• Reply To: Struggles of Supers

    Home Forums Muu keskustelu Pokeripäiväkirjat Struggles of Supers Reply To: Struggles of Supers

    #1019897

    SUPER_L
    Participant

    Vuodesta 2018 ei jäänyt ainakaan pokerin saralta sen kummempaa tarinoitavaa jälki- tai muillekaan polville. Ensimmäinen puolikas oli muistaakseni hyvinkin monttuvoittoinen, mutta loppukuukaudet kiskottiin kalkkuja (ja kaljaa) kaksin käsin. Varmaan johonkin $500-700k haarukkaan vuosi lopulta asettui. Huvittavaa: nyt kun koitan miettiä mitä viime vuonna korttipöydän äärellä oikein tapahtui, ei valehtelematta tule yhtään kättä, sessiota tai mitään muutakaan mainitsemisen arvoista mieleen. Kuvaa varmaan ihan hyvin mun asennetta koko touhua kohtaan – välinpitämätöntä ja hengetöntä.

    Em. tulokseen täytyy kyllä olla meikäläisen tänhetkisillä taidolla vs. fieldi enemmän kuin tyytyväinen. Häpeäkseni täytyy tunnustaa, että laboratoorion ovea ei oo raotettu nyt n. puoleentoista vuoteen ja säpissä tuo luukku näillä näkymin myös pysyy. Välillä oon vilkassu omia ja muiden statseja verraten niitä monkerin tarjoamiin, mut siinäpä se. Vaikka labran suhteen oonkin patalaiska, pelillinen työmoraali ja maailmanluokan häpeilemätön bumhunttaus ovat ne tekijät, mitkä tätä huvipurtta on ainakin vielä toistaiseksi kannatelleet pinnan paremmalla puolella. Pokerin äärellä vietettyjä tunteja kertyy vielä oikein kiitettävästi ja näkisinkin, että laatu ja määrä ovat ainakin edellisvuosiin verrattuna kohtalaisessa tasapainossa. Toki kaikesta löytyy aina petrattavaa, esim. nykyään en jaksa juurikaan pelata alle 10/20, vaikka sieltä varmuudella tekis ihan kouriintuntuvia summia vuositasolla ja vieläpä täysin stressivapaasti. Onpa muuten typerää, varmaan pakko ottaa itseään Niskasta kiinni tässä asiassa.

    2019 on lähtenyt mollivoittoisesti käyntiin. Pelasin ekaa kertaa netissä 100/200 ja luonnollisesti hävisin yli 200k parissa lyhyessä sessiossa mennen about saman verran alle ev:n. Harmikseni tavoitin itseni toistamassa vanhaa kunnon ”miten täs voi vittu aina käydä näin”-mantraa, kunnes tajusin hävinneeni 10 biniä – jos on valinnut pokerin ammatikseen, tästä ei ole oikeutta valittaa ja pilata omaa saati kenenkään muunkaan päivää. Kyllä se montun pohja toivon mukaan joskus tulee vastaan.

    Viime vuonna elämässä tapahtui enemmän kuin pokerissa. Oleskelu Lontoossa päättyi ja kesä meni lomaillessa Suomessa. Alkusyksystä käytiin porukalla vaeltamassa Everestin base campiin. Maisemat oli ihan älyttömät ja teki yllättävän hyvää olla kaukana sivistyksestä ja kaupunkien melskeestä. En nyt kuitenkaan ihan varauksetta suosittelis tota settiä, 15 päivää tauotonta kävelyä ja huono ravinto erittäinkin alkeellisilla nukkumajärjestelyillä höystettynä on yllättävän tilttaava kombinaatio. Mutta erittäin vaikuttava kokemus kaiken kaikkiaan.

    Nepalista matka jatkui paremman puoliskon töiden perässä Vietnamin pääkaupunkiin Hanoihin. Hyvinä puolina mainittakoon ihmisten iloisuus ja hintataso, mutta siihen ikävä kyllä plussat päättyvätkin. Saasteet ja jokseenkin kokonaisvaltainen kaaos tekevät Hanoista länsimaalaiselle aika hankalan paikan asua. Varmasti myös paljon omasta asenteesta kiinni, mutta mua ei toistaseks oo inspiroinut tää meininki juurikaan. Oltiin Koh Samuilla ja Phu Quocilla just pari viikkoa ja lähinnä kyllä tulee surulliseks noissa paikoissa – todella roskaisia ja turismin melkeinpä pilaama saaria, jossa myydään enimmäkseen Changia ja happy endingejä. Ei edes jaksettu mennä sukeltamaan Quocilla kun ilmeisesti kaikki isommat merenelävät kalastettu ja korallit kuolleet pois. Sad. Kaikesta huolimatta muutaman viikon päästä lähdetään määrittelemättömän pituiselle kiertueelle akselilla Aasia-Aussit-Oseania, jos on jotain hyviä vinkkejä ja suosituksia ne otetaan avosylin vastaan.

    Kaikkea hyvää ja onnellista juuri alkanutta Sian vuotta!