Ruotsin rahapelimarkkinat lisensioidaan uutenavuotena – mikä muuttuu?

 

Ruotsinkin arpajaishallinto eli Lotteriinspektion on käynyt pitkään sotaa ulkomaisia pelintarjoajia vastaan. Jos on joskus vilkaissut Aftonbladetin tai Expressenin nettisivuja, on voinut heti päätellä, että menestystä on tullut kuin Suomelle miesten jalkapallossa. Ensimmäinen silmään osuva mainosbanneri kun on lähes aina jonkun ulkomaisen peliyhtiön.

Tosin ”ulkomainen peliyhtiö” on siinä mielessä hilpeä ilmaisu, että iso osa Ruotsin markkinoilla askartelevista pelintarjoajista on pääosin ruotsalaisomisteisia pörssiyhtiöitä, jotka ovat vielä Tukholmassa listattuja. Tosin meillä Suomessa arpajaishallinnon eläköitynyt hallitusneuvos Jouni Laiho lanseerasi aluksi menestyksekkäästi ulkomaalaisista peliyhtiöistä käytettäväksi vielä harhaanjohtavamman termin ”laiton pelinjärjestäjä”, joka meni läpi mm. MTV3:ssa, mutta ollut varsin vähällä käytöllä viime vuosina.

”Ulkomaiset” peliyhtiöt tykkäsivät kovasti Ruotsin markkinoista, koska siellä oli periaatteessa monopoli, mutta markkinointi oli käytännön vapaata. Mediayhtiöt nimittäin kieltäytyivät noudattamasta Lotteriinspektionin määräyksiä ja EU:n turvaamaan sananvapauteen vedoten ottivat kaiken mainonnan vastaan. Peliyhtiöt siis toimivat Maltan alhaisella verokannalla, mutta niillä oli käytännön vapaat kädet markkinoida.

Syyskuun alussa Ruotsin viranomaiset voittivat 24-vuotisessa sodassaan (Lotterilag 1994) yhden siviilioikeuden taistelun. Tuomion mukaan mainoksien ja linkkien tarjoaminen ulkomaisille pelisivustoille on sittenkin lainvastaista. Tosin bannerit näkyivät tätä kirjoitettaessa liehuvan vanhaan malliin, joten päätöksestä on valitettu ja tilanne jatkuu toistaiseksi ennallaan.

Itse asiassa kaikki rakkaassa länsinaapurissamme askartelevat peliyhtiöt painavat tällä hetkellä markkinointirahaa menemään ennennäkemättömään tahtiin. Tammikuussa kaikki on nimittäin toisin, ja Ruotsi astuu rahapelien osalta lisenssijärjestelmään.

Kaiken kaikkiaan 22 peliyhtiötä (joukossa monopoliyhtiö Svenska Spel) haki lisenssiä ensimmäisenä mahdollisena hakemuksen jättöpäivänä 1. elokuuta, ja yhteensä hakemuksia odotetaan tulevaksi suuruusluokkaa 70. Lisenssin saavat peliyhtiöt alkavat vuodenvaihteesta maksaa Ruotsiin 18 prosentin veroa GGR:stä (Gross Gaming Revenue), eli pelivoitoistaan ilman mitään vähennyksiä.

Ainakin Ruotsin verokarhu ilahtuu muutoksesta. Peliyhtiöiden nettotulokset Ruotsista kokonaisuutena oletettavasti heikkenevät. Mutta

Mitä tapahtuu nettipokerille Ruotsin lisenssijärjestelmään siirtymisestä?

Tähän voisi vastata lyhyesti ja ytimekkäästi: Kukaan ei tiedä. On nimittäin paljon auki olevia kysymyksiä. Mutta aktiivista spekulointia jo vuodesta 1986 harjoittanut voi aina arvailla.

Hakevatko ja saavatko isot pokeriverkot lisenssin Ruotsista?

Ainakaan kaikki eivät vaivaudu edes hakemaan. Lisäksi on saiteille aika nihkeää erotella ruotsalaisten pelejä ja maksaa niistä sitten verot, vaikka haluaisivatkin. Veikkaan, että markkinajohtaja PokerStars ei välttämättä edes hae, kun taas esimerkiksi Kindred varmasti hakee. Maksaako sitten lisenssin saatuaan Kindred Unibetillä tai Pokerihuoneella pelaavien suomalaisten ja romanialaisten reikeistä verot suosiolla Ruotsiin? Arvaukseni on jyrkkä ehkä.

Millä keinoin ruotsalaisten pelaamista lisenssittömille pokerisaiteille pyritään estämään?

Ei ainakaan kovin tehokkaasti. Internetin blokkaaminen on ruotsalaisille aika paha pala pureskeltavasti, eikä se kovin tehokasta voi mitenkään olla. Veikkauksen edunsaajille esimerkiksi rahansiirtojen blokkausyritys ei aiheuttaisi mitään omantunnon tuskia, jos he sillä kuvittelisivat pitävänsä pitempään kiinni suojatyöpaikoistaan. Ruotsalaiset ovat paljon herkkätunteisempia ja kysymys on ”vain” valtion eikä ”maailman parhaan rahapelijärjestelmän” rahoista.

Lisenssin saaneet yhtiöt taas auringonvarmasti vaativat Ruotsiin veroja maksamattomien kilpailijoiden blokkaamista markkinoilta. Eli eiköhän jotain menestykseltään pinnan alla olevien sukellusveneiden etsintään Ruotsin aluevesiltä verrattavia toimenpiteitä ole tulossa.

Suomalaisen pokerinpelaajan silmin Ruotsin lisenssimalliin siirtyminen ei tuo mitään positiivisia tulemia. Hiuspussipäiden pelaajapopulaatio on iso, ja se pirstaloitunee jossain määrin entisestään. Vaikutuksien odotan kuitenkin olevan melko rajallisia.

Svenska Spel ottanee markkinaosuutta, kun se aiemmin on kärsinyt kilpailuhaitasta, koska ei ole voinut tarjota bonuksia. Kaikki lisenssin saavat pelaavat samoilla ehdoilla. Tarkoittaako tämä sitä, että Svenska Spelkin voi alkaa tarjota bonuksia, vai eikö kukaan saa tarjota, on epäselvää. Joka tapauksessa bonuksia ei lasketa GGR:stä pois ennen veroja, joten ainakin ruotsalaislisenssisten saittien bonusehdot heikkenevät tai poistuvat.

Meitä metsäläisiä ei Svenska Spel huoli asiakkaikseen. Veikkaus (tai tarkemmin RAY) kosiskeli ruotsalaisia aikoinaan samaan pokeriverkkoon, mutta ei sinne köyhiä kaivattu. Itävaltalaisten kanssa RAY sitten kuitenkin onnistui pääsemään järkiavioliiton ehdoista sopuun.

Suomessa tapahtuma tullaan uutisoimaan hyvin pienellä, koska ”lisenssijärjestelmä” on kirosana Veikkauksen edunsaajien keskuudessa – ja heitä meillä valtaa pitävissä riittää oikein hyvin.

Aki Pyysing toimii Pokerihuoneen pokeriasiantuntijana ja nykyään myös Sijoitustieto.fi -verkkosivuston kolumnistina.

Lotteriinspektion: ”Ruotsissa ei saa mainostaa ilman lupaa” (tvångsvenska behövs här)