Tallinnan kurkot

Aki Pyysing

Etelänmatkailu on piristävää talvella, kun on kylmää ja pimeää. Kirjoitan tätä Reykjavikissä ja kahden viikon päästä pitäisi lähteä Tallinnaan. Pakkohan sinne on mennä, kun mainostetaan, että suomalaiset supertähdet Kimmo Kurko ja Juha Helppi ovat varmistaneet osallistumisensa Kings of Tallinn -turnaukseen.

Parasta viihdettä käteispeleissä kun ovat turnauksesta tippuneet tilttaavat supertähdet. Kerran Pariisissa tultiin samassa pöydässä ollutta Marcel Luskea onnittelemaan saman päivän turnausvoitosta. Vieressä istunut Devil Fish kuittasi nopeasti, että ”Too late”. Marcel kun oli jo onnistunut tyrkkäämään käteispöytään turnausvoittonsa ja muutakin taskurahaa.

Tosin tällä kertaa ajattelin pelata tavallista enemmän turnauksia Tallinnan reissulla. Pääturnaukseen joutuu ilmeisesti lähtemään aamuhämärissä 10.30 lautalla, koska pääturnaus alkaa keskiviikkona 18.2. jo kello 13. Minä nimittäin uskon Lee Nelsonin teoriaan siitä, että turnauksen alkuvaiheet ovat paras vaihe kerätä chippejä pienellä riskillä. Iso osa nykypelaajista haluaa tulla paikalle vasta, kun pääsee flippailemaan heti. Tämä on sinänsä suositeltavaa varsinkin taitaville pelaajille meidän muiden kannalta. Lisäksi kannustan saapumaan tonteille hyvässä nousussa, siten on paljon kivempi räiskiä.

Tallinnan kurkojen ohjelma pitää sisällään ikävän paljon turnauksia rahapelien kannalta. Keskiviikkonakin alkaa kuudelta 6-max omahaturnaus ja yhdeksältä No Limit Texas Accumulatorin 1b-osuus. Lisäksi välissä on kaikenlaista hyperturbosatelliittia. Kurkon, Helpin, Merivirran ja Mähösen superbändiä ei kaiken järjen mukaan paljoa tulla rahapöydässä näkemään.

Turnausrahoista kaksi prosenttia menee sivupottiin, jonka voittaa viikon paras neljän hengen joukkue. Tämän voittoa siis tavoittelevat myös Tallinnan Kurkot (ei taida olla superbändin virallinen nimi).

Tiimiturnaukset sinänsä ovat kivoja. Edelleen muistelen aika ajoin sitä, kun Seppo Parkkinen veti ohi meidän Väliinvetäjien joukkueemme Matti Kuortista ohi ja tuhosi hyvän chipleadimme joukkueturnauksessa 90-luvun loppupuolella.  Matti reissasi Sepon blindia rouvilla ja lippispäinen villin linjan seilori otti kiinni. Pieneen floppiin Seppo löi alle kaiket ja Matti maksoi. Parkkisella osumaton AT eri maata, Kuortilla siis daamit ja riverissä ässä.

Accumulatoria en ole koskaan pelannut, enkä pelaa nytkään. Pitäisi mennä jo tiistaina ja maksa vastustaa ajatusta täyden viikon Tallinnan reissusta. Kyseessähän on turnaus, jossa on useita eriä (tällä kertaa kaksi), joista sitten viedään kaikista erikseen chipit finaalipäivään, jos sellaisia on sattunut jäämään. Minun kyylähtävän tyyliselle turnausstrategialleni tämä turnausmuoto sinänsä luultavasti sopisi.

Torstaina on myös satasen bountyturnaus. Sen saatan sutaista, jos en ole pääturnauksessa enää mukana. Bountyturnaukset ovat aina hauskoja, koska pelaajat kaikkialla maailmassa yliarvostavat bountyja turnauselämän kustannuksella. Tosin koko on makuuni vähän pieni, mutta kun aloitusaika on 21.00, voi tuossa vaiheessa jo pelikunto suosia pientä turnausta.

Perjantainakin on viimeisenä turnauksena erikoisturnaus, jollaista en ole koskaan pelannut. Satasen Win the Buttonia olisi tarjolla. Tässä taas potin voittanut saa aina myös buttonin. Tässä turnauksessa on tavallistakin enemmän merkitystä pöytäarvonnalla. Poikkeuksellisesti ottaisi heti mielellään vasemmalle puolelleen räppäävän ja neljää drinkkiä samaan aikaan juovan Ilari Sahamiehen. Jatkuva cutoff ei ole ollenkaan huono positio pelata turnausta. Sama mies taas oikealla tarkoittaa sitä, että olet koko ajan blindissa, ei ihan niin kiva.

Erikoisturnausten lisäksi Tallinnassa voi pelata erikoista käteispeliä. Tosin hivenen hirvittää, että niitten pitäisi pyöriä 24/7. Yritän parhaani mukaan noudattaa sivistyneiden ihmisten nukkumaanmenoaikoja ja hiipiä huoneeseen viimeistään viiteen mennessä.

Toivottavasti pelataan sekä Pot Limit High-Lowta että Sviten Specialia. Pottihilon tuntevat nykyisin kaikki, mutta Sviten Special on hivenen harvinaisempi. Siinä jaetaan kaikille viisi korttia, ja puolet potista menee parhaalle ostopokerikädelle ja puolet parhaalle viiden kortin omahakädelle. Lisäksi kortteja vaihdetaan vähän vaihtelevien sääntöjen mukaan flopin jälkeen. Hyvin yksinkertainen peli, jos osaa perusteet drawsta (=ostopokeri), omahasta ja pokeripeleistä, joissa potti jaetaan. Voittava strategia on pelata hyvin tiukasti. Suurin haaste on muistaa voimassa olevat säännöt.

Tallinnassa Sviten on suosittua luultavasti siksi, että humalaiset suomalaiset ja yksi ruotsalainen tykkäävät pelata tässä pelissä kaikki kädet. Tom O’Riaian sanoi minulle kauan sitten, että jos ranskalainen valitsee dealer’s choicessa High-Lown, on varmaa, että se on hänen huonoin pelinsä. Havaintojeni mukaan äänekkäimpiin Sviten Specialin vaatijiin Tallinnassa pätee usein sama.

Olen usein asettanut kaikenlaisia tavoitteita turnausviikoille, mutta kuten Henri Koivisto viime Teerenpelissä opetti, tulokselliset tavoitteet ovat pahasta. Laadulliset tavoitteet ovat taas suotavia. Tallinnaan sopiva voisi olla erään vanhemman sijoittajan perusohje, joka on ”ei alkoholia ennen lounasta”. Hän tosin myös täsmensi, että lounaanhan voi tarvittaessa syödä heti aamusta.

Aki Pyysing toimii Pokerihuoneen pokeriasiantuntijana ja nykyään myös Sijoitustieto.fi -verkkosivuston kolumnistina.

Akin Showdown ilmestyy toistaiseksi keskiviikkoisin, ellei Pyysing ryyppää deadlinea.