Spring Poker Festival -Wien-

Esa AulaMaaliskuun viimeisellä viikolla järjestettiin Itävallan Wienissä 1,5 viikkoa kestävä Spring Poker Festival turnausviikko. Alun perin ei ollut tarkoitusta lähteä pelaamaan ollenkaan, mutta työsaralla sovittu työmatka Unkariin peruuntui ja samalla avautui sopiva paikka pitää rästivapaita pois, kun kalenteri oli raivattu tyhjäksi muutenkin. Samaan aikaan Ruotsissa järjestettävä Nordic Masters kahmi Suomesta muut mahdolliset lähtijät, joten matkaan oli lähdettävä yksin.  Lennot ja hotelli viikoksi kustansi yhteensä noin 600 euroa, joten kiinteät kustannuksetkaan eivät nousseet päätä huimaaviksi. 

Pelit järjestettiin Concord Card Casinolla, joka sijaitsee Wienin keskustasta muutaman kilometrin päässä. Ensi kertaa paikalle saapuvalle paikka saattaa vaikuttaa hieman hämärältä, mutta ensi vaikutelman ei kannata antaa hämätä. Kaikki toimi koko viikon ajan moitteettomasti. Turnauksen läpi viennistä vastasi TK Pokerevents ja vääriä/epäoikeudenmukaisia päätöksiä en nähnyt viikon aikana yhtään. Joka päivä riippumatta siitä oliko pääturnaus 300e rakella vai pieni satelliitti, niin turnauspelaajille oli kasinon eteen telttaan katettu all inclusive buffet, joka oli myös valikoimaltaan erinomainen.  Kasino oli järjestänyt myös oman kyydityksen hotelleille ympäri vuorokauden eli taksilla tarvitsi liikkua vain pelipaikan suuntaan.

Turnauksia pelasin viikon aikana viisi, jossa pitemmälle päästiin 200e rebuy ompussa ja 750e freezeout texussa. Ompussa ammuin itseni ulos bubblen paikkeilla tilanteessa, jossa kohtuu huono ja ”any four” pelaaja löi napilta potin. Pienestä blindistä maksuautomaatti otti maksun ja istuin BB:ssä kädessäni 991010ds. Olen joskus aikoinaan takonut itselleni päähän MTT  turnauksiin sellaisen mantran, että jos tiput bubblessa olet pelannut hyvin. Tämä vain sen takia, että bubblessa tulisi painettua tarpeeksi aggressiivisesti ja jos vihulla on kippivaraa, niin lyö kylkeen ja lujaa. Edessä oli taas sellainen tilanne ja kun en laittanut kumpaakaan vastustajaa monstereilla ja kun kippivaraakin löytyi varmasti, niin tuuttasin potin kylkeen ja 90% stackista samalla sisään. Nappi otti maksun AJJx hanskalla, joka piti ja laulukuoroon.

Seuraavaksi oli vuorossa 750e freezeout, jossa mentiinkin finaalipöytään hyvällä pinolla lähinnä johtuen aggressiivisesta pelistä bubblessa eli toisena päivänä varianssi antoi hyvän pinon, kun toisena sillä tiputtiin. Pöytä oli pelaajarakenteeltaan oikein hyvä ja kaksi sankaria aloituspöydästäkin oli löytänyt tiensä tänne asti. Olin laittanut päähäni näistä sankareista lyhyen merkinnän aivokoppaan merkinnällä ”kaamee paisti”. Pelaajia tippui yksi toisensa jälkeen ja lopulta oltiin kolmekätisessä, jossa vastustajina oli toinen näistä sankareista ja yksi venäläinen ammattilainen. Naapurin aronpoikaa yritin katkaista kolme kertaa jokaisen ollessa käytännön flippi ja en voittanut yhtään. Kolmas sija takataskuun ja 7200 euroa kotiin. Virheitä en jälkikäteenkään tarkasteltuna tehnyt, joten siinä mielessä pystyi olemaan ihan tyytyväisin mielin.

Työpäivät venyivät poikkeuksetta 12 tuntisiksi ja tarjolla oli myös oikein rapeaa käteispeliä. Olin varautunut matkaan myös vanhoilla korvakuulokkeilla joita ajattelin testata ensimmäisen kerran, kun Helsingissähän kyseiset vekottimet ovat kiellettyjä myös turnausviikoilla.  Pöytäkielenä pelaajat puhuivat lähinnä saksaa ja kun oma saksan kielen taito rajoittuu yläasteen kahden vuoden lukemiseen, niin huonot kaskut jäivät tällä kertaa pöydässä kertomatta ja ajattelin poikkeuksellisesti keskittyä itse pelaamisen seuraamiseen. Aluksi ajateltuna tuntui hölmöltä se, että vapaaehtoisesti luopuu yhdestä aististaan, mutta vaikutukset olivat hyvin positiiviset. Pöydässä jaksoi huomattavasti paremmin ja samalla sulki kaiken ylimääräisen hälyn ympäriltään ja pelin seuraaminen todellakin parantui, koska ei ollut mitään parempaakaan tekemistä. Viikon aikana jouduin kaksi kertaa erikseen kysymään jakajalta aikaisemman actionin, mitä en pidä pahana pelin hidastamisena, kun tunteja tuli yhteensä noin 80. Ainoana ongelmana kuulokkeissa oli se, että omistamassani laitteessa ei ollut musiikkia ennestään ja kun en omista laillista enkä laitontakaan musiikkia, niin jostain piti tavaraa masiinaan saada ladattua edellisenä iltana ennen reissuun lähtöä. Arkistojen aarteista löysin kuitenkin teini-ikäisenä hankitut kolme Klamydian levyä, jota tulikin kuunneltua viikon aikana riittävästi ja tuleviksi tarpeiksi.

Olemme monesti keskustelleet Pokeritiedon nimimerkki Punchline_x:n kanssa siitä miten tuntemattomaan vastustajaan pitää suhtautua, kun et ole nähnyt häneltä yhtään kättä. Punchlinen mielestä lähtökohta on se, että tuntematon vihu pelaa aina täydellistä pokeria, kunnes toisin todistetaan. Minun näkökulma on se, että jos vihu vaikuttaa ja näyttää paistilta se on myös sitä kunnes toisin todistetaan.  Tutkin myös tätä tilannetta turnauksissa ja käteispöydässä samalla, kun kuuntelin laatumusiikkia kuulokkeilla. Seuraavanlaiset prototyypit olivat yleisiä Wienissä ja jos joku menee sinne pelaamaan tämän lukemisen jälkeen, niin saa ottaa riidiä omalla vastuulla.

Saksalainen insinööri: Tämän tyypin tunnistaa ylhäälle asti napitetusta kauluspaidasta ja kauluspaita on myös tungettu farkkujen sisälle. Juo yleensä bisseä. Pelaa Tight-Passivea, jonka 3-bet range käteisessä preflop on AA,KK,QQ ja neljännen oluen jälkeen jopa AKs.

Hupparipojat: Tunnistaa hupparista ja valkoisista lenkkareista. Skaala näiden kohdalla on laaja, mutta todennäköisyys sille, että osaa pelata on keskimääräistä korkeampi.

Nahkatakkitaksikuski: Näyttää siltä, että on juuri ajanut taksin pihaan ja tulee takki päällä suoraan pöytään. Lataa päivän pitserian tai taksinpohjakassan pöytään ja alkaa grindata. Pelaaminen ei monesti kuitenkaan jatku kauaa, jos päivän myynti ei ole ollut hyvä. Kerran kun kasinon autokuljetus oli jossain päin kaupunkia, niin pyysin vartijaa soittamaan taksin, niin tämä kävi hakemassa kuskin suoraan pöydästä, joka kävi session välissä heittämässä minut hotellille. Nimitys on siis hyvin lähellä oikeaa.

Lippisaasialainen: limp, limp, limp, limp, limp, Hero raise, fold fold, fold, fold, fold. Sisään ostetaan yleensä 50-80BB, joka vuodetaan pikkuhiljaa poispäin. Bet/raise nappulaa ei löydy valikoimasta. Erona nahkatakkitaksikuskeihin se, että osaa myös luovuttaa pohjanapin reissuun.

Pukumiehet: Sama kuin Suomessakin eli tervetuloa pöytään.

Itä-Eurooppalaiset/ylipäätään muualta kuin Wienistä olevat: Ovat kasinolla samasta syytä kuin sinäkin eli tekemässä rahaa.

Jos olet jossain vaiheessa menossa Wieniin pelaamaan, niin voin myös lämpimästi suositella aivan keskustassa olevaa Casino Wieniä. Ulkoiset faciliteetit ovat aivan Helsingin luokkaa ja pöytiä yläkerrasta löytyy neljä. Auki ei yleensä saada kuin yksi tai kaksi pöytää. Peli on kuitenkin todella herkullista ja pöytään saatetaan ottaa 4000-6000 euroa ja peli on todella syvää. Casino Wienissä on myös puvuntakkipakko, jota ei kannata säikähtää. Jos asiallisia varusteita ei sattunut mukaan, niin 40 euron panttia vastaan voit vuokrata takin aulasta.

Nyt vain enää odotetaan todennäköisesti ensi viikolla ulos tulevaa arpajaislain uudistamista koskevaa esitystä. Ensi viikko tulee siis todennäköisesti myös mediassa olemaan pokerilla täytetty, joten pitäkäähän pokerinpelaajat kynänkärjet teroitettuina.

Voit kommentoida kirjoitusta foorumin kommenttiketjussa.