Yläkoululaiset pelaavat mummorullia enää melko vähän

Ihmisen identiteetti muodostuu yläasteella. Ellei nyt ihan kokonaan, ainakin muokkaantuu merkittävästi. En taida olla lukenut aiheesta tieteellistä analyysiä, mutta 9. luokkalaisten päihteiden käytöstä ja rahapelaamisesta eilen julkaistun tutkimuksen lukaisin yöpalaksi.

Tyttöjen taskurahojen tuhlaaminen rahapeliautomaatteihin on loppunut käytännössä kokonaan. Pojista 40% oli sentään päässyt vähän sormella slottia koittamaan. Viikoittain pelasi enää vain kuusi prosenttia.

Kaikista hyvin ja osasta huonosti varustelluistakin kaupoista löytyvien Veikkauksen automaattien pelaaminen vaatii nuorilta nykyisin rivakkaa ja luovaa toimintaa, sillä niissä on lähtökohtaisesti voimassa täysi-ikäisyysvaatimus. Mitä ilmeisimmin kielletty hedelmä maistuu edelleen paremmin pojille, vaikka tuhansia vuosia vanhoissa satukirjoissa annetaan toisin ymmärtää.

Rahapeliautomaattien alaikäraja nostettiin nollasta kahdeksaantoista vuoteen vain kahdeksan vuotta sitten. Muodollisestihan se oli tätä ennen viisitoista, mutta valvonta tuohon aikaan oli tasolla ”läppä”. Silloinkin automaattirahasta tykättiin niin paljon, että kun rahapelien yleinen ikäraja nousi 1.10.2010, hedelmäpeleihin annettiin siirtymäaikaa 1.7.2011 asti.

Muistan heittäneeni yli neljännesvuosisata sitten pari kolikkoa hedelmäpeliin, jotta yksivuotiaani pääsisi painamaan nappulaa ja näkisi hedelmien pyörivän. Tämä hävettää vieläkin.

Selittelen ala-arvoista toimintaani: En ollut vielä ammattipeluri kuin pörssissä, enkä tunnistanut peliongelmaisia. Joskin joillakin optiopositioidensa vakuusvaateisiin huolettomasti suhtautuneilla kollegoillani jälkikäteen tarkastellen sellainen lienee ollutkin. Oma ongelmapelaamiseni jätin 80-luvun velkarahalla hankittuihin osakepositioihini. Mistä tahansa rahapelistä voi kehittää itselleen peliongelman – myös osakekeinottelusta.

Luettuani Sklanskyn Theory of Pokerin lopetin kokonaan pikkurahojenkaan työntämisen niihin negatiivisen odotusarvon peleihin, jotka sellaisiksi ymmärsin. Pörssiyhtiö Elcoteqiä kuitenkin ostin.

Vanhan pikkutyttöjen jahtaajan David Sklanskyn kirjoista kuitenkin opin, että rahapeliautomaateista ei voi voittaa. En ole nähnyt mitään valoa heitellä hiellä ja verellä kasaan raavituista pokerivoitoista osuuksia kasinoiden helvetinkoneisiin. Kirjoitin vuonna 2005, että pokeriammattilaisten ammattitaudit ovat alkoholismi, avioero ja ylipaino. Rahoistaan kuitenkin kannattaisi pitää kiinni tai tulee vielä pahempaa, eli ammatinvaihto.

Osan pokerikollegoista täytyy saada odotusarvorahan polttamisesta joitain sellaisia viboja, mitä en osaa kunnolla hahmottaa. Vaikka voittaisin lotossa, pitäisin itseäni hönönä, koska lähtökohtaisesti ostin 39 prosentin kupongin. Mutta luulenkin olevani enemmän voittamis- kuin peliriippuvainen.

Livepelaajana tarkkailen siviilissäkin ihmisten silmiä ja käsiä. Katseltuani 25 vuotta kasinoiden slottiammattilaisten lasittuneita katseita ja täriseviä käsiä näen samat oireet kaupan kassojen perään näppärästi sijoitettujen laitteiden kimpussa olevissa pelureissakin.

Jotkut ovat edelleen sitä mieltä, että mummorullat ovat lähinnä harmitonta viihdettä. Nämä voisivat vilkaista edes joskus, minkälaista teerenpeliä yksinäiset pelurit lempiautomaattiensa kanssa pitävätkään. Ei vaikuta kovin romanttiselta suhteelta, vaan lähinnä pakkoavioliitolta, josta avioero hoituu helposti kuin vanhoillislestadiolaisilla.

Tältä kohtalolta soisi nuorison välttyvän. Valmiiksi peliongelmaiset ovat vaikeasti hoidettavia. Havaintojeni mukaan nämä enimmäkseen joko haudataan kunnan kustannuksella tai sitten he jossain vaiheessa lopettavat kokonaan. Kukaan ei kuitenkaan synny valmiiksi peliongelmaisena.

Joten on erinomaisen hyvä asia, että automaattien kimppuun ei pitäisi olla alaikäisillä asiaa. Toki valvonta vuotaa, uunituore tutkimuskin vahvistaa tämän. Veikkausta on tästä paljon twitterillä osoiteltu, mutta niin kauan kuin mummorullat ovat kaikkien ulottuvilla, on kyseessä tehtävä, josta ei kunnolla selviäisi Tom Cruisekaan. Saati meidän omistajaohjaajan eli Suomen valtion tulospaineistama Veikkauksemme. Josif Stalinilla olisi ollut kykyjä tehokkaampaan valvontaan, mutta hän ei ole enää käytettävissä.

Jossain määrin täyspäiset ovat selittäneet miulle, että eivät ne peliongelmaiset pelaamistaan lopeta, vaikka slotit pelisaleihin työnnettäisiinkin. Riippuvaiset kuulemma seuraisivat nöyrästi orjuuttajansa perässä. Tämä olikin etusivun uutinen kaverille, joka on nähnyt miljoonaomaisuuksia työnnettävän helvetinkoneisiin. Eivätkä nämä aina ole olleet edes omia.

Mutta on ihmisryhmiä, joille pelikoneiden kasinoistaminen olisi suureksi avuksi. Kuivilla olevat peliongelmaiset ovat yksi tällainen. Luulisi omistajaohjausministeri Sirpa Paateronkin ymmärtävän – vaikka onkin ollut vain ehkäisevän päihdetyön ohjaaja – että ei ole kovin kiva katsella laivansa upottaneita seireeneitä silmiin joka kerta kaupassa käydessään.

Toki jos on sitä mieltä, että siinähän pelasitte, ja nyt kärsitte, ymmärrän pointin. Mie ja lääketiede pidämme kuitenkin rahapeliriippuvuutta sairautena. Lääketiede itse asiassa suhtautuu siitä paranemiseen optimistisemmin kuin empiiriset havaintoni osoittavat. Toki olenkin eniten tarkkaillut oikeita pelureita enkä mitään satunnaisslottaajia.

Lapsien tulevaisuudesta useimmat kuitenkin vähintään valehtelevat välittävänsä. Luulisi olevan parempi, että keskenkasvuisille ei normalisoitaisi tappiollista rahapelaamista jokapäiväiseksi hyväksi tavaksi. Tämä olisi tehokkainta keksimääni ehkäisevää peliongelmatyötä. Alaikäisiin voi kuitenkin vielä vaikuttaa, me keski-ikäiset olemme jo pitkälti menetettyjä tapauksia.

On oikein hyvää kehitystä, että idiootti-isät eivät voi enää ainakaan laillisesti nostaa lapsiaan hedelmäpeleille ja että yläkoulun päättävät eivät enää kovin paljon slotteja pelaile.

Mutta jos haluamme suomalaista peliongelmaa merkittävästi helpottaa, olisi parempi tehtävä ympäristömme sellaiseksi, ettei joka paikassa tyrkytetä parempaa elämää tappiollisten rahapelien muodossa. Tämä muuten pitäisi sisällään myös lottoviirien kiskomisen alas kauppojen katoista.

Olen myös kuullut väitettävän, miten automaattikansa ryntää nettiin pelaamaan ulkomaisille peliyhtiöille, jos pelikoneet tosiaan kärrättäisiin kioskeilta pois. Suhtaudun aika epäluuloisesti mahtaako likikään kaikki mummot oikeasti mennä, mutta ennustaminen on hankalaa, varsinkin tulevaisuuden. Selkeää on, että jos siirtymää tulisi, kohdistuisi se ensimmäiseksi Veikkauksen nettipeleihin.

Toimivaksi ulkomaillekin pelaamisen rajoittamiskeinoksi näenkin sen, ettei kansaa kannusteta pienestä pitäen ottamaan hyväksi tavaksi hukata rahojaan tappiollisiin peleihin. Vaikka ei pitäisi internetin blokkaamista ideologisesti yhtään arveluttavana, voisi tajuta, etteivät mitkään nettiblokit kuitenkaan oikeasti toimi. Maanantaina “Suomalainen voittaa aina” -paneelissa” emeritusprofessori Pekka Sulkunen sanoikin, että jos nettipelejä olisi meinannut blokata, se päätös olisi pitänyt tehdä jo kauan sitten. Nyt on varmasti liian myöhäistä. Blokkaaminen olisi siis kallista, mutta tehotonta.

Toisaalta ymmärrän, että Pohjanmaan Yhdistykset ry, Päijät-Hämeen Sosiaali- ja terveysturva ry ja Rosa Meriläinen ovat enemmän huolissaan yhdistystensä vuosittaisista avustuksista kuin peliongelmaisista.  Poliitikkojen olisikin syytä katkaista tämä kierre, jossa perustetaan yhdistysten yhdistyksiä, joiden keskeisin toiminta-ajatus vaikuttaisi olevan hankkia keinolla millä hyvänsä mahdollisimman paljon veikkaushäviövaroja itselleen ja jäsenyhdistyksilleen.

Kuten kansanedustaja Juhana Vartiainen paneelissamme sanoi, poliitikkomme ovat rahapelijärjestelmästämme vastuussa. Vaikka sekä edunsaajat että Veikkaus raivokkaasti lobbaavat kansanedustajia, lopullinen päätösvalta on kuitenkin eduskunnassa.

Kansanedustajia onkin aiheesta hyvä vähän tökkiä. Ei kuitenkaan kannattane käyttää sinänsä relevanttia lähestymistapaa ”Välitätkö enemmän veikkaushäviövaroista vai peliongelmaisista”. Ystävällinen lähestymistapa saa aina suopeamman vastaanoton.

P.S. Uusi kansalaisaloite pelikoneiden poistamiseksi kaupoista on vähän hankalasti netistä löydettävissä. Vanhahan jäi 18K kannatusta vajaaksi, ja uudenkin kertymä 15K/50K on ykkösviikon vahvan startin jälkeen alkanut vähän tökkiä.

Tässä kuitenkin oikea linkki: https://www.kansalaisaloite.fi/fi/aloite/5428

P.P.S. Tiesittekö, että termit ala- ja yläaste ovat virallisesti ja ainekirjoituksessa väärin? Ala- tai yläkoulu pitäisi sanoa tai ainakin aineessa kirjoittaa. Mie opin viime viikolla yläkoululaisen tarkastettua ainetta lukiessani. On se hyvä, että virkamiehet vaihtavat terminologiaa säännöllisesti, että pysyy mieli virkeänä uutta opiskellessa.

https://www.pokeritieto.com/kolumnit/paa-pyoralla-hot-spinista/

https://www.pokeritieto.com/kolumnit/kostorullan-kutsuhuuto/

https://www.sijoitustieto.fi/sijoitusartikkelit/haaveilen-lottovoitosta-vaikka-en-edes-lottoa

 

Aki Pyysing toimii Pokerihuoneen pokeriasiantuntijana ja nykyään myös Sijoitustieto.fi -verkkosivuston kolumnistina. 

Akin mielipiteet ovat hänen omiaan. Pokeritieto seisoo vahvasti sananvapauden takana, mutta Akin mielipiteet eivät edusta Pokeritiedon virallista kantaa.

Akin Showdown ilmestyy toistaiseksi keskiviikkoisin, ellei Pyysing ryyppää deadlinea.