• Vastaa aiheeseen: Taiteilijan elämää

    Etusivu Foorumit Muu keskustelu Pokeripäiväkirjat Taiteilijan elämää Vastaa aiheeseen: Taiteilijan elämää

    #1024220
    Taiteilija
    Osallistuja

    Projekti jatkuu hitaasti, mutta oikeaan suuntaan. Tällä hetkellä ollaan luvussa +6700€/30 000€. Kahtena päivänä pelannut koneellakin, muuten kännykällä. Oltiin tossa viime perjantaina katsomassa Tepsin peliä kaverin aitiossa erinäisten pokeriäijien kanssa ja iltaa viettämässä. Kun kuunteli poikia niin väkisin tuli mieleen ettei ite tiedä ammattimaisesta pelaamisesta yhtään mitään, monessakaan mielessä. Ammattimainen pelaaminen vaatii useimmiten uhrauksia, niin itseltään ku läheisiltä. Pelit rytmittää useimmiten pitkälti muuta elämää ja monet painaa hullun pitkää päivää.

    Sen verran hyvää palautetta on tullut blogista, että vois taas yhden tarinan alun tähän päräyttää, kun lukijoitakin tuntuu olevan. Tällä kertaa matkataan Pariisiin:

    ULKONÄKÖ EI KERRO MITÄÄN VOL.1

    Vuodet menee sekaisin, mutta varmaan eletään vuotta 2010. Pakkaan kamat ja suuntaan toiselle pokerireissulleni Pariisiin. Majoitun lähelle Aviation Club de Francea tutun pariisilaisen taiteilijan Airbnb-majoitukseen. Hän asui itse tässä kattohuoneistossa ja sen yhteydessä hänellä oli erillinen vuokrattava yksiö. Hän oli edesmenneen näyttelijä-taiteilija Lasse Pöystin ystävä ja “Suomi-fani”. Seiniä koristivatkin mm. hänen Savonlinnassa maalaamansa maisemataulut.

    Aviation Club de France on tuttu nimenä nuoremmillekin varmasti Aki Pyysingin kolumneista. Se oli Champs Elyseellä toimiva Korsikan mafian pyörittämä pokeriklubi joka suljettiin lopullisesti vuonna 2014. Erittäin tyylikäs, tummaa arvopuuta, kristallikruunuja, todellakin huokui vanhaa hyvää fiilistä jota oli helppo rakastaa. Ruoka oli herkullista ja palvelu parempaa kuin missään muualla missä olen pelannut. Mafia voi olla vihollisilleen vaarallinen, mutta bisneksen he ymmärtävät ja siksi todellakin pitävät asiakkaistaan huolta. Esimerkkinä palvelusta kerta jolloin kaverin kanssa huomattiin, että 3 tunnin päästä on PSG:n UCL-matsi, mutta se on loppuunmyyty. Pokerimanageri kuuli keskustelumme, soitti pari puhelua ja ilmoitti meille, että hommasi meille kaverinsa kautta sinne liput. Avot.

    Pelit Aviationilla olivat lähes aina hyvät. Pariisilaiseen pelitapaan vei hetken tottua, mutta kun siitä pääsi jyvälle se oli kuin rahan printtaamista. Olen laskenut, että pelkästään 2-4€ ja 5-10€ pelejä siellä 10 tuntia päivässä “varman päälle” pelaamalla pääsi n. 2000€ päivätuotoille. Olenkin harmitellut sitä miksei tuolloin tullut muutettua vuodeksi pariksi Pariisiin pelaamaan.

    Päivärytmi Pariisissa oli aina sama. Sängystä ylös kahden maissa ja neljän maissa Aviationille pelaamaan. Päivittäisiin rutiineihin kuului myös se, että viimeinen ateriani oli aina sashimilautanen ja jälkiruoaksi kahvi ja Hennessyn XO. Näin oli myös yhtenä kauniina iltana, kun pelasimme 2-4€ 5c omahaa. Olin kiinnittänyt huomioni erääseen hieman vanhempaan herrasmieheen . Hän osti  aina minimillä (100€) sisään ja arpoi satanen kerrallaan samalla tilaten Johnny Walkerin Black Labelia jäillä tarjoilijalta. Mies oli pukeutunut kulahtaneeseen ja haalistuneeseen neuleeseen ja ihmettelin, että kukakohan ihme tämä kaveri oli. Olin jälleen kerran nauttinut sashimini ja konjakkini, kun pöytä hetken päästä normaalista poiketen breikattiin. Jäimme pöytään viimeisenä kyseisen herran kanssa ja hän kysyi saisiko tarjota juotavaa ja jutella hetken. Hän kuulemma nautti seurassani pelaamisesta, koska en huutanut potin hävitessäni kuten paikalliset ja olin hänen mielestään positiivinen. Sanoin, että mikäs siinä, pelit olivat loppuneet eikä kämpillekään ollut kiire. Niinpä hän tilasi minulle oluen ja jäimme juttelemaan.

    Mies kyseli minulta mistä olen kotoisin, mitä teen työkseni jne. Kerroin hänelle oman tarinani ja kysyin häneltä mitä hän tekee ja käykö hän Aviationilla usein pelaamassa. Mies sanoi, että käy Aviatonilla vain iltaa viettämässä ja ottamassa iltaisin muutaman viskin. Hän sanoi, että hän pelaa iltapäivisin kotona 5-6 naisen kanssa hieman isompaa peliä jossa 50-100k€ vaihtaa päivisin omistajaa. Kysyin missä hän asuu ja hän sanoikin asuvansa Champs Elyseellä melko lähellä. Kävi ilmi, että mies kuuluu Saudi-Arabian kuninkaalliseen sukuun ja on yksi prinsseistä. (Ei kuninkaan lähintä sukua, prinssejä on siellä runsaasti).

    Tästä alkoi ystävyys jonka aikana näin ja koin monia mielenkiintoisia asioita joita en ilman tätä kohtaamista ikinä olisi nähnyt. To be continued…