoret huolissaan suomalaisten vedonlyöntiammattilaisten tulevaisuudesta

Janne Heikkinen Uusi Suomi 26.8.2020: Kokoomus vastustaa pelisivustojen nettiblokkia

https://www.pokeritieto.com/kolumnit/maksujen-blokkaamisen-yrittaminen-ulkomaisille-pelisaiteille-olisi-honoilya-mutta-voi-toteutua/

 

Aki Pyysing toimii Pokerihuoneen pokeriasiantuntijana ja nykyään myös Sijoitustieto.fi -verkkosivuston kolumnistina. 

Akin mielipiteet ovat hänen omiaan. Pokeritieto seisoo vahvasti sananvapauden takana, mutta Akin mielipiteet eivät edusta Pokeritiedon virallista kantaa.

Akin Showdown ilmestyy toistaiseksi keskiviikkoisin, ellei Pyysing ryyppää deadlinea.