• Vastaa aiheeseen: Pikkupro Kynnyksellä

    Etusivu Foorumit Muu keskustelu Pokeripäiväkirjat Pikkupro Kynnyksellä Vastaa aiheeseen: Pikkupro Kynnyksellä

    #1023871

    PikkuPro
    Osallistuja

    Huh, kassulla ei oikein pelejä, twitterin mukaan. Hyvä kiva sillä oon ollut vähän väsynyt ja kykenemätön poistamaan sitä edes sportilla joten voisi koittaa vaikka yhden päivän lepoa. Olen välillä liiankin ahkera luonteeltani joka voi olla haastavaa lajissa, jossa läsnäolosta ei makseta vaan päätösten laadusta.

    Joskus paras tuntipalkka on lepäämisessä.

    Anyhow, joo, painoin tosiaan Man C mestariksi. Isolla. “Liian isolla”. Taas. Painoin pientä 4fig seiffiä Liverpoolille mutta siis ei sillä todellakaan omia takaisin saa vaikka nabsuis. Ei sitä ihminen näköjään opi tai ehkä ne viime vuoden stressipisteet ei vain tunnu enää muistijälkenä.

    Ja joo, ei ollut likvidejä painaa, mitenkään. Silmät kiinni, kädet ristiin ja sisään. Silti oon omasta mielestäni ihan järjissäni ja osaan itselleni perustella miksi teen mitä teen. Oon vähän kaksijakoinen: toisaalta luonnostaan taloudellisesti ajatteleva mutta toisaalta myös aika luonnostaan omien polkujensa kulkija jolla tarkoitan vaan sitä, että näillä vuosilla jo on aineistoa tajuta, että tulee tehtyä elämänvalintoja jotka eivät ole ihan valtavirtaa tai ehkä niin, että on jotenkin tarve tehdä itse päätöksensä eikä vaikka koska kaverit tekee tai äiti sanoo.

    Et kun ei oo set for life niin en oikeestaan ees tiedä, onko tuollainen ylisuuri pitkäaikaisbetsi suureen suosikkiin kohtuuton riski vai oikeastaan lähempänä vakuutusta. Jos katkeen tässä välissä, niin jos betsi osuu (ja osuu yli 60% yhä vaikka eka kierros toki ikävä) niin saa uuden mahiksen, jos ei betsiä olisi, niin kyllä jopa mä voisin kuvitella painavani loput likvidit vähän epästabiilissa tilassa. Toi veto ja se, että rahat on vedossa kiinni pakottaa tasapainottamaan mielen ensin jos katkee muista ja omalla kohdalla se on varmasti hyvä.

    Anyhow. Isossa kelassa on mennyt suunnitellusti. Eka tehtiin rahaa kun pelimaailman rahanteko oli uutta ja jännittävää. Sitten tuli aika, kun poltettiin sitä rahaa huolella jotta pikkulapsi ja yleisemminkin lapsiperhekuviot saa oman näköisiksi. Ei sitä yksin elellessä/seukatessa vaan oikeen tarvinnut rahaa kummemmin niin sitä sit jäi säästöön. Yksi elämä, en siitä halua uhrautua ja uhriutua 20v tms. Tässä sitten kuitenkin se, että kun ne rahat poltetaan niin siinä on sitten vähän riskiä jossa ollaan nyt. Et täs voi käydä hyvin tai huonosti mut ollaan kylläkin aika siinä, mitä suunniteltiinkin. Ainakin on tullut rahoille käyttöä – ehkä nekin tykkää, että käytetään. Elämässä on nyt sen verran menetettävää monessa mielessä, että ei haluisi epäonnistua pahasti loppureissullakaan. Statsit on aika hyvät omassa elämässä mutta alalla erittäin huonot. Lähes kaikki epäonnistuu, ennemmin tai myöhemmin. Mutta toki oon sen aina tiennytkin ja suunnitelmani on epäonnistunut jo niin monta kertaa, että olen jo luovuttanut.

    Suunnitelma on siis ollut pelata niin kauan, kun pärjää. Eka kerran luulin stopin tulevan keväällä 2006 ja aika monta vaikeaa kohtaa on tähän mennessä tullut jo selvitettyä. Likvidiä ei ole mutta jotain omaisuutta on tullut…jolla ei toki ole juuri muuta kuin käyttöarvo, ei juuri myyntiarvoa. Valintoja: tuonkin tilanteen olen aina tiennyt, 700ke mökkikokonaisuus taantuvalla seudulla ei varsinaisesti ole sijoitus.

    Mutta ainakin mun elämässä on muutakin. Vaikka tykkäisi sijoittamisesta niin ei kai se poissulje sitä, että voisi tykätä myös sijoitusten tuoton painamisesta “täysin järjettömään” kohteeseen. Siis puhtaan taloudellisessa mielessä.

    Isossa kelassa kuitenkin nään, että joskus jotain rahaa voi vielä olla, siis likvidiä. Et vaikka on nyt ollut useamman vuoden tällaista “kädestä suuhun elämistä” (kaikki on toki suhteellista) niin ei ehkä aina tule olemaan näin vaikka varsinaisesti rikkaaksi en kaipaa – pikkasen vaan sellaista tilaa hengittää voisi olla, jossain vaiheessa.

    Kuten oon sanonut, kulut tippuvat kivutta jo toista vuotta. Viimeiseksi nyt lähtee muutama satku päivähoidosta ja iltapäiväkerhosta ja basicly koko ajan on ollut pikku hiljaa laskeva suunta ja nimenomaan kivutta eli kuluja pois vasta sitten, kun tarvetta ei enää ole. Kymppitonnin kuukausikulut ovat jo historiaa.

    Olen myös opetellut varsin taloudelliseksi ruokakaupassa käyjäksi, siinä on järkeä kun jengiä on riittävästi. Olen tykästynyt kaupassa(kin) kyyläämiseen.

    Ei täs nyt taas ollut paljon pointtia – vapaapäivä flowta. Mut ehkä se, että pikkuhiljaa pikkulapsivaihe alkaa keventyä ja yhä enemmän alkaa olla tilaa muullekin. Jännä olisi nähdä, mitä se on, toivottavasti saa nähdä.

    Elämä on jännä matka. Jännin.