Pokeriammattilaiset ovat etuoikeutettuja

Aki PyysingAkin Showdown ilmestyy toistaiseksi keskiviikkoisin, ellei Pyysing ryyppää deadlinea

Havaintojeni mukaan peliammattilaiset valittavat melko paljon. Milloin on huonot pelit ja milloin on käynyt huono kortti. Olen tolkuttanut monelle vikisevälle ammattipelurille, että kannattaisi valituksen keskellä pitää mielessä ammatin valopuolet. Vapaat työajat, palkitseva tulospalkkaus, mahdollisuus etä- ja matkatöihin ja rajaton mahdollisuus tehdä töitä ovat keskivertopalkansaajilla vain haaveena.

Minä olen hyödyntänyt tähän asti ammatin valopuolia varsin säästeliäästi. Mahdollisuudesta tehdä paljon töitä ja palkitsevasta tulospalkkauksesta olen toki nauttinut jo pitkään. Vapaita työaikoja minulla ei ole ollut koskaan. Alkuaikoina pelasin aina, jos jossain oli jotain peliä. Viime vuosikymmenenä pelasin, jos se perhetilanteeseen sopi tai jos sain kamppailtua itselleni mahdollisuuksia pelata myös sopimattomiin aikoihin.

Koska olen pelannut paljon viisitoista vuotta, niin minua on vaihtelevasti diagnosoitu joko peliongelmaiseksi tai työnarkomaaniksi. Olen niin kaukana peliongelmaisesta kuin voi olla. Minulla ei olisi mitään ongelmaa olla pelaamatta loppuvuotta, jos joku muu hoitaisi laskuni, ja jos minulla olisi vielä nautittavampaa tekemistä.

Työnarkomaani olen kyllä ollut. Töitä olen tehnyt paljon pienestä pitäen. Vapaaehtoista kesälomaa pidin viimeksi 10-vuotiaana. Yhtään oma-aloitteista lomamatkaa en ole muistaakseni koskaan tilannut. Naisten määräämillä pakkolomilla on toki tullut oltua.

Tämän vuoksi pokeriammattilaisuus on sopinut minulle erinomaisen hyvin. Nettipokerin myötä on mahdollista tehdä tuottavaa työtä käytännössä kellon ympäri. Tulokseni eivät ole olleet lähelläkään Suomen kärkitasoa, mutta riittäneet hyvin varsin korkeaan elintasoon perheilleni. Lisäksi olen nauttinut työnteosta.

Minun suunnitelmani Helsinki Freezeout- viikolle oli samanlainen kuin tavallisesti. Aioin pelata pari turnausta ja käteispelit aina pilkkuun asti. Alkuviikosta oli tarkoitus pysytellä ajokunnossa (ilman autoa tosin) ja loppuviikosta sitten vähän irrotella viimeistään sököturnauksessa ja Casino Awardseissa.

Ainoana poikkeuksena olin päättänyt mennä ensimmäistä kertaa turnausviikolla Jokerit-Saipa- peliin. Ystäväni on pyytänyt minua jokaiseen Jokerit-Saipaan jo pitkään. Jostain syystä se on osunut tammikuussa viimeiset kuusi vuotta juuri Freezeout -viikolle. Saipa voi tippua liigasta, mutta Freezeout on joka vuosi. Joten ilmoitin, että tällä kertaa tulen peliin.

Tajusin, että minä voin oikeasti jättää työpäivän väliin aina halutessani. Minulla on hyvin varaa pitää myös vapaapäiviä.

Ajattelutavan muutoksella on helposti kumulatiivisia vaikutuksia. Olin yhtenä päivänä syömässä ennen pelien alkua. Kaverini ehdotti, että jos mentäisiin Tavastialle kasinon sijaan. Sinnehän sitten myös tällä kertaa lähdin. Hyvästä livemusiikista saan vielä enemmän iloa irti kuin pokerista. Grand Casinolla pilkityttää säännöllisesti, mutta Tavalla olen hereillä.

Menimme vielä kasinolle, mutta en pelannut jakoakaan, koska arvelin nukahtavani pöytään melko pian. Juttelin sen sijaan mukavia hyvässä seurassa Fennian aulabaarissa. Saipapelistä kasinolle tultuani en pelannut jakoakaan samasta syystä.

Yhtenä päivänä viikon aikana jäin juttelemaan erään uuden tuttavuuden kanssa, ja juttua riitti niin pitkälle, että missasin taas yhden työpäivän. Lauantaina en harkinnutkaan jääväni pelaamaan sököturnauksen jälkeen, vaan lähdin Pokerisivujen bileisiin. Sunnuntaina Awardsien yhteydessä ei mieleeni edes juolahtanut pelata, vaan seurasin mielestäni erinomaisen hyvin järjestettyä tilaisuutta ja lähdin luonnollisesti jatkoille.

Maanantaina oli aavistuksen tukka sekaisin kaikista väliin jätetyistä työpäivistä. Harkitsin jättäisinkö työpäivän taas väliin, mutta päätin lähteä kasinolle kurkkaamaan kuitenkin. Pelasin pikkupeliä kankkusessa muutaman tunnin ja voitin 6.500 euroa. Tämä vei vuoden voitolle. Life is so good!

Tämä ei ole malli, jolla pokerinpelaaja pysyy leivässä. Mutta kun istuu sorvin äärellä 15 vuotta (ja vielä enimmäkseen muiden eteen), niin voi välillä ottaa myös ilon irti elämästä. Nyt olen vihdoin tajunnut, että minulla ei ole enää tilivelvollisuutta tekemisistäni. Aion myös jatkossa ottaa entistä enemmän iloa pokeriammattilaisten niistä etuoikeuksista, joita en ole juuri hyödyntänyt.

Aki Pyysing toimii Pokerihuoneen pokeriasiantuntijana.