Rikastuisitko mieluummin lottoamalla vai pokeria pelaamalla?

Aki Pyysing

 

Vajaalle kolmannekselle (30%) suomalaista lottoaminen olisi Investiumin tilaaman tutkimuksen mukaan mieluisin tapa rikastua. Toiseksi suosituinta on rikastuminen säästämällä (21%) ja kolmanneksi sijoittaminen (20%). Nämä kaksi tosin ovat toivottavasti sidoksissa toisiinsa. Vaaditaan melkoista reikäpäätä, joka ei säästöjään sijoita mitenkään. Tosin näitä löytyy suomalaisista kyllä ihan riittävästi.

Tämä on minulle melko oksettava tulos. Kuka ei mieluummin kertoisi tienanneensa rahat, kuin lottopallojen pomppineen kohdalleen osuvasti? Toki osaa varmasti ahdistaa ajatus, että rikastuakseen joutuisi ihan töitä tekemään. Toivottavasti suurin osa vastaajista on ymmärtänyt kysymyksen väärin ja vastanneet realistisimpaan eivätkä mieluisimpaan rikastumistapaan.

Uhkapelaaminen ja rikkaisiin naimisiin meneminen eivät olleet kovin suosittuja (3%). Epäilen vähän, että rikkaisiin naimisiin haluaa isompi prosentti. Kyselytutkimuksissa valehteleminen kun ei ole ollenkaan tavatonta. Harva kuitenkaan liioittelee kysyttäessä Virosta tuomansa viinamäärää tai haluaan rahan naimiseen.

Lisäksi pelkään, että pokerilla rikastuminen sijoittuu sarjaan uhkapelaaminen. Tunnen paljon pokerilla vaurastuneita, ja rahat eivät tosiaan ole uhkapelaamalla tulleet. On vain pelattu tuhansittain tunteja pokeria itseään aavistuksen heikompien pelaajien seurassa. Uhkapelillä rikastuminen on peliongelmaisten unelma, joka ei koskaan toteudu. 

Jotkut pokerinpelaajat ovat tosin ottaneet varallisuusloikan voittamalla ison turnauksen. Tämä on yleensä ollut Pyrrhoksen voitto. Kun on yhdessä turnauksessa hohottanut, on tunnettu itsensä Paavo Väyrystä kuolemattomammaksi. Tasoa on nostettu, vaikka latu sinne aukesi valmiina eikä sitä tarvinnut raivata umpihankeen yli kyyläkallioiden. Sitten isompien tasojen vakkarijyrät ovat tehneet sen mitä hyvin osaavat eli jyränneet turnaussankarin. Mikä viheltäen tulee, sen uuden tason vakkarit laulaen laittavat taskuunsa.

Pokerisivistyneet tuntevat hyvin termin ”grindaaminen”. Tämä tarkoittaa sitä, että painetaan pokerin parissa samalla tasolla tuntityötä hivenen epäselvällä tuntipalkalla. Valtaosa pokeriammattilaisista on grindereitä, eli voittavat melko tasaisesti, joskaan tulot eivät nouse lähellekään suuryritysten johtajien palkkatasoa.

Tällä metodilla voi edelleen ainakin vaurastua, kuten muullakin työnteolla. Ensin pitää saada yhtälö tulot miinus menot mahdollisimman positiiviseksi. Tämä onkin vaurastumisen haastavin osio. Ylijäämä pitää sitten sijoittaa sisukkaasti ja järjestelmällisesti. Kun jatkuvasti tulee uutta sijoitettavaa ja korkoa korolle –efektikin alkaa purra kunnolla, rikastuu ihan vääjäämättä.

Sijoittaminen on muuten selkeästi helpompaa puuhaa kuin pokerin menestyksekäs grindaaminen, vaikka tuurin osuus onkin pokeria suurempi. Laiskemmat voivat sijoittaa Nerolana pienikuluisiin indeksirahastoihin. Ahkerammat voivat yrittää askarrella suorien sijoitusten kuten osakkeiden ja kiinteistöjen avulla. Velkavipua vähän kylkeen ja muutaman vuosikymmenen päästä sijoitetut markat ovat muuttuneet euroiksi. Jos eväät riittävät nykymarkkinoilla pokeriammattilaiseksi, riittävät ne menestyksekkääseen sijoittamiseenkin.

”Työtä tekemällä ei voi rikastua” on hokema, jonka ovat lanseeranneet luultavasti kaverit, joille kassavirtaan mitoitetut menot ja ylijäämän pitkäjänteinen sijoittaminen eivät vaan maistu. Näistä sankareista löytyykin luultavasti se osasto, joka mieluiten rikastuisi lottoamalla.

Nuorissa on tulevaisuus. Nuorista aikuisista eli 18-25-vuotiaista vain 14% preferoisi lottoamalla rikastumista. Nuoret ryyppäävätkin vähemmän, vaikka Pekka Puska tekee parhaansa, jotta nuoriso kiinnostuisi limuviinoista. Tämä helpottaa kovasti sekä tulonmuodostusta että menojen mitoittamista tuloihin. Lottoaminen taas heikentää pitkällä aikavälillä ylijäämää 61% kertaa lottoamiseen käytetyt rahat.

Olen vakuuttunut, että ilman länsimaisen yhteiskunnan romahdusta tai vasemmistohallitusta (nämä ovat jossain määrin synonyymit) Suomessa on tulevaisuudessa paljon enemmän tyhjästä lähteneitä ”rikkaita”, koska nuoret ovat paremmin koulutettuja, oma-aloitteisempia ja vähemmän rahapelimonopolin aivopesemiä kuin vanhemmat ikäluokat. Näitä uusrikkaita voivat sitten oman ikäluokkansa tuottavaa työtä halveksuvat ja sijoittamisen päälle räkivät vanhoina kadehtia, koska he pääsivät maksamaan ”köyhien” tulonsiirrot.

P.S. Lottosin edellisen kerran 1984. Kumma kun ei ikinä osu.

Aki Pyysing toimii Pokerihuoneen pokeriasiantuntijana ja nykyään myös Sijoitustieto.fi -verkkosivuston kolumnistina.

Akin Showdown ilmestyy toistaiseksi keskiviikkoisin, ellei Pyysing ryyppää deadlinea.