Rock Pokerissa askel eteenpäin

Aki Pyysing

Onko jokin muka parempaa kuin pelata pokeria, ottaa pikku drinkkejä ja kuunnella hyvää musiikkia? Ei ainakaan minkään puoli vuorokautta kestävän pitäisi olla. Kävin selvittämässä asiaa viime lauantaina pelatussa 16. Rock Pokerissa. Empiirisen tutkimukseni tulos tuki aiempaa teoriaani.

Itse tapahtuma on Radio Rockin ja Casino Helsingin järjestämä 200 euron no limit texas –turnaus, joka pelataan Fennia Salongissa. Mukana on aina bountyjä rock-maailmasta, kuten esimerkiksi Esko Seppänen, Jethro Rostedt, Jorma Vuoksenmaa ja Aki Pyysing. Jormalla on kaikki Ramonesin levyt ja mie osasin joskus soittaa Smoke On the Waterin alkusoinnut sinnepäin metallikielisellä Landolalla. Jethron ja Eskon rockansioista en tiedä.

On joukossa toki oikeitakin rockmuusikoita ja -toimittajia. Vakiobountyistä Aki Tykki ja Jussi Heikelä ovat ansioituneita pokerinpelaajinakin ja loput pysyvät joskus turnauksessa mukana jopa ruokataukoon asti. Bountyn tiputtamalla saa tältä merkit, ilmapallon ja kassillisen rockkrääsää.

Tilaisuuden viihtyisyyttä lisää taustalla soitettava rockmusiikki. Tämä on toki välillä ahdistanut paikalle helpon rahan toivossa hiipineitä turnausjyriä, joiden käsitystä hyvästä musiikista voi kuunnella esimerkiksi hisseissä. Joskus on jopa vaadittu musiikkia hiljemmalle. Ei pitäisi olla paatuneimmallekaan nitille aivan mieletön yllätys, että Rock Pokerissa soitetaan rokkia.

Olen osallistunut tähän turnaukseen aina kun olen ollut Suomessa, paitsi jos se on loppuunmyyty, ennen kuin olen ymmärtänyt ostaa lippua. Kerran splittasin voiton Jari Mähösen kanssa. En yleensä tee kuin epäreiluja dealeja, mutta tällä kertaa olin saavuttanut noin kolmen promillen rockhenkisyyden ja suostuin poikkeuksellisesti Jarin ehdotukseen.

Olen myös sössinyt pienessä hönössä useamman Rock Pokerin, enkä syytä alkoholia, vaan kaveria joka sitä oli innokkaasti nauttinut. Toki turnauksesta tippumisesta nauttii aina siinä missä peräsuolitähystyksestäkin. Tämän jälkeen on ollut kaksi vaihtoehtoista viihdemuotoa jäljellä. Voi joko lähteä baariin tai jäädä huitomaan käteistä. Koska kumpikin vaihtoehto sopii hyvin preferensseihini, ei illasta ole koskaan tullut tylsää. Seuraavana päivänä on saattanut olla sitten vähän arkisempaa menoa.

Tällä kertaa olin päättänyt olla sivistyneesti ja pelata mahdollisimman hyvin. Bountyn kuuluu minun filosofiani mukaan antaa kaikkensa pelille, vaikka lippu olisi tullut ilmaiseksikin. Lisäksi turnauksessa on palkintona ihan oikeata rahaa.

Tästä johtuen otin ensimmäisen jallun vasta kolmelta. Siiderillä piti sinnitellä turnauksen alkuun asti. Pidin sitten nesteytyksestä huolta rauhalliseen tahtiin koko turnauksen ajan. Ensimmäisellä tasolla sain paljon pelikelpoisia käsiä, joskaan en mitään monstereita. Katselin osumattomia floppeja, eikä munaa tehdä ylikävely-yrityksiä ollut. Tämä ei tosin Rock Pokerissa välttämättä olekaan mikään oikotie tuottavuushyppyyn.

Stäkkini vajosikin sitten makselemalla ja kippailemalla ihan kelpo vauhtia. Yhteen floppiin osuin pienestä blindista KJ:llä, kun flopissa oli kaksi jätkää ja kasi. Floppi meni sökönä. Turniin löin ja iso sokea löi vähän lisää. En tykännyt. Tämä oli ensimmäinen postflop-reissu tältä kaverilta. Maksoin toki ja maksoin riverissäkin reilun puolen potin lyönnin Kojakillani nähdäkseni Lumiukot eli kasipariin flopatun täydenkäden.

Nyt olin puolessa stäkissä. Kerran flippasin viitosparilla rouvajätkää vastaan ilman palautusta ja sitten olin tosi vähissä. Kun edestä limppasi kaveri, joka teki näin kaksi kertaa kolmesta, oli AQo yhdellätoista blindilla automaattisurvonta. Iso blind maksoi (yäk) ja limpperi maksoi (kuten odotettavissa oli).

Kun floppi tuli kallekorkuisena ja iso blindi löi kaikki ja toinen vihu maksoi, aloin mielessäni siirtyä jo baaritiskin suuntaan. Showdown oli melkoinen Good Beat. Lyöjällä oli osumaton Q4 ja maksajalla osumaton AJ. Olin toivonut, että ässä auttaisi minua, vaikka tämäkin vaikutti epätodennäköiseltä. Sen sijaan vastustajilla oli yhteensä kuusi suoraa outtia. Voitinkin tämän Rock Poker Special -potin.

Sitten valuin taas vähän alas ja melko pian löysin isosta blindista ysiparin, kun keskipositio survoi vain vähän isomman stäkkinsä suoraan sisään. Tämä pitää maksaa ja sitten jos häviää flipin pitää kätellä voittajaa ja pyytää tätä pitämään hyvää huolta chipeistä.

Näin teinkin, ja koska kello ei ollut vielä viittäkään, harkitsin vakaasti baariseuran etsimistä. Rock Pokerin yhteydessä käteiset on nimittäin aina pelattu alakerrassa, toisin kuin kansainvälisten turnausten yhteydessä. Tästä seuraa se, että turnaustippujat hipsivät jatkoille yksi kerrallaan ja tarjolla alakerrassa olisi vain normaalit lauantaipelit. Fennia Salonki on erittäin viihtyisä paikka pelata pokeria, kun alakerran pokerihuone on vain viihtyisä.

Minulle kerrottiin kuitenkin, että käteiset on tällä kertaa päätetty pelata yläkerrassa. Koska pokerinpelaajan on kyettävä nopeisiin päätöksiin, muutin suunnitelmaa rivakasti. Pelasinkin sitten tästä innostuneena kasinolla pilkkuun asti kirjaten pienen plussasession noin kahdentoista tunnin käteisestä. Silmämääräisesti arvioiden Fenniassa oli actionia paljon normaalia lauantai-iltaa enemmän, ja muutkin kuin mie vaikuttivat viihtyvän. Käteiset Fennia Salongissa oli Rock Pokeriin varmasti onnistunut ja toivottavasti pysyvä ratkaisu.

Ehdotin myös käteisten pelaamista yläkerrassa vasta toisen Rock Pokerin yhteydessä, koska ensimmäiseen en onnistunut ostamaan lippua. Monopoli osoitti dynaamisuutta päätymällä tähän alle viiden vuoden. Keep up the good work!

Lisäksi tätä herkkua sai maistella tunnin tavallista pidempään. Taisi olla jo viime vuonna, kun kasino oli tunnin pidempään auki, kun kelloja siirrettiin talviaikaan. Vaikka keski-ikäisille miehille onkin hyväksi, että kasinolla on sulkemisaika, on talviaikaan siirryttävä joka tapauksessa ja yhtä hyvin sen voi tehdä ensimmäisenä iltana. Toivottavasti Jouni Laiho ei lämpene kolumnistani keksimään jotain pykälää estämään tätä jatkossa.

Maailma on mennyt vuosituhansien varrella trendinä ainakin ihmisten kannalta parempaa suuntaan, sanovat lehdistö ja poliitikot mitä hyvänsä. Vai olisitteko syntyneet mieluummin torppariyhteiskuntaan tai mahdollisesti keräilytalouteen 40 vuoden odotettavissa olevalla eliniällä näkemään säännöllisesti nälkää? Nykyisten sotien raakuuksia kauhisteleville kerrottakoon, että 30-vuotisesta sodasta palasi hakkapeliitoista solidi 20 prosenttia kotiin ja tuolloin oli tapana rutiininomaisesti ryöstää vallattu kaupunki, tappaa vastaantulevat miehet ja raiskata naiset.

On mahdollista, että ihmiskunnan hyvinvoinnin paranemisen kannalta ei ollut ratkaisevan tärkeätä siirtyä pelaamaan Rock Pokerin käteispelejä Fennia Salonkiin. Mutta mitenkään haitallista ei ole, että otetaan oikeansuuntaisia askeleita, vaikka sitten pieniäkin.

Pienten hyvien asioiden toteuttajat tekevät maailmalle paljon enemmän hyvää kuin mitään aikaansaamattomat nykyisen menon kauhistelijat.

Aki Pyysing toimii Pokerihuoneen pokeriasiantuntijana ja nykyään myös Sijoitustieto.fi -verkkosivuston kolumnistina.

Akin Showdown ilmestyy toistaiseksi keskiviikkoisin, ellei Pyysing ryyppää deadlinea